VALIKKO

Saksan vaalitulos varmistui: äärivasemmisto ja liberaalit jäivät parlamentista

Friedrich Merz on varma kansleripaikastaan.
  • Ulkomaat
  • 24.02.2025
  • 8:08
  • (Päivitetty: 24.02. 8:25)

Saksan liittopäivävaalien kaikki äänet on alustavasti laskettu, kertovat muun muassa saksalaislehdet Bild ja Der Spiegel.

Kristillisdemokraatit voittivat vaalit 28,6 prosentin äänisaaliilla. Kristillisdemokraattien johtajan Friedrich Merzin odotetaan nousevan Saksan seuraavaksi liittokansleriksi. Merz julisti jo sunnuntaina puolueen voittaneen vaalit ja sanoi toivovansa hallitusneuvotteluiden etenevän nopeasti vaalien jälkeen.

-  Maailma ei odota meitä, eikä se odota pitkiä hallituskeskusteluita tai -neuvotteluita, hän sanoi.

Toiseksi vaaleissa nousi osin äärioikeistolainen AfD, joka keräsi 20,8 prosenttia äänistä. Puolue tuplasi äänisaaliinsa viime liittopäivävaaleista.

VÄISTYVÄN liittokansleri Olaf Scholzin puolue, sosiaalidemokraattinen SPD oli kolmanneksi suosituin ja keräsi historiallisen pienen äänisaaliin, 16,4 prosenttia. Viime vaalit voittanut SPD kärsi vaaleissa valtavan tappion, sillä sen äänimäärästä suli yli yhdeksän prosenttia.

Vihreät saalisti 11,6 ja perinteinen vasemmistopuolue Linke 8,8 prosenttia äänistä. Vihreät menetti kolmisen prosenttia ja Linke kasvatti nelisen prosenttia äänimääräänsä viime vaaleista.

Sosiaalidemokraattien ja vihreiden lisäksi edellisessä hallituksessa ollut liberaalipuolue FDP ja Linkestä eronneen Sahra Wagenknechtin ympärille kasattu BSW-puolue jäivät niukasti liittopäiväpaikkaan vaadittavan viiden prosentin äänikynnyksen alapuolelle.

BSW keräsi äänistä 4,97 ja FDP 4,3 prosenttia. Bildin mukaan BSW:n liittopäiväpaikka jäi kiinni noin 13  000 äänestä.

ENITEN kannatustaan vaaleissa kohensi maahanmuuttovastainen AfD kaksinkertaistamalla äänimääränsä vuoden 2021 liittopäivävaaleista.

Puolue oli Der Spiegelin mukaan suosituin puolue maan itäosissa. Thüringenin osavaltiossa puolue keräsi peräti 38,6 prosenttia kaikista äänistä.

Kristillisdemokraatit onnistuivat kasvattamaan äänisaalistaan viime vaaleista reilulla neljällä prosentilla.

Saksan liittopäivävaaleissa on jaossa 630 paikkaa, jotka jakaantuvat viiden prosentin äänikynnyksen yli päässeiden puolueiden kesken.

Vaaleissa äänestettiin vilkkaasti. Äänestysprosentti nousi edellisten liittopäivävaalien 76,4:stä 83,1:een.

AVAINSANAT

Punainen Risti: Humanitaarinen apu Gazassa on romahtamassa

Ilman avustustoimituksia Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ei saa käyttöönsä Gazassa ruokaa, lääkkeitä tai muita elintärkeitä tarvikkeita.

Humanitaarinen apu Gazan kaistalla on täysin romahduksen partaalla, varoittaa Punainen Risti. Israel ei ole päästänyt humanitaarista apua Gazaan maaliskuun alun jälkeen.

Ilman avustustoimituksia Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ei saa käyttöönsä ruokaa, lääkkeitä tai muita elintärkeitä tarvikkeita, joita se tarvitsee Gazassa käynnissä olevien avustusohjelmiensa ylläpitämiseksi.

YK:n pakolaisjärjestö UNRWA on aiemmin kertonut, että lähes 3  000 järjestön avustusrekkaa odottaa pääsyä Gazaan.

YK:n erityiskomitea sanoi marraskuussa, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.

Aktivistiryhmä Freedom Flotilla Coalit ion (FFC) kertoi perjantaina, että ryhmän järjestämään, Gazaan meriteitse matkalla olleeseen avustuskuljetukseen iskettiin lennokeilla kansainvälisillä vesillä Maltan edustalla. Ryhmän mukaan hyökkäyksen takana on Israel.

MALTAN hallitus ilmoitti vastanneensa aluksen hätäkutsuun ja tarjosi välitöntä tukea. Se sanoi, että kaikki miehistön jäsenet olivat turvassa, mutta ei maininnut väitettyä hyökkäystä.

Israelin armeija ei tuoreeltaan kommentoinut asiaa uutistoimisto AFP:lle.

Freedom Flotilla Coalition kertoo sivuillaan olevansa ihmisten välinen ruohonjuuritason solidaarisuusliike, joka pyrkii saamaan Israelin lopettamaan Gazan saarron.

Lisäksi Gazan siviilipuolustusviraston mukaan Israelin iskut tappoivat Gazan kaistalla perjantaina ainakin 20 ihmistä.

AVAINSANAT

Romanian uudet presidentinvaalit ratkaisevat, kallistuuko maa kohti Venäjää

Perustuslakituomioistuimen päätös esti äärioikeistolaisen Calin Georgescun ehdokkuuden toukokuun vaaleissa, kun epäiltiin, että Venäjä oli tukenut häntä ja sekaantunut vaaleihin.

EU- ja Nato-maa Romaniassa järjestetään toukokuussa uusitut presidentinvaalit sen jälkeen, kun maan perustuslakituomioistuin kumosi edellisten vaalien ensimmäisen kierroksen tulokset. Vaalit ovat poikkeuksellisen suuren kansainvälisen huomion kohteena, sillä Brysselissä pelätään Bukarestin hallinnon kääntymistä EU-myönteiseltä linjaltaan kohti Venäjää.

-  Kysymys näissä vaaleissa on siitä, kumpi linja voittaa. Onko se EU-myönteinen, Nato-myönteinen ja länsimyönteinen linja vai äärinationalistinen, EU-vastainen sekä Ukrainan sotaan nuivasti suhtautuva ja Venäjää ymmärtävä linja. Näiden kahden linjan välillä romanialaiset nyt äänestävät, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklossy STT:lle tulevista vaaleista.

Epäilty Venäjän sekaantuminen vaaleihin oli taustasyynä sille, miksi edellinen vaalitulos kumottiin. Tuomioistuin perusteli päätöstään vaalilainsäädännön rikkomuksilla, ja päätöstä edelsi Romanian viranomaisten raportti, jonka mukaan Romania oli venäläisten hybridioperaatioiden kohteena.

VIIME vuoden vaalitulos oli järkytys, sillä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voitti kaikkien kannatuskyselyiden vastaisesti puoluekentän ulkopuolelta putkahtanut äärioikeistolainen Calin Georgescu 22,9 prosentin ääniosuudella. Julkisuudessa Georgescu oli myötäillyt Venäjän presidentti Vladimir Putinia.

Perustuslakituomioistuimen joulukuinen päätös esti Georgescun ehdokkuuden uusissa toukokuun vaaleissa. Kannatuskyselyissä kärkeen on noussut George Simion, joka johtaa oikeistoa ja äärioikeistoa telttaansa yhdistävää AUR-puoluetta. Politicon mukaan Simion on tunnustautunut Italian pääministeri Giorgia Melonin ihailijaksi.

-  AUR on hyvin samankaltainen puolue kuin Giorgia Melonin, ja se on noudattanut hyvin samanlaista strategiaa. Giorgia Meloni on muuttanut puoluettaan äärioikealta enemmän keskustaan päin ja salonkikelpoisemmaksi EU:ssa, ja AUR yrittää ihan samaa temppua. Se ei ole enää niin radikaalin äärioikeistolainen kuin aikoinaan, koska se halajaa valtaan, sanoo Miklossy.

Puolueet ovat Euroopan parlamentissa samassa konservatiivien ECR-ryhmässä, johon kuuluu myös perussuomalaiset.

KYSELYIDEN perusteella toukokuun vaaleissa Simionin vastaehdokkaaksi kakkoskierrokselle olisi nousemassa keskustaoikeistolaisen PNL:n ja kahden muun puolueen koalition yhteisehdokas Crin Antonescu, riippumaton keskustaehdokas Nicusor Dan tai entinen pääministeri Victor Ponta.

Helsingin yliopiston Miklossy pelkää oikeuden päätöksen lisänneen romanialaisten äänestäjien kyynisyyttä demokratiaa kohtaan.

-  Mitätöinnin teki perustuslaillinen tuomioistuin, joka on miehitetty hallituspuolueiden edustajilla. — Ihmisten luottamus demokraattisiin instituutioihin on rapistunut juuri tällä sirkuksella.

Miklossy arvostelee sitä, että päätös ensimmäisen kierroksen tulosten perumisesta tehtiin vain pari vuorokautta ennen toista kierrosta, vaikka Venäjän vaikuttamisesta oli merkkejä jo kampanjan aikana. Presidentti Klaus Iohannis pysytteli alkuun myös vallassa vaalien perumisen jälkeen, vaikka hänen kautensa olisi loppunut joulukuussa. Painostuksen myötä hän erosi helmikuussa.

AVAINSANAT

Saksan tiedustelupalvelu luokitteli AfD:n äärioikeistolaiseksi – aktivoinee keskustelun puolueen kieltämisestä

Vaihtoehto Saksalle -puolue on kerännyt kannatusta etenkin entisessä Itä-Saksassa. Saksassa fasistiset järjestöt ja tunnukset on kielletty lailla.

Saksan tiedustelupalvelu BfV on luokitellut Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) äärioikeistolaiseksi ryhmäksi. Puolue on aiemmin ollut viranomaisten tarkkailussa demokratian vastaisen ja äärioikeistolaisen toiminnan takia.

Tiedustelupalvelun mukaan AfD:ssä vallalla oleva etniseen syntyperään perustuva kansakäsitys ei ole yhteensopiva liberaalin demokratian perusperiaatteiden kanssa.

Puolue pyrkii sulkemaan tietyt väestöryhmät pois tasa-arvoisesta osallistumisesta yhteiskuntaan, tiedustelupalvelu sanoo lausunnossaan. Sen arvion mukaan AfD ei pidä etenkään muslimienemmistöisistä maista tulevia maahanmuuttajia tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä.

-  Tämä käy ilmi monista jatkuvista muukalaisvihamielisistä, vähemmistövastaisista, islaminvastaisista ja muslimivastaisista lausunnoista, joita puolueen johtavat jäsenet ovat antaneet, tiedustelupalvelu jatkaa.

LUOKITTELUN muutos on kolaus AfD:lle, joka sai helmikuun aikaistetuissa liittopäivävaaleissa yli 20 prosentin kannatuksen ja nousi liittopäivien toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Muut puolueet ovat kuitenkin kieltäytyneesti yhteistyöstä AfD:n kanssa.

Saksalaisen Tagesschau-median mukaan uusi luokitus herättää todennäköisesti uudelleen keskustelun AfD:n kieltämisestä. Uusi luokitus ei kuitenkaan automaattisesti johda puolueen kieltämiseen.

Tagesschau arvioi, että AfD ryhtyy oikeustoimiin uutta luokitusta vastaan. Aikaisemmin AfD on kutsunut tiedustelupalvelun luokituksia poliittisesti motivoiduksi.

AVAINSANAT

Trump taipui potkuihin: Signal-sähläri Mike Waltzille suojatyöpaikka YK:sta

Mike Waltz (keskellä) on ensimmäinen nimekäs Trumpin hallinnon toisen kauden tehtävävaihtaja.

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz jätti odotetusti torstaina tehtävänsä, ja pääsee nyt maansa YK-suurlähettilääksi.

Yhdysvaltain media, muun muassa Politico ja CBS News, ennakoi jo aiemmin, että Signal-kohussa pahasti ryvettyneestä Waltzista tulee ensimmäinen merkittävä lähtijä presidentti Donald Trumpin toisen kauden hallinnossa.

Trump kertoi Truth Social -palvelussaan, että Waltz siirtyy Yhdysvaltain YK-suurlähettilääksi. Waltzin virkaa taas hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella ulkoministeri Marco Rubio.

-  Mike Waltz on tehnyt kovasti töitä pannakseen Yhdysvaltojen edut etusijalle. Tiedän, että hän tulee toimimaan samoin myös uudessa tehtävässään, Trump kirjoitti.

Senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer evästi viestipalvelu X:ssä Trumpia jatkamaan samaan malliin puolustusministeri Pete Hegsethin kanssa, joka niin ikään välitti sotilastietoja Signal-ryhmissä.

-  Seuraavaksi Hegseth, kuului Schumerin lyhyt ohje.

Waltzin seuraajaksi on Yhdysvaltain mediassa uumoiltu erityislähettiläs Steve Witkoffia, joka on johtanut neuvotteluja niin Venäjän kuin Iraninkin kanssa.

KANSALLISEN turvallisuuden neuvonantajan paikka oli Trumpin ensimmäisellä kaudella varsin tuulinen, sillä siinä ehti olla neljä eri henkilöä.

Waltz itse ei vielä keskiviikkona antanut mitään merkkejä siitä, että hän olisi tiennyt lähdöstään. Hän muun muassa ylisti Fox-kanavan haastattelussa Trumpin panosta Ukrainan ja Yhdysvaltojen välisen mineraalisopimuksen solmimisessa.

Waltz joutui voimakkaan arvostelun kohteeksi sen jälkeen, kun hän lisäsi vahingossa Atlantic-lehden päätoimittajan Jeffrey Goldbergin Signal-viestiryhmään, jossa keskusteltiin ja jaettiin tietoa Yhdysvaltojen ilmaiskuista Jemeniin.

Myöhemmin on kerrottu, että Waltz olisi käyttänyt Signal-viestipalvelua myös useissa muissa tapauksissa, joissa on keskusteltu sotilastoimista.

AVAINSANAT

Ukrainan mineraalisopimus syntyi – turvatakuut jäivät haaveeksi

Yhdysvallat ja Ukraina ovat allekirjoittaneet niin sanotun mineraalisopimuksen. Maat kertoivat asiasta Suomen aikaa torstaina alkuyöstä.

Sopimuksen mukaan Yhdysvallat ja Ukraina perustavat yhteisen sijoitusrahaston, jonka on määrä tukea Ukrainan jälleenrakentamista. Rahaston kautta on tarkoitus muun muassa tehdä Ukrainan luonnonvaroihin liittyviä investointeja.

Sopimus vahvistaa lisäksi maiden välisen pitkän aikavälin strategisen yhteistyön. Sanomalehti Washington Postin mukaan sopimuksen viimeisin versio ei kuitenkaan tarjoa Ukrainalle konkreettisia turvatakuita.

UKRAINA kertoo saaneensa kirjattua sopimukseen monia sille tärkeitä asioita. Sopimus muun muassa turvaa Ukrainalle sen maaperässä olevien harvinaisten maametallien täyden hallinnan.

Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal kuvaili sopimusta ”hyväksi, tasapuoliseksi ja suotuisaksi”. Sopimuksen mukaan Ukraina ei jää Yhdysvalloille velkaa, Shmyhal kirjoitti viestipalvelu Telegramissa.

Ukraina on saanut Yhdysvalloilta sotilaallista ja muuta apua miljardien dollarien edestä sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa vuoden 2022 helmikuussa.

Aiemmissa sopimusluonnoksissa Yhdysvallat olisi saanut oikeudet merkittävään osaan Ukrainan luonnonvaroista vastineeksi sen Ukrainalle antamasta sotilaallisesta avusta.

Helmikuussa sopimuksen allekirjoittaminen oli jo lähellä, mutta tuolloin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaaminen päättyi riitaisasti.

SOPIMUKSESTA kertovassa Yhdysvaltain valtiovarainministeriön lausunnossa puhuttiin Venäjän Ukrainaan tekemästä täysimittaisesta hyökkäyksestä.

Ministeriön käyttämä muotoilu poikkeaa selvästi Trumpin hallinnon aiemmasta linjasta, sillä Yhdysvallat on viime kuukausina viitannut sotaan pitkälti konfliktina. Lisäksi Trump on useaan otteeseen syyttänyt sodasta valheellisesti Ukrainaa.

-  Yhdysvallat on sitoutunut auttamaan tämän julman ja järjettömän sodan lopettamisessa. Tämä sopimus viestii selvästi Venäjälle, että Trumpin hallinto on sitoutunut rauhanprosessiin, jonka keskiössä on vapaa, suvereeni ja vauras Ukraina, Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent sanoi tiedotteessa.

Bessentin mukaan nyt solmittu kumppanuus Yhdysvaltain ja Ukrainan välillä osoittaa kummankin osapuolen sitoutumisen pysyvään rauhaan ja kukoistukseen Ukrainassa.

Sopimusta historialliseksi kuvaillut Bessent korosti lisäksi, että yksikään Venäjän sotakoneistoa rahoittanut tai varustanut taho ei tule hyötymään Ukrainan jälleenrakennusprojektista.

AVAINSANAT