Riikka Purra: Näissä hallituksen uudistuksissa perussuomalaisilla on vielä muutostarpeita

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (vas.), sisäministeri Mari Rantanen ja puheenjohtaja Riikka Purra ministeriryhmänsä kokouksessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että hallituksella on vielä neuvoteltavaa ilmastotoimista. Myös irtisanomisuudistuksessa on hänen mukaansa yksityiskohtia, jotka eivät puolueelle käy.

Purra kommentoi tilannetta puolueensa ministeriryhmän kesäkokouksessa Raumalla maanantaina.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kiisti viime viikolla, että hallituksen sisällä olisi ilmastotoimista eripuraa. Hallituksen on tarkoitus linjata uusista ilmastotoimista energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, joita odotetaan lausuntokierrokselle pian.

STT kysyi Purralta, onko todella näin, ettei eripuraa ole.

-  Tässä strategiassa on ymmärtääkseni vielä paljonkin hiottavaa nimenomaan näistä erilaisista keinoista, Purra vastasi.

Samalla hän totesi, ettei asia ole hänen omalla pöydällään.

Purran mukaan hallitus on samaa mieltä siitä, ettei se tee toimia, jotka vähentävät hakkuita ja siitä, ettei päästöoikeuksia osteta rahalla muista maista.

Purra sanoi, että on käytännössä yhä selvempää, ettei Suomi tule saavuttamaan tavoitettaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

TILAISUUDEN puheenvuorossaan Purra sanoi, ettei puolue voi hallituksessa hyväksyä kahta työmarkkinamuutosta nykymuodossaan.

Hän on puhunut asiasta aiemminkin, mutta esitti vaatimuksensa maanantaina aiempaa yksityiskohtaisemmin.

Perussuomalaisille eivät käy lausuntokierroksella olleet versiot esityksistä, joilla helpotetaan irtisanomista ja mahdollistetaan vuoden määräaikaiset työsuhteet ilman perustetta.

-  Näyttää, että kolmikantavalmistelussa, kuten julkisuudessakin on vähän kerrottu, on lähdetty menemään selvästi hallitusohjelman kirjauksia pidemmälle. Tämä ei ole mitenkään mahdollista, se ei ole meille mahdollista, Purra sanoi Raumalla.

Purra huomautti, ettei missään muussakaan asiassa, kuten maahanmuutossa, ole hyväksytty hallitusohjelmaa pidemmälle meneviä asioita.

IRTISANOMISEN helpottamisen uudessa lakiluonnoksessa peruslähtökohta oli Purran mukaan huomattavasti laajempi kuin mitä hallitus oli sopinut.

Hallitusohjelman mukaan jatkossa irtisanomiseen riittäisi vain asiallinen syy, kun tällä hetkellä syyn pitää olla asiallinen ja painava.

-  Toimeksianto laajeni niin, että koko irtisanomista koskeva säännös olisi muutoksen kohteena. Näin ollen näitä heikennyksiä ehdotettaisiin myös irtisanomisperusteen kokonaisarviointiin, muuten työn tarjoamisen velvollisuuteen ja muihin tekijöihin, Purra luetteli.

Purra on aiemmin sanonut, ettei myöskään alisuoriutumisen lisääminen irtisanomisperusteeksi käy puolueelle. Perussuomalaiset on nähnyt ongelmia myös varoitusmenettelyn muutoksissa.

Purra vaati, ettei määräaikaisia sopimuksia ketjutettaisi vakituisten työpaikkojen kustannuksella. Hän kiinnitti luonnoksessa huomiota siihen, että työnantaja saisi palkata samaan tehtävään vuoden välein aina uuden määräaikaisen työntekijän ilman perustetta.

-  Tässä on työnantajalle asetettu selvitysvelvollisuus, mutta sekään ei sitä ketjuttamista estä, koska tämän määräaikaisen työsopimuksen saa joka tapauksessa aina tehdä uuden työntekijän kanssa.

Hallituspuolueiden kesken neuvotellaan varsinaisten lakiesitysten sisällöstä.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

EU-komission ilmastoesitys vaatii 90 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2040 mennessä

Etenkin Etelä- ja Länsi-Euroopassa on koettu viime päivinä erittäin kuumia lämpötiloja.

Esitys annettiin samalla viikolla, kun monet eurooppalaiset kärsivät erittäin kuumista lämpötiloista. Ennätyshelteet ovat aiheuttaneet myös useita kuolemantapauksia.

EU-komissio esittää EU:n päästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 päästöihin verrattuna vuoteen 2040 mennessä.

Useat eurooppalaiset ovat tällä viikolla tunteneet arjessaan lämpenevän ilmaston vaikutukset. Etenkin Etelä- ja Länsi-Euroopassa on koettu viime päivinä erittäin kuumia lämpötiloja.

Komissio on asettanut tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä, joten vuosi 2040 on välitavoite matkalla tähän. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä olisi vähennettävä vähintään 55 prosentilla.

EU-komission mukaan uudella ilmastotavoitteella haluaan myös vauhdittaa vihreitä investointeja ja tehdä sijoittamisympäristöstä ennustettavampi niille.

-  Kun eurooppalaiset tuntevat yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksen, he odottavat toimia. Myös teollisuus ja sijoittajat haluavat selkeän suunnan. Tänään osoitamme halumme sitoutua Euroopan talouden hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi.

KOMISSIO on jo aiemmin esitellyt keinoja päästä ilmastotavoitteisiin, muun muassa puhtaan energian ohjelman.

Uusi esitys sisältää jäsenmaille mahdollisuuksia joustoihin, kuten kansainvälisten hiilikrediittien käytön. Käytännössä tämä tarkoittaisi päästövähennystoimien ulkoistamista kehittyviin talouksiin.

EU-maat voisivat käytännössä rahoittaa päästövähennyshankkeita kolmansissa maissa ja kirjata päästövähennykset itselleen. Nämä voivat olla noin kolme prosenttia jäsenmaiden päästövähennyksistä.

Tämä on herättänyt jo jonkin verran kritiikkiä esimerkiksi kansalaisjärjestöiltä.

Maailman luontojärjestö WWF on esimerkiksi todennut tämän romuttavan EU:n kunnianhimon tasoa.

-  Jos EU-maat rahoittavat kehittyvien maiden kaikkein halvimpia ilmastotoimia, se lisää entisestään kehittyvien maiden haasteita saavuttaa omia Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteitaan, sanoi WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman aiemmin.

TOUKOKUUSSA komissio kertoi, että EU näyttää olevan matkalla kohti vuoden 2030 ilmastotavoitteensa saavuttamista.

Vuoteen 2030 mennessä unionin päästöt voivat vähentyä 54 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Arvio perustuu jäsenmaiden toimittamien energia- ja ilmastosuunnitelmien tarkasteluun.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että jäsenmaat toteuttavat kaikki nykyiset ja suunnitellut kansalliset toimenpiteet ja EU:n politiikkatoimet.

Päästöjä oli toukokuun arvion mukaan saatu leikattua jo 37 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

KOMISSION esitys menee nyt jäsenmaiden ja EU-parlamentin puntaroitavaksi.

Poliittisen ilmapiirin muututtua osassa jäsenmaiden hallituksista ja myös EU-parlamentissa on noussut vastustusta ilmastotoimia vastaan ja esimerkiksi pyyntöjä niiden viivästyttämisestä. Edessä voi siis olla vielä paljon poliittista vääntöä.

Sen sijaan kansalaisilta ilmastotoimet saavat Eurobarometrin kyselyn mukaan runsaasti tukea. Kesäkuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja 81 prosenttia tukee EU:n tavoitteita hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

Portugalista poistuva kohulähettiläs myöntää: ”Johtamiskykyni petti”

Lähetystön henkilökunta teki helmikuussa Maja-Luodosta häirintäilmoituksen, ja asiasta on uutisoitu viime viikkoina. Keskiviikkona kerrottiin, että ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on päättänyt esittää presidentille Maja-Luodon tehtävän päättämistä.

-  Tietenkin se tuntuu kauhean kurjalta, mutta sinänsä hirveän ymmärrettävältä. Kun tilanne nyt tämän lehdistöpomputtelun jälkeen on tietysti hyvin hankala, ihan työilmapiirin kannalta, Maja-Luoto sanoo STT:lle.

-  On mielestäni aivan selvää, ettemme voi jatkaa tällä kokoonpanolla. Ja tietysti ymmärrän, että siinä tilanteessa ainoa mahdollisuus on oman tehtäväni päättyminen.

Maja-Luoto pitää hyvänä työrauhan ja oman mielenkin kannalta sitä, että tapahtumille saatiin jonkinlainen päätepiste. Maja-Luodon mukaan vielä muutama viikko sitten ilmapiiri oli ”hankauspinnoista huolimatta” sellainen, että työnteko oli mahdollista.

-  Mutta kyllä nyt nämä viimeiset pari viikkoa ovat tehneet sen, että voin vain katsoa peiliin ja todeta, että täytyy pakata tavarat.

ULKOMINISTERIÖN henkilöstöjohtaja ja työhyvinvointipäällikkö vierailivat Lissabonissa viime viikolla. Maja-Luodon mukaan tuolloin tuli selkeästi esille, ettei nykyisellä kokoonpanolla voi jatkaa ja että tilanne on tulehtunut.

-  Ehkä tätä voi miettiä jonkun avioeroprosessin kautta. Sitten vain jossain kohtaa tulee se piste vastaan, ja nyt tuli se piste vastaan. Ihan siis ymmärrän ja hyväksyn ratkaisun.

Maja-Luoto myönsi lauantaina STT:n haastattelussa käyttäytyneensä häiritsevästi ja epäasiallisesti henkilöstöä kohtaan kahdessa tilanteessa. Hän näkee, että syy hänen tehtävänsä päättymiseen oli sekä hänen omassa käytöksessään että lähetystön kokonaistilanteessa.

-  Arvelen, että tilanne oli aidosti keskustelun alla tässä vielä muutamia viikkoja sitten. Mutta kyllä median keskipisteessä oleminen tuo tullessaan sen, että on vähän vaikeaa mennä enää taaksepäin ja ajatella, että saisimme asiat toimimaan.

Maja-Luodon mielestä häirintäilmoituksen taustalla oli se, että hän puuttui edustuston epäkohtiin ja alkoi uudistaa työnjakoa. Hän aloitti tehtävässään syyskuussa.

-  Itse ainakin opin sen, ettei kannata heti ensimmäisessä kuussa sanoa, että haluan edustustoon tarkastuksen. Se saattaa hermostuttaa ympärillä olevia henkilöitä, Maja-Luoto arvioi nyt keskiviikkona.

Hänestä tarkastus lähetystöön olisi kuitenkin edelleen tarpeen esimerkiksi töiden järjestämiseksi ja sen varmistamiseksi, että lähetystö noudattaa Portugalin lainsäädäntöä.

LÄHETTILÄÄN MUKAAN missään työyhteisössä ei kannattaisi päästää tilannetta näin hankalaksi.

-  Siinä kyllä johtamiskykyni petti täydellisesti. Kova peiliin katsomisen paikka. Sitten vain katsotaan, että mitä seuraavaksi tehdään vai tehdäänkö yhtään mitään ulkoministeriössä. Sen näyttää sitten tulevaisuus.

Maja-Luoto sanoo varmasti palaavansa Suomeen, mutta ei tiedä vielä jatkostaan muuten. Hän haluaa myös lisätä, että kaikesta huolimatta rakastaa Portugalia ja portugalilaisia, ja suhde maahan jatkuu.

Ulkoministeriön mukaan tehtävän päättäminen ei ole vielä rangaistus, vaan päätös tehtiin lähetystön toimintakyvyn vuoksi. Ministeriössä sen sijaan edelleen harkitaan, saako Maja-Luoto esimerkiksi varoituksen. Kovin rangaistus olisi irtisanominen, mutta kynnys siihen on tyypillisesti varsin korkea.

Maja-Luoto arvioi virkamiesoikeudellisen prosessin päättyvän lähipäivinä.

ULKOMINISTERI Elina Valtonen (kok.) sanoo STT:lle, että ulkoministeriössä on epäonnistuttu lähettiläsjupakan käsittelyssä. Prosessi on hänen mukaansa mennyt muuten hyvin, mutta ongelma on ollut aikataulun venyminen.

Ulkoministeriön sisäisen suosituksen mukaan häirintäilmoitukset tulisi käsitellä kolmessa kuukaudessa, mikä ei tässä tapauksessa toteutunut.

-  Siinä on ollut vähän myös inhimillisiä syitä taustalla, mutta tämän kokoisessa talossa näin vakavissa asioissa sellaista vaihtoehtoa ei saa olla, Valtonen sanoo.

Valtonen päätti, että Maja-Luoto kutsutaan takaisin Helsinkiin. Hän päätyi ratkaisuun keskusteltuaan ministeriön virkajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa.

Kotiinkutsuminen ei ole rangaistus. Virkamiesjohto päättää mahdollisista seurauksista virkamiehelle, Valtosen mukaan todennäköisesti lähiaikoina.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

STTK: Koulutustuen poisto jälleen yksi isku naisvaltaisia aloja vastaan

STTK:n mukaan koulutustukien poistot kumuloituvat yhteiskunnan kriittisille toimialoille, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Hallitus valmistelee parhaillaan koulutuksen korvaamisesta annetun lain kumoamista. Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava vastustavat tänään lausunnolle lähtenyttä lakiesitystä ja kritisoivat myös sen valmistelutapaa sekä -ajoitusta.

STTK korostaa kannanotossaan, että koulutuskorvauksen käyttö on erityisesti hyvinvointialueilla ja kunnissa laajaa.

– Koulutuskorvaus osuu työntekijäryhmiin, jotka ovat hyödyntäneet jo aiemmin poistettua aikuiskoulutustukea. Jos koulutuskorvauskin poistuu, tehdään tuplavirhe. Poistot kumuloituvat yhteiskunnan kriittisille toimialoille, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon, johtaja Minna Ahtiainen kommentoi tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että koulutuskorvauksen poisto osuisi myös työnantajiin.

– Korvaus on mahdollistanut monelle työnantajalle henkilöstön osaamisen kehittämisen tilanteessa, jossa yrityksen tai työnantajan taloustilanne on ollut hyvin tiukka.

STTK moittii hallitusta jälleen kerran siitäkin, että työntekijäjärjestöillä ei ole ollut aitoa mahdollisuutta vaikuttaa esityksen sisältöön, jonka valmistelu on tehty nopeasti.

– Työryhmän mietintöön on taas tehty muutoksia työryhmätyön päätyttyä ja eriävien mielipiteiden antamisen jälkeen. Lisäksi lausuntokierros on ajoitettu lomakauteen.

– Lakiesitys osuisi erityisen kipeästi naisvaltaisille aloille, ja hallitus näyttää haluavan hyödyntää heikennysten valmistelussa hiljaisen kesäajan, Ahtiainen huomauttaa.

Kansanedustaja ilahtui – kesäloma ei kulu ”lupaviidakkoa raivaten”

Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) iloitsee kesämökkiläisten ja omakotiasujien kesäprojekteja helpottavista hallituksen päätöksistä.

Kyse on vuoden alussa voimaan tulleeseen rakentamislakiin tehdyistä lisäyksistä.

– Uusi laki mahdollistaa esimerkiksi kesäkeittiön, katetun terassin tai vaikkapa liiterin rakentamisen ilman, että kesälomaa tarvitsee käyttää lupaviidakkoa raivaten kunnan virastotalolla, Sammallahti toteaa tiedotteessaan.

Jatkossa esimerkiksi alle 30m2 talousrakennuksen ja alle 50m2 katoksen saa rakentaa ilman rakennuslupaa.

MYÖS rantasaunan rakentaminen on mahdollista yhä useammalla rantatontilla.

– Useassa kunnassa jopa pienten rantasaunojen rakentaminen on ollut yksiselitteisesti kiellettyä. Jatkossa kunta ei voi kieltää rantarakentamista rakennusjärjestyksen perusteella. Aiemmin rantasauna on ollut käytännössä vain sellaisilla tonteilla, joille se on ennen ylikireää sääntelyä rakennettu. Nyt yhä useamman mökkiläisen on mahdollista saunoa rantaviivan lähellä.

Vaikka rakentamisen sääntelyä kevennetäänkin, eivät muutokset Sammallahden mukaan aiheuta rakentamiseen ”villiä länttä”.

– Tontilla pitää yhä jatkossakin olla riittävästi rakennusoikeutta, jotta lupavapaita rakennuksia saa rakentaa. Lisäksi rakennusten tulee olla mahdollisen yleis-, asema- tai rantakaavan mukaisia. Lakia pitää noudattaa myös jäte- ja hulevesien osalta. Kukaan ei halua pilata kaunista suomalaista luontoa. Lakimuutoksella lisätään kansalaisten vapautta päättää itse siitä, mitä ja mihin omalla tontilla saa rakentaa, Sammallahti sanoo tiedotteessaan.

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojeluun runsas EU-rahoitus

Metsäpeuroja (Rangifer tarandus fennicus) Ähtärin eläinpuistossa.

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta.

Seitsemän vuoden pituinen LIFEline4Fennicus-hanke alkaa ensi vuonna, ja sen tarkoitus on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,5 miljoonaa euroa, ja EU-rahoitus kattaa tästä 60 prosenttia.

-  Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus. Täydennysistutus vahvistaa nykyistä kantaa, palautusistutus tuo lajin takaisin entiselle esiintymisalueelle, kertoo metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksesta tiedotteessa.

Toimiviksi tiedettyjen suojelukeinojen lisäksi hankkeessa hyödynnetään myös uusia ratkaisuja turvaamaan metsäpeurakantaa. Hankkeessa muun muassa kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin.

Uusi hanke on suoraa jatkoa vuonna 2023 päättyneelle MetsäpeuraLIFE-hankkeelle.

METSÄPEUROJA elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Maailman metsäpeurakanta on arviolta viitisen tuhatta yksilöä, joista noin 3  000 elää Suomessa.

Täällä metsäpeuraa uhkaavat muun muassa maisemarakenteen muutokset, suurpetojen saalistus ja liikenne.

Suojeluhanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut.

LIFE on Euroopan unionin rahoitusinstrumentti, joka tukee ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita.