VALIKKO

Ruotsissa kova tiukennus aselakeihin: metsästäjien AR-15 -kiväärit pakkolunastetaan

Suomessa AR-tyylisiä itselataavia aseita käytetään enimmäkseen urheilu- ja reserviläisammunnoissa, mutta niillä saa myös metsästää.

Ruotsin hallituspuolueet ja ruotsidemokraatit ovat päässeet sopuun maan aselakien tiukentamisesta. Osa itselataavista kiväärimalleista kielletään kokonaan metsästäjiltä.

Ruotsin Yleisradion Ekot-ohjelma kertoi jo maanantaiaamuna ennakkotietona, että metsästysperusteisilla hallussapitoluvilla olevat puoliautomaattiset AR-15 -pohjaiset kiväärit pakkolunastetaan valtiolle täydestä arvostaan siirtymäajan jälkeen.

Alun perin hallitus kaavaili kiellettäville aseille vain 80 prosentin hyvityshintaa, mutta tämä muuttui neuvotteluissa.

HALLITUS kertoi päätöksensä yksityiskohdista virallisesti iltapäivällä. Lunastuksiin arvioidaan menevän rahaa runsaat 15 miljoonaa euroa. Ruotsi aikoo aikanaan lahjoittaa takavarikoimansa AR-aseet Ukrainan asevoimille.

Aselakimuutokset menevät parlamentin käsittelyyn syksyllä, mutta jo tänä kesänä poliisi lakkaa myöntämästä AR-aseille metsästysperusteisia lupia.

Metsästäjille annetaan kaksi vuotta aikaa luopua näistä aseistaan joko myymällä ne itse tai tuomalla ase poliisille. Toinen vaihtoehto heille on hankkia urheiluammuntaluvat, joilla AR-kivääreitä saa Ruotsissa vastedeskin omistaa.

ASELAKIEN tiukennushanke lähti liikkeelle helmikuussa Örebrossa tapahtuneen kouluammuskelun jälkeen. Tuolloin Ruotsin historian pahimmassa joukkosurmassa kuoli yksitoista ihmistä.

Ampujalla oli surmatöissään mukana metsästysperusteisesti hankittu Browning BAR -merkkinen itselataava kivääri. Se ei kuitenkaan ole AR-15 -tyyppinen ase vaan tavallinen metsästyskivääri.

Konservatiivihallituksella oli kova paine näyttää tiukentavansa lainsäädäntöä, ja AR-15 valikoitui kieltolistalle luultavasti asemallin tunnettuisuuden takia. Muuntyyppisiä itselataavia aseita saa vastedeskin käyttää Ruotsissa metsästykseen.

SUOMESSA AR-15 -pohjaisille aseille ei Poliisihallituksen nykyisten ohjeiden mukaan myönnetä juuri lainkaan uusia hankkimislupia metsästysperusteilla.

Asemallia ja sen suurempikaliiperista versiota, AR-10 -kivääreitä saa silti yhä käyttää metsästyksessä, eikä aiemmin myönnettyjä vanhoja lupia ole peruttu.

Asemalli on meillä hyvin suosittu urheilu- ja reserviläisammuntalajeissa.

Juttua muokattu klo 17:28: Lisätty maininta siitä, että hallitus julkisti päätöksensä, ja tarkemmat tiedot lunastusmenettelustä.

AVAINSANAT

Maanpaossa elävä Tiibetin buddhalaisten johtaja lupaa yli 600-vuotiaalle instituutiolle jatkoa

Dalai-lama Lontoossa toukokuussa 2008.

Tiibetin hengellinen johtaja dalai-lama ilmoittaa dalai-lama-instituution jatkuvan hänen kuolemansa jälkeen. Tällä viikolla 90 vuotta täyttävä hengellinen johtaja ilmoittaa asiasta videolähetyksessä uskonnollisten johtajien kokouksesta Intiasta.

Aiemmin dalai-lama eli Tenzin Gyatso on sanonut, että yli 600-vuotias instituutio jatkaa toimintaansa vain, jos sille on kysyntää. Dalai-laman korkea ikä on kiihdyttänyt spekulaatioita hänen seuraajastaan ja instituution tulevaisuudesta.

Dalai-lama sanoo saaneensa viime vuosien aikana lukuisia vetoomuksia jatkamisen puolesta maanpaossa eläviltä tiibetiläisiltä Himalajan alueelta, Mongoliasta ja osista Venäjää ja Kiinaa.

-  Kaikkien näiden pyyntöjen mukaisesti vahvistan, että dalai-lama-instituutio jatkuu, hän sanoi.

DALAI-LAMA myös painottaa, että vain hänen Intiasta käsin toimiva säätiönsä voi tunnistaa seuraavan hengellisen johtajan.

Dalai-lama on elänyt maanpaossa sitä lähtien, kun Kiina murskasi kansannousun Tiibetissä 1950-luvun lopussa. Hän on järjestyksessä 14. uudelleensyntynyt dalai-lama. Tiibetinbuddhalaiset uskovat dalai-laman pystyvän itse valitsemaan, missä ja milloin syntyy uudelleen.

Dalai-lamaa separatistina pitävä Kiina puolestaan on vaatinut, että seuraava dalai-lama on valittava entiseen tapaan.

AVAINSANAT

Trump uskoo Gazan aselevon alkavan ensi viikolla – Netanjahun määrä matkustaa Washingtoniin

Trump Washingtonissa 1. heinäkuuta.

Israel on suostunut tarvittaviin ehtoihin 60 päivän aselevon viimeistelemiseksi Gazassa, sanoo Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Truth Social -viestipalvelussaan.

Trump sanoo toivovansa, että äärijärjestö Hamas suostuu ehdotukseen, jota hän kuvailee lopulliseksi.

-  Toivon Lähi-idän hyväksi, että Hamas tarttuu tähän diiliin, koska se ei tule paranemaan – se tulee vain huononemaan, hän kirjoittaa osin suurin kirjaimin.

Trump sanoo, että aselevon aikana osapuolten on määrä tehdä työtä sen eteen, että taistelut saadaan loppumaan vieläkin pysyvämmin. Yhdysvaltalaispresidentin mukaan neuvottelijoina toimineet Qatar ja Egypti toimittavat ehdotuksen eteenpäin.

ISRAEL ja Hamas solmivat vuoden alussa aselevon Yhdysvaltain välittämissä neuvotteluissa. Lyhyeksi jäänyt aselepo päättyi maaliskuussa, kun Israel jatkoi iskujaan Gazassa.

”Uskomme, että saamme aselevon”

Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun on määrä tavata Trump Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa ensi viikolla.

Times of Israel –lehden mukaan Netanjahu on vahvistanut osaltaan vierailun, ja Trump on sanonut kaksikon aikovan puhua ainakin Gazasta sekä Iranista. Lehden mukaan Netanjahun on määrä lähteä Washingtonia kohti lauantaina ja tavata Trump maanantaina.

Trump maalaili perjantaina Israelin ja Hamasin välisen aselevon solmimisen mahdollisuutta. Presidentti puhui asiasta, kun häneltä kysyttiin Valkoisessa talossa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, miten lähellä aselepo on.

-  Uskomme, että saamme aselevon seuraavan viikon aikana, Trump vastasi.

AVAINSANAT

Yhdysvallat pysäyttää osan Ukrainan asetoimituksista – taustalla huoli varastojen hupenemisesta

Valkoinen talo Washingtonissa 21. kesäkuuta.

Yhdysvallat pysäyttää osan keskeisistä asetoimituksista Ukrainaan, kertoo Valkoinen talo uutistoimisto AFP:lle.

Verkkolehti Politico uutisoi aiemmin lähteisiinsä nojaten, että päätöksen takana on huoli Yhdysvaltain asevarastojen hupenemisesta liian alhaiselle tasolle. Politicon mukaan keskeytetyt toimitukset koskevat joitakin ilmatorjuntaohjuksia ja ammuksia.

PÄÄTÖS pysäyttää osa presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana luvatusta avusta tehtiin Valkoisen talon mukaan sen jälkeen, kun puolustusministeriö oli tarkastellut Yhdysvaltain sotilaallisia tukia muille maille.

-  Tämä päätös tehtiin, jotta Amerikan etu saataisiin asetettua etusijalle, Valkoisen talon apulaislehdistösihteeri Anna Kelly sanoi AFP:lle lähetetyssä sähköpostissa.

Politicolle asiaa nimettömänä kommentoineiden kolmen lähteen mukaan päätös tehtiin puolustusministeriön ammusvarastojen kartoituksen jälkeen. Ammusvarastojen tarkastelu johti huoliin siitä, että tykistöammusten, ilmatorjuntaohjusten ja tarkkuusammusten määrä oli putoamassa.

Ukrainalaislehti Kyiv Independentin mukaan Ukrainaa uhkaa pula ilmapuolustusohjuksista Venäjän pommittaessa maata.

AFP kertoi tiistaina, että Venäjä laukaisi Ukrainaan kesäkuussa yli 5  400 pitkän kantaman lennokkia. Kyseessä on toistaiseksi suurin kuukausittainen määrä lennokki-iskuja Venäjän vuoden 2022 helmikuussa aloittaman laajamittaisen sodan aikana.

UKRAINAA kohti viime kuussa laukaistujen venäläislennokkien määrä nousi toukokuusta yli kolmanneksella. Venäjän ampumien ohjusten määrä puolestaan lähes tuplaantui toukokuusta kesäkuuhun.

Ukraina on kertonut omalta osaltaan kehittävänsä jatkuvasti kykyään torjua Venäjän lennokkeja esimerkiksi omilla torjuntalennokeillaan.

Yhdysvalloissa on luonnosteltu uusia pakotteita Venäjää vastaan, mutta presidentti Donald Trump on ollut vastahakoinen niiden asettamisessa.

AVAINSANAT

Häkki heilahti Venäjällä – lahkojohtaja ”Siperian Jeesus” sai pitkän vankeustuomion

Tältä Sergei Toropin lahkotilaisuuksissa näytti vuonna 2009.

Novosibirskilainen tuomioistuin tuomitsisi maanantaina ”Siperian Jeesuksena” tunnetun lahkojohtaja Sergei Toropin 12 vuoden vankeuteen, kertoi muun muassa Moscow Times -nettilehti maanantaina.

Torop sai tuomion seuraajiensa fyysisen ja henkisen terveyden vahingoittamisesta.

Entinen liikennepoliisi Torop, joka käyttää nimeä Vissarion, on väittänyt olevansa jälleensyntynyt Jeesus. Hän perusti Viimeisen testamentin kirkko -lahkonsa koettuaan herätyksen Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991.

Venäjän tunnetuimpiin nykyajan uskonlahkojohtajiin kuuluva Torop yhdisteli teologiassaan muun muassa perinteistä ortodoksisuutta ja ympäristöajattelua.

1990-luvun Venäjän ideologisessa ja henkisessä tyhjiössä lahkon suosio kasvoi nopeasti, ja Torop houkutteli vuosien varrella tuhansia seuraajia syrjäisiin asutuksiinsa Siperian takamaille. Kultin noin 300 ihmisen ydinryhmä asui kukkulalla, jota se kutsui Aamunkoiton asuinpaikaksi.

NYT VENÄJÄN valtakunnansyyttäjänviraston mukaan Torop, 64, ja hänen kaksi avustajaansa manipuloivat seuraajiaan psyykkisesti saadakseen rahaa ja ilmaista työvoimaa vuosina 1991-2020. Avustajat tuomittiin 11 ja 12 vuoden vankeuteen. Kaikki kolme kiistivät syyllisyytensä.

Torop otettiin kiinni vuonna 2020 näyttävässä helikoptereilla tehdyssä aseellisessa ratsiassa Krasnojarskin alueella. Sitä ennen ryhmä oli eristäytynyt ulkopuolisilta koronaviruspandemian levittyä Venäjälle.

AVAINSANAT

Israel haluaa normalisoida suhteet Syyriaan ja pitää Golanin itsellään

Israelilaissotilas miehitetyillä Golanin kukkuloilla viime maaliskuussa.
  • Ulkomaat
  • 30.06.2025
  • 13:21
  • (Päivitetty: 30.06. 14:45)

Israel haluaa normalisoida suhteet Syyrian uuteen johtoon ja samalla pitää miehittämänsä Golanin ylängön itsellään osana mahdollista rauhansopimusta.

Asiasta kertoi Israelin ulkoministeri Gideon Saar tiedotustilaisuudessa tänään.

Saar sanoi Israelin haluavan tällä tavoin laajentaa Lähi-idän Abraham-sopimuksia eli Yhdysvaltojen välittämiä rauhansopimuksia Israelin ja useiden arabimaiden välillä.

-  Israel on kiinnostunut laajentamaan Abraham-sopimusten piiriä (ja laajentaa) rauhaa ja suhteiden normalisointia, Saar sanoi viitaten vuonna 2020 allekirjoitettuihin sopimuksiin.

Sopimuksen Israelin kanssa ovat tähän mennessä allekirjoittaneet Yhdistyneet arabiemiraatit, Bahrain ja Marokko. Myös Saudi-Arabia on avannut keskustelut Yhdysvaltojen kanssa Israelin-suhteiden normalisoinnista.

SYYRIAN lisäksi Israelilla olisi ”kiinnostusta” lisätä myös toinen naapurimaa, Libanon, sopimusten piiriin, kunhan Israelin turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon.

Israel löi Libanonissa Iranin tukeman aseellisen Hizbollah-järjestön sen jälkeen, kun Gazan konflikti oli levinnyt väliaikaisesti myös Libanoniin.

Syyriassa sijainneen Golanin ylängön Israel miehitti vuonna 1967 ja alkoi myöhemmin pitää ylänköä omana alueenaan YK:n vastustuksesta huolimatta. Syyrian ja Israelin välisellä ylängöllä vallitsi YK:n valvoma aselepo melko rikkumattomana viime vuoden loppuun asti.

ISRAEL on iskenyt Syyriaan toistuvasti siitä lähtien, kun maan entinen diktaattori Bashar al-Assad syrjäytettiin vallasta joulukuussa. Iskuja on tehty ainakin satoja.

Israel on sanonut haluavansa iskuillaan estää jihadistisena pitämänsä Ahmed al-Sharaan johtaman väliaikaishallinnon pääsyn käyttämään al-Assadin kemikaalisia aseita sekä sotilaallista kalustoa, joilla se voisi uhata Israelia. Al-Sharaa johti ennen valtaan nousuaan jihadistista Hayat Tahrir al-Sham -ryhmää.

Golanin ylängöllä taas Israelin asevoimat on kertonut suorittavansa ”puolustuksellisia operaatioita Syyrian eteläosissa”. Tarkoituksena on ollut Israelin asevoimien mukaan purkaa terroristien infrastruktuuria ja suojella Golanin kukkuloiden asukkaita.

Tämän kuun alkupuolella myös Syyriasta laukaistiin ensimmäistä kertaa ammuksia Israeliin, israelilaismediat kertoivat.

ISRAELIN pääministeri Benjamin Netanjahu puhui jo viime viikolla Abraham-sopimusten laajentamista koskemaan useampia maita sen jälkeen, kun Iranin ja Israelin väliset 12 päivää kestäneet sotatoimet olivat päättyneet aselepoon.

-  Olemme taistelleet päättäväisesti Irania vastaan ja saavuttaneet suuren voiton. Tämä voitto avaa tien rauhansopimusten dramaattiselle laajentamiselle, Netanjahu sanoi videopuheessaan torstaina.

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 14.45.

AVAINSANAT