VALIKKO

Puolan tiukat aborttilait aiheuttavat kuolemia, aktivisti kertoo: ”Lääkärit ovat täysin naisvastaisia” – EU:n kansalaisaloite aborttioikeuden puolesta avautui

Naisasialiitto Unioni järjesti mielenosoituksen Puolan aborttioikeuden puolesta Helsingissä Puolan suurlähetystön edustalla 8. huhtikuuta 2024. Mielenosoituksessa muun muassa huudettiin niiden naisten nimiä, jotka ovat kuolleet puolalaisissa sairaaloissa, koska he eivät ole saaneet henkensä pelastamiseksi tarvitsemaansa aborttia.

Eurooppalainen kansalaisaloite EU:n laajuisen aborttioikeuden puolesta on avautunut allekirjoituksille tänään. Aloitteen eteneminen vaatii vähintään miljoona allekirjoitusta seitsemästä EU-maasta. Ääni aborttioikeudelle -kampanjan tavoitteena on saada allekirjoitukset kasaan ennen europarlamenttivaaleja.

Suomessa tavoitteena on saada kasaan 35 000 allekirjoitusta eurovaaleihin mennessä. Aloitteen takana on kansainvälinen My Voice My Choice -kampanja, joka Suomessa sai nimen Ääni aborttioikeudelle.

– Arvelen, että onnistumme. Keräsimmehän vuonna 2020 Oma tahto -kansalaisaloitteeseen 50 000 allekirjoitusta reilussa kuukaudessa. Tietysti suomalainen kansalaisaloite on ihmisille aika tuttu, joten kynnys allekirjoittaa se on vähän matalampi kuin ihmisille ehkä vähän vieraamman eurooppalaisen kansalaisaloitteen, kampanjaa Suomessa koordinoivan Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Eekku Aromaa arvioi.

Kampanja on saanut taakseen kattavan joukon muun muassa eri järjestöjä. Mukana ovat esimerkiksi Lääkäriliitto, Väestöliitto, Suomen Seksologiliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Plan International Finland, Solidaarisuus, Ihmisoikeusliitto sekä useiden puolueiden nais- ja nuorisojärjestöt. Mukana on myös Demarinaiset.

Aloitteen tavoitteena on perustaa EU:n laajuinen mekanismi, jonka avulla raskaana oleva voisi saada abortin turvallisesti terveydenhuollon piirissä, tarvittaessa toisessa EU-maassa. Tämä helpottaisi tilannetta maissa, joissa lainsäädäntö on rajoittava tai jopa abortin kieltävä. Esimerkiksi Puolassa abortti on käytännössä kaikissa tilanteissa kielletty.

– Meillä ei ole EU.ssa sellaista rakennelmaa, jonka kautta voisimme pakottaa Puolan tekemään abortteja. Mutta mekanismin kautta, joka tämän kansalaisaloitteen myötä toivottavasti syntyy, puolalaiset naiset saisivat operaation maksutta toisessa maassa, Aromaa avaa.

”Lääkärit ovat täysin naisvastaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.”

ÄÄNI aborttioikeudelle -kampanjan torstaiseen avajaistilaisuuteen Suomeen saapuva Naisten lakko -liikkeen (Polish Women’s Strike) johtaja Marta Lempart kertoo Demokraatille, että vuosittain noin 150 000 puolalaisnaista aborttia valtion järjestelmän ulkopuolelta.

Maan tiukat aborttilait juontavat juurensa vuoteen 1993. Silloin linjattiin, että abortti on sallittu vain, jos raskaus on saanut alkunsa raiskauksen tai insestin seurauksena, raskaus vaarantaa äidin hengen tai sikiöllä on vakava kehityshäiriö. Lakia on yritetty kiristää entisestään useaan otteeseen. Naiset ovat protestoineet joka kerta aktiivisesti, Lempart kertoo.

– Perustin kansallisen protestin, Naisten lakon, 3. lokakuuta 2016, jolloin pöydällä oli täydellinen aborttikielto. Poikkeuksena oli vain suora uhka naisen hengelle. Se olisi tarkoittanut, että abortin voi tehdä vain tilanteessa, jossa nainen tekee aktiivisesti kuolemaa lääkärin läsnäollessa. Tämän me onnistuimme pysäyttämään, Lempart kertoo.

Vuonna 2020 perustuslakituomioistuin linjasi, että raskaudenkeskeytys sikiön vakavan kehityshäiriön vuoksi on perustuslainvastainen. Protesteilla linjauksen voimaantuloa saatiin lykättyä sata päivää, mutta lopulta kiristys tuli voimaan. Lempartin mukaan lääkärit ilahtuivat linjauksesta, koska he saavat tekosyyn kieltäytyä abortin tekemisestä.

– Lääkärit ovat täysin naisvastaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. He kieltävät jopa lailliset abortit naisen hengen pelastamiseksi. Sitä on tapahtunut vuodesta 1993 lähtien, Lempart sanoo.

Kun linjaus tuli voimaan, sukupuolten tasa-arvoon Puolassa perehtynyt tutkijatohtori Barbara Gaweda Tampereen yliopistosta kertoi STT:lle, että Puolassa kaikista laillisista aborteista jopa 90 prosenttia tehtiin sikiön epämuodostuman takia.

– Käytännössä lakimuutos karsi siis noin 90 prosenttia kaikista laillisista aborteista, hän sanoi.

Lempart huomauttaa, että valtion järjestelmän puitteissa tehdään kaikkiaan 1100 aborttia vuodessa. Hän kuvaa lukua naurettavaksi verrattuna siihen, että järjestelmän ulkopuolella tehdään 150 000 aborttia vuosittain.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen…

Marta Lempart puhui My Voice My Choice -kampanjan pressitilaisuudessa Slovenian Ljubljanassa 4. maaliskuuta 2024. (Kuva: Varja Jovanović Trobec)

PUOLASSA on Marta Lempartin mukaan syntynyt ”järjestelmä järjestelmän ulkopuolelle”. Oman raskautensa keskeyttäminen on laillista Puolassa, eikä aborttiin ja lisääntymisterveyteen liittyvä neuvonta ja tiedon jakaminen ole kiellettyä. Abortion without borders (AWB) -organisaatio neuvoo ja avustaa naisia saamaan abortin joko pillerein kotona tai ulkomaisilla klinikoilla tai sairaaloissa.

– Se on aina ongelma, kun palvelu on irrallaan valtiosta, että palvelua tarvitsevat ihmiset eivät välttämättä tiedä siitä. Se on yksi este, jonka mursimme vuoden 2020 protestien aikaan. AWB:llä on helpline, auttava puhelin, jonka numerosta tuli protestien aikaan kolmanneksi tunnetuin puhelinnumero Puolassa. Tunnetuin on poliisi, toinen on palokunta ja kolmas tämä helpline. Nyt kaikki Puolassa tietävät, miten päästä abortin piiriin, Lempart kertoo.

Ongelma ovat Lempartin mukaan lääkärit, jotka onnistuvat kääntämään potilaan pään abortin tekemisen suhteen, vaikka tämä oikeasti tarvitsisi aborttia. Lempart kertoo naisesta, joka oli sairaalassa ollessaan ottanut yhteyttä AWB:hen, koska hän tunsi, että jotakin on vialla.

– Hän harkitsi sairaalasta lähtemistä ja hakeutumista ulkomaille raskaudenkeskeytykseen. Raskaus oli tappamassa hänet, mutta lääkärit vakuuttivat hänet jäämään. Se tappoi hänet.

”Tämä on tyypillinen tilanne: pahat tyypit voittavat, koska hyvät eivät sano mitään.”

LOKAKUUN vaaleissa kansa äänesti Puolaan muutosta. Oppositio voitti vaalit ja pääministeriksi nousi liberaalia kansalaiskoalitiota edustava Donald Tusk. EU-myönteinen Tusk on luvannut palauttaa Puolan oikeusvaltion eurooppalaiselle tasolle. Tuskin johtaman koalition keskeisiä vaalilupauksia oli aborttilain muuttaminen.

– Naiset ja nuoret ihmiset äänestivät vanhan hallituksen kumoon, Marta Lempart kiteyttää.

Lempart kertoo, että tämän hetken kyselyjen mukaan 70 prosenttia puolalaisista haluaa abortin lailliseksi. Hallituspuolueiden kannattajilla vastaava luku on 97 prosenttia. Lainsäädäntöprosessi abortin laillistamiseksi on edennyt pitemmälle kuin se on aiemmin päässyt. Lakiesityksiä on saatu eteenpäin käsittelyssä, mutta Lempart ei ole kovin toiveikas.

– Osa tätä uutta demokraattista hallitusta on konservatiivisten kristillisten vähemmistöpuolue, Kolmas tie, joka pyrkii kaikin keinoin estämään lainsäädännön etenemisen. Parlamentin puhemies onnistui viivyttämään etenemistä pitkään. Puolueen suurin sumutus on, että he kuuntelevat kansaa. Se on vale. He eivät koskaan salli abortin laillistamisen tapahtuvan.

Lempart syyttää Tuskia siitä, ettei hän ole puuttunut hallituksessaan vaikuttavan puolueen toimintaan.

– On turhauttavaa, että me voitimme vaalit ja he (Kolmas tie) kähvelsivät voiton täysin. Tämä on tyypillinen tilanne: pahat tyypit voittavat, koska hyvät eivät sano mitään.

Lempart muistuttaa, että vastassa on myös entisestä valtapuolueesta (Laki ja oikeus eli PiS) ponnistava presidentti Andrzej Duda, jolla on mahdollisuus käyttää veto-oikeuttaan.

”Laitetaan abortti pöydälle myös EU-vaaleissa.”

ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS nousi Puolan parlamenttivaaleissa ennätyksellisen korkealle. Paljon vaikutusta oli Marta Lempartin mukaan sillä, että aborttioikeus oli vahvasti esillä. Hän toivoo, että sama voisi tapahtua EU-vaaleissa, vaikka hän pelkää pahinta:

– Uskon, että europarlamenttivaaleista tulee katastrofi. Se on kuin katsoisi auto-onnettomuutta hidastettuna, koska ihmiset eivät äänestä. Mutta ehkä me kannustamme heitä tällä aloitteella. Laitan kaiken toivoni tähän. Parlamenttivaaleissa abortti oli pöydällä ja se sai ihmiset äänestämään. Laitetaan abortti pöydälle myös EU-vaaleissa, Lempart sanoo.

Lempart kuvaa, että Puolassa äänestysaktiivisuuden lisääminen ei törmää vain siihen pulmaan, että ”EU-vaalit ovat kuolettavan tylsiä”.

– En tiedä, miten teillä Suomessa on, mutta meillä politiikot lähetetään lähinnä kuolemaan unohduksiin EU:hun. Vaalit on tylsä ja täysin epämielenkiintoinen asia. Sen lisäksi meillä on oma vihollinen hallituksen sisällä, joka kehottaa olemaan äänestämättä, Lempart sanoo Kolmanteen tiehen viitaten.

Lempart toivoo, että mahdollisimman moni lähtisi äänestämään aborttioikeuden puolesta, vaikkei EU-vaalit muuten kiinnostaisi pätkääkään.

– Äänestä, vaikka et olisi ehdokkaan kanssa samaa mieltä mistään muusta, mutta tiedät, että he äänestävät tämän EU:n kansalaisaloitteen puolesta. Tiedämme, että vaalit ovat tylsät, mutta voimme valita sinne ihmisiä, jotka ajavat tätä asiaa eteenpäin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Eekku Aromaa puhui mielenosoituksessa Helsingissä 8. huhtikuuta. (Kuva: Tuuli Hongisto)

SUOMESSA aborttioikeuden suhteen tilanne on hyvä, kun vuonna 2020 Oma tahto -kansalaisaloitteen seurauksena lakiin saatiin muutoksia. Laki abortista uudistettiin aborttia tarvitsevien itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi viime vuonna. Täysin toiseen suuntaan kuljetaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa Arizonan osavaltiossa lainsäädäntö palasi 1800-luvun tasolle.

– Tilanne on hirveän monimutkainen, kun on niitä hirveän onnellisia uutisia, kuten Ranskan päätös kirjata aborttioikeus perustuslakiin, mutta toisella puolen on tuoreimpana esimerkkinä Arizona, Unionin Eekku Aromaa kuvailee.

Vaikka Suomessa aborttilainsäädännön suhteen tilanne on nyt hyvä, ei hänen mukaansa voida tuudittautua siihen, ettei pyrkimyksiä tiukennuksiin voisi koskaan tapahtua Suomessa. Hän on huolissaan naisiin kohdistuvien asenteiden muutoksista.

– Antigender-liikehdintä, jota voisi kutsua kerta kaikkiaan taantumukseksi, on huolestuttavaa. On selvästi iso joukko ihmisiä joihin se vetoaa. Naiset takaisin nyrkin ja hellan väliin, abortti kielletään ja leikitään, ettei transihmisiä olisi muka olemassa.

Huolen jakaa myös Demarinaisten toiminnanjohtaja Noora Kettunen, joka kertoo naisjärjestön olevan vahvasti mukana Ääni aborttioikeudelle -kampanjassa.

– Aborttioikeus on iso kysymys myös eurovaaleissa ja nimien kerääminen on yksi osa meidän eurovaalikampanjointiamme.

Unionin Eekku Aromaa kertoo, että ensin kampanjaa ryhdytään rummuttamaan mediassa ja somessa, jotta ihmiset löytävät tiensä allekirjoittamaan aloitteen. Kevään edetessä Unioni tavoittelee eurovaaliehdokkaita.

– Ei riitä, että saamme allekirjoitukset kasaan. Tarvitaan parlamentti, joka on valmis kannattamaan aloitteen viemistä käytäntöön. Pyydämme ehdokkailta sitoomuksia, että he edistävät tätä tullessaan valituksi. Vaalien alla kannustamme myös ihmisiä äänestämään, Aromaa kertoo.

AVAINSANAT

Kansanedustaja patistaa hallitusta edistämään sosiaalisen median EU-sääntelyä – rikollisuus kasvussa

Saku Nikkanen (sd.).

Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.) perää Petteri Orpon (kok.) hallitukselta aloitteellisuutta sosiaalisen median EU-tasoisen sääntelyn aikaansaamiseksi. Nikkanen toteaa väärinkäytösten kuten identiteettivarkauksien, rikollisuuden ja valeuutisten levittämisen lisääntyneen sosiaalisessa mediassa.

Nikkanen muistuttaa, että kokonais- ja kyberturvallisuuden johtamisrakenne on luvattu uudistaa hallituskauden aikana.

– Sosiaalisen median palvelujen tarjoajille tulisi asettaa suurempi vastuu heidän alustoillaan tapahtuvien väärinkäytösten estämiseksi. Yritykset ovat isoja kansainvälisiä toimijoita ja tähän tarvittaisiin laajempaa EU-tason säätelyä, jolla velvoitettaisiin yrityksiä toimivaan vastuullisemmin, Nikkanen sanoo tiedotteessaan.

TILIN ja profiilin luominen eri sosiaalisen median palveluissa on tehty hyvin helpoksi eikä tunnistautumista juuri tarvita. Näin myös alaikäisten on hyvin helppoa perustaa tilejä ja vanhempien on vaikea tätä täysin valvoa. Nikkasen mukaan nuoret kokevat hyvin laajasti, että koulukiusaaminen on lisääntynyt sosiaalisen median myötä ja valeprofiilit ovat yksi keino toteuttaa tätä kiusaamista. Tämä on tuttua myös aikuisten kesken käytävissä sosiaalisen median keskusteluissa. Vain omalla nimellä ja identiteetillä toimiminen voisi Nikkasen mukaan olla yksi keino ehkäistä yllä mainittuja lieveilmiöitä.

– Vahva tunnistautuminen profiilin luomisen yhteydessä ja rajaaminen vain yhteen profiiliin voisi olla tehokas keino kitkeä näitä yllä mainittuja lieveilmiöitä. Myös ikärajojen asettaminen palveluiden käyttöön auttaisi poistamaan pahoinvointia, jota sosiaalinen media lasten ja nuorten keskuudessa on lisännyt.

AVAINSANAT

Upin johtajakandidaattien nimet selviävät iltapäivällä

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan tiedotustilaisuudessa Helsingissä 18. huhtikuuta.

Tänään selviää, ketkä ovat hakeneet Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtoon. Hakuaika Upin johtoon päättyy iltapäivällä vartin yli neljä.

Johtajaa haetaan tulevalle viisivuotiskaudelle. Upin nykyinen johtaja on Mika Aaltola. Hän on toiminut johdossa yhden kauden, kun enimmäisaika on kaksi kautta.

Aaltola tavoittelee paikkaa Euroopan parlamentissa kokoomuksen ehdokkaana. Aaltola oli ehdolla myös presidentinvaaleissa, silloin valitsijayhdistyksen kautta.

AVAINSANAT

Kokoomus syyttää SDP:tä himoverottamisesta – Perholehto: “Rahoitussektorin keinotteluun on kyettävä puuttumaan”

Pinja Perholehto (sd.).

SDP:n kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Pinja Perholehto kummastelee kokoomusedustajien viikonlopun puheita.

Muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen tyrmäsi SDP:n EU-vaaliohjelmassaan esittämän Euroopan unionin verotusoikeuden. Heikkisen mukaan EU-verot kasvattaisivat ennestään suomalaisten ylisuurta verotaakkaa.

– Toivon, että SDP:ssä ymmärrettäisiin, että kaikkia eteen tulevia ongelmia ei tule ratkaista himoverottamalla ihmisiä ja yrityksiä enemmän, Heikkinen tiedotti sunnuntaina.

Perholehto syyttää tiedotteessaan kokoomusta vääristelystä.

– Ollaanko kokoomuksessa jo niin hermostuneita, että heidän pitää turvautua asioiden vääristelyyn, Perholehto kysyy.

EU:n verotusoikeuden selvittämisestä keskusteltaessa on Perholehdon mukaan hyvä muistaa, että tullimaksut kerätään jo nyt EU:n budjettiin.-

– Kyseessä ei siis missään muotoa ole täysin uusi asia Euroopan unionissa.

LISÄKSI Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on jo yhteinen sopimus rahoitusmarkkinaveron selvittämisestä. Tämän myös Suomi on hyväksynyt.

Perholehto pitää tärkeänä, että myös rahoitussektori kantaa oman kortensa kekoon ja siksi on viisasta selvittää, voisiko rahoitusmarkkinavero olla oikea keino puuttua keinotteluun.

– Rahoitussektorin keinotteluun on kyettävä puuttumaan ja siksi rahoitusmarkkinaveron mahdollisuus on syytä selvittää.

TUKI Ukrainalle taistelussa Venäjää vastaan vaatii tulevina vuosina merkittäviä taloudellisia panostuksia EU:lta. Samoin kuin maan jälleenrakentaminen sodan päätyttyä.

– Meidän on seistävä järkähtämättä Ukrainan tukena ja kyettävä varmistamaan taloudellinen tuki maalle. Näihin talkoisiin tarvitsemme kaikki sektorit mukaan, Perholehto toteaa tiedotteessaan.

SDP esittää EU-vaaliohjelmassaan EU:n omien varojen keräämisen kartoittamista ja nostaa esimerkiksi erilaisia haittaveroja, päästökauppamaksuja tai rahoitusmarkkinoiden verottamista.

AVAINSANAT

Orpo matkustaa Kööpenhaminaan – tapaa Mette Fredriksenin

Mette Fredriksen ja Orpo Vestmannaeyjar 26. kesäkuuta 2023.

Pääministeri Petteri Orpo matkustaa tänään Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan. Orpo tapaa Kööpenhaminassa tanskalaiskollegansa Mette Frederiksenin.

Kahdenvälisen tapaamisen jälkeen Orpo ja Frederiksen avaavat kello 13 Suomen suurlähetystön, joka on ollut remontissa.

Suomen suurlähetystö sijaitsee Kööpenhaminassa aivan Kastelletin linnoitusalueen välittömässä läheisyydessä.

AVAINSANAT

Ase on vasemmistolle samaa kuin suurpeto monille persuille – pelon, inhon ja hävittämishalun kohde

Kansanedustaja Timo Vornasen (ps) katuammuskelu näytti taas, miten paljon aseet herättävät poliitikoissa tunnereaktioita. Niitä pelätään vaistomaisesti kuin käärmeitä – tai politiikassa kuin suurpetoja.

Suomalaisessa politiikassa on pari asiaa, joissa kahden eri laidan päättäjät käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla, tunteidensa vieminä.

Perussuomalaisille näitä ovat suhtautuminen suurpetoihin, vasemmistolle ja vihreille asenne luvallisiin ampuma-aseisiin.

Molemmat kokevat nämä uhkana turvallisuudelleen, ja haluavat määritellä itse mikä on niiden oikea määrä “sivistyneessä” yhteiskunnassa.

Molemmat myös katsovat vain tarjoavansa järkiratkaisun ongelmiin, kun vaativat “liikojen” susien tai karhujen vähentämistä, tai vastaavasti “liikojen” ampuma-aseiden keräämistä pois kansalaisilta.

Tällä ajattelutavalla kymmenen aseen romuttaminen tai yhden suden kannanhoidollinen tappaminen parantaa aina turvallisuutta automaattisesti jonkun prosenttiluvun verran.

Ihan sama, vaikka ne kymmenen asetta eivät olisi sekopääihmisen hallussa, tai susi ihmisten takapihalla – ne olisivat VOINEET olla, joten niiden vähentäminen tekee yhteiskunnasta turvallisemman, piste.

Harva malttaa analysoida, miksi aseiden tai suurpetojen olemassaolo tekee juuri minulle niin vahvan turvattomuuden tunteen.

Kumpikin ryhmä myös suuttuu herkästi, jos heille sanoo reaktioidensa perustuvan enemmän ennakkoluuloihin kuin faktoihin. Minulla on oikeus vaatia turvallista tilaa!

Harva malttaa analysoida, miksi aseiden tai suurpetojen olemassaolo tekee juuri minulle niin vahvan turvattomuuden tunteen.

MONI vasemmistoaktiivi korosti somessa tämänkin viikon Vornas-keskustelussa inhoavansa ja kammoavansa aseita. Heidän mielestään ei ole normaalia, että ihmiset omistavat välineitä, joilla voi vahingoittaa toisia. Eikä urheilun tai metsästyksen harrastaminen ole aseiden aiheuttamien riskien arvoista.

Pelkkä aseen näkeminen aiheuttaa monelle pelkoa – ikään kuin elottomassa esineessä asuisi joku pahuus. Siksi esine pitää kieltää.

Jotkut sallisivat joidenkin aseiden olemassaolon, isoisän metsästyshaulikon tai Kaisa Mäkäräisen ampumahiihtopienoiskiväärin käytön.

Mutta nämäkin pitää mieluiten säilyttää jossain varastobunkkerissa, mistä ne eivät pääse hyppäämään varoittamatta ihmisten kimppuun.

Kuulostaako tutulta: puhutaan jostain julmasta ja arvaamattomasta, joka voi tehdä meille kauheuksia, ellei sitä poisteta tai siirretä aidattuun reservaattiin?

SAMALLA TAVALLA monet Vornasen puoluetoverit tai suurpetovihaajat tuntuvan uskovan, että lähimetsän susi voi silkkaa petomaisuuttaan siepata hiekkalaatikolta lapsen tai karhu tappaa harvennushakkuuta tekevän metsurin.

Heidän mielestään ei ole normaalia, että suurpedot tulevat yhä enemmän asutuksen keskelle, ja jotkut vielä harrastavat näiden uhkien suojelua.

Sudet ja karhut kyllä periaatteessa hyväksytään, kunhan ne pysyvät poissa silmistä, mieluiten aidattuina jonnekin ikimetsiin missä niitä saa käydä ampumassa syksyisin seinätrofeiksi.

Sen sijaan kotona oleva metsästysase tai tarkkuuspistooli on monelle heistä neutraali työkalu.

Näinhän vihreät ja vasemmistolaiset suhtautuvat suurpetoihin: luontoon kuuluvina neutraaleina asioina, jotka eivät sellaisenaan ole hyviä tai pahoja.

Molemmat ryhmät uskovatkin puolustavansa jotain identiteettiinsä kuuluvan normaaliuden käsitettä ja naureskelevat toisille näiden “turhista” peloista.

ONKO ASEIDEN pelkäämiseen sitten syytä? Maailmalla ainakin on.

Esimerkiksi polarisoituneessa Yhdysvalloissa ihmisiä ammutaan käsittämättömän paljon. Mitään USA:n kulttuuri-ilmiötä ei silti voi sellaisenaan rinnastaa Suomeen: ei opiaattiriippuvuuksia, luokkaeroja, köyhyyttä, Trump-salaliittouskovaisten eikä väkivaltarikollisuuden määrää.

Siksi amerikkalaisen aseväkivallan tutkimukset ja johtopäätökset pätevät Yhdysvalloissa, eivät juuri missään muualla. Jo Kanadassa ampumaurheilu- ja metsästystavat ovat lähempänä suomalaista, ja rikosluvut huomattavasti naapuriaan alempia.

Amerikkalaisen aseväkivallan tutkimukset ja johtopäätökset pätevät Yhdysvalloissa, eivät juuri missään muualla.

Suomessa todennäköisyys tulla aseella uhatuksi, saati ammutuksi on onneksi edelleen harvinaisempaa kuin vaikka Ruotsissa. Siellä ammuttiin viime vuonna kuoliaaksi 55 ihmistä.

Suomessa tehtiin vuonna 2022 tilastojen mukaan 85 henkirikosta, joista kymmenen ampuma-aseilla. Vuosittain esimerkiksi ruokaan tukehtuu meillä huomattavasti enemmän, yli 50 ihmistä.

MTV Uutiset kertoi taannoin, että vuonna 2022 Suomessa tehtiin 740 itsemurhaa, joista 107 ampumalla. Määrä on laskenut vuosikymmenen ajan tasaisesti.
(Ruotsissa itsemurhia oli samaan aikaan 1200, joista kymmenesosa ampumalla.)

ASETURVATTOMUUTTA perustellaan usein sillä, että Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna varsin paljon aseita kansalaisia kohti.

Onkin totta, että metsästysaseita meillä on runsaasti. Tämä selittyy metsästyksen yleisyydellä tavallisen kansan parissa. Britanniassa ja Keski-Euroopassa metsästäminen on sidottu maan- ja metsänkäyttöoikeuksiin, mikä vaatii vaurautta.

Pohjoismaissa jokamiesoikeuksien peruina (* yleisimmin metsästävät maaseudun asukkaat ja palkansaajat. Herrasväki, kansanedustajat ja yritysjohtajat ovat tässä joukossa pieni vähemmistö, mutta ainahan eliittiä kannattaa paheksua.

Suurin perspektiivivirhe aseiden lukumäärävertailuissa juontuu kuitenkin aselainsäädännön eroista.

Jos Keski-Euroopassa vapaasti myytävät kaasusumuttimet laskettaisiin luvanvaraisiksi aseiksi kuten meillä, useimmat EU-maat hyppäisivät tilastoissa absoluuttiselta ja suhteelliselta asemäärältään Suomen ohi.

ENTÄS PETOJEN pelko, perustuuko sekin samanlaiseen harhaan? Tavallaan.

Karhut ovat toki surmanneet tällä vuosikymmenellä Yhdysvalloissa parikymmentä ihmistä. Euroopassa pelkästään Romaniassa karhujen kynsissä on vuosien 2016-2021 välillä kuollut 14 ja loukkaantunut yli 150 ihmistä.

Muista pedoista puhumattakaan. Esimerkiksi myrkkykäärmeiden puremiin voi kuolla WHO:n arvion mukaan 130 000 ihmistä vuodessa.

Sudet tappavat meillä ja muualla Euroopassa lähinnä kotieläimiä.

Muutenkin Suomessa villieläimet käyvät ihmisten kimppuun aniharvoin.

Silti todennäköisyyksistä huolimatta suurpetojen tai käärmeiden pelkääjiä on meillä vähintään yhtä paljon kuin aseidenkin pelkääjiä.

TIETÄMÄTTÖMYYS ei selitäkään edellä kuvattuja asenteita.

Jos jollain on fobiaa käärmeisiin, hämähäkkeihin, viruksiin, susiin tai tuliaseisiin, hän ei mahda näiden herättämille tunnereaktioille mitään.

Varsinkin jos hän katsoo toimivansa oman yhteisönsä parhaaksi, suojelevansa muita siltä mitä on keksinyt itse pelätä.

Jos jollain on fobiaa käärmeisiin, hämähäkkeihin, viruksiin, susiin tai tuliaseisiin, hän ei mahda näiden herättämille tunnereaktioille mitään.

Siksi varsinkin politiikassa tarvitsemme nyt rohkeampia päättäjiä, jotka voittavat pelkonsa, eivätkä lähde keulimaan julkisuudessa heti kun vastapuolen edustaja tekee tai sanoo jotain typerää.

Kansanedustaja Vornanen ei kuulunut eduskunnan eräkerhoon, mutta hänen törttöilynsä jälkeen moni halusi silti kieltää metsästäviltä kansanedustajilta heidän vuosikausia käyttämänsä eräkerhon asesäilytystilat.

Se on ymmärrettävää, koska tällaista ehdottamalla tuntee tehneensä edes jotain katuturvallisuuden parantamiseksi. Pienellä harkinnalla olisi ehkä huomannut, että kielto ei olisi vaikuttanut Vornasen ääliömäiseen käytökseen mitenkään.

SILTI JUURI NYT tarvitsemme myös ampumaharrastajilta vastaantulohaluja ja toisten pelkojen huomioimista – vaikka ne pelot tuntuisivatkin heistä turhilta.

Eikö kansanedustajan kulukorvauksilla saa ostettua pääkaupunkiasuntoonsa aseturvakaappia?

Eduskunnan jokaisen metsästäjän pitää kysyä itseltään, onko aseiden tilapäinen säilyttäminen työpaikalla sellainen henkilöstöetu, josta ei voi luopua?

Eikö kansanedustajan kulukorvauksilla saa ostettua pääkaupunkiasuntoonsa aseturvakaappia, joka varmasti täyttää nykyiset säilytysmääräykset?

Eikä ole keneltäkään pois, että nykyisen tilkkutäkkimäisen aselainsäädäntömme puutteet käydään vielä kertaalleen läpi, ja korjataan aserekisteristä menneisyyden outoudet kuten ikuiset suojeluaseluvat. Sekä lasketaan Suomen aseiden todellinen määrä vähentämällä luvuista päällekkäisten rinnakkais- ja aseenosalupien tuomat kirjanpitovirheet.

Päivi Räsäsen (kd) ehdotus metsästyksen promillerajaksi on myös varteenotettava ajatus perinteiden nykyaikaistamiseksi.

Aseluvan omistajien ikäkausitarkastuksillekin olisi tarvetta, sillä vaaditaanhan sellaisia ajokortinkin haltijoille.

Joka tapauksessa: jos nyt päättäjämme käyttäytyisivät tämän Vornas-rikostapauksen jälkiselvittelyissä aikuismaisesti, ilman pelkoja, uhriutumista tai vastaavasti ilman poliittisten irtopisteiden keruuta, se voi luoda edellytyksiä myös monille tuleville muiden aiheiden ongelmanratkaisuille.

 

Kirjoittaja on Demokraatin vastaava päätoimittaja, joka harrastaa metsästystä sekä SRA-ammuntaa eikä silti vihaa bongaamiaan suurpetoja.

 

*) Juttua muokattu klo 13:57. Jokamiehenoikeus, nyk. jokaisenoikeus ei ole samaa kuin metsästysoikeus. Mutta Pohjoismaissa on sen peruina yksityisillä ihmisillä paljon vapauksia liikkua valtionkin mailla ja metsissä, ja ostaa niistä väliaikaisia metsästysoikeuksia.

AVAINSANAT