VALIKKO

Professori ei pidä irtisanomisen helpottamisen muutoksia dramaattisina – työnantajat saattavat kuitenkin kokeilla

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

Hallituksen hanke irtisanomisen helpottamiseksi lähti tänään lausuntokierrokselle. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen ei vaikuta pitävän lakimuutoksia kovin radikaaleina.

Jatkossa irtisanomiseen riittäisi ”asiallinen syy, jonka takia työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista irtisanomisajan pituista aikaa”.

Tällä hetkellä syyn pitää olla asiallisen lisäksi myös ”painava”.

– Nyt painava muuttui muotoon, että kohtuudella ei voida enää edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Mutta suurin piirtein näin se on ajateltu aikaisemminkin.

Eli kovin isoon muutokseen Koskinen ei usko eikä hän myöskään pidä lakimuutoksia kovinkaan selkeinä. Toki tässä vaiheessa on kyse vasta esitysluonnoksesta.

– Hankalaksi kohdaksi tulisi nyt se, milloin kohtuudella voitaisiin edellyttää sopimussuhteen jatkamista tai milloin kohtuudella ei voida enää edellyttää sen jatkamista irtisanomisajan pituista aikaa.

KOSKINEN sanoo myös, että kun käy läpi irtisanomisen perusteita hallituksen esitysluonnoksen avulla, ne ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia kuin tälläkin hetkellä.

– Esimerkkinä vaikkapa alisuoriutuminen on kyllä kerrottu minusta sillä tavalla kuten se menee tälläkin hetkellä oikeuskäytännön perusteella.

Koskinen summaakin, ettei tiedä, millaisia vaikutuksia lakiesityksellä olisi. Hän kuitenkin huomauttaa, että hallituksen tavoite on selkeästi laskea irtisanomisten kynnystä. Työnantajat voivatkin nyt alkaa soveltaa alempaa irtisanomisen kynnystä, kun on annettu ymmärtää, että kynnys on laskenut.

– Mutta kun luet lakiehdotuksen sanamuodon, ei sieltä oikeasti löydy työnantajalle sellaisia perusteita, joilla hän voisi päätellä, että tämä menee nyt toisin kuin aikaisemmin.

– Yksikään pieni työnantaja ei edes tiedä, milloin kussakin henkilökohtaisen moitittavan käyttäytymisen tilanteessa kynnys ylittyy. Kaikki tilanteet ovat niin erilaisia. Eli siinä voi nyt tulla tällaista rohkeaa yrittämistä, että kyllä se kynnys ylittyy, kun tuntuu siltä, että kohtuudella ei enää voida jatkaa. Mutta ei arviointi voi tietenkään mennä näin subjektiiviseksi sitten, kun mennään tuomioistuimeen.

ASIALLISTA irtisanomisen syytä pohdittaessa esitysluonnos tarjoaa uudeksi syyksi muun muassa ”työntekijästä johtuvan jatkuvaluonteisen puutteellisuuden työsuorituksessa”.

Hallituksen esitysluonnosta tutkinut Koskinen huomauttaa, että tällaisen tapauksen esimerkkitilanteeksi on kirjattu alisuoriutuminen. Alisuoriutumisesta on puhuttu aikaisemminkin ja nykyinen oikeuskäytäntökin vastaa sitä, miten ehdotuksessa alisuoriutumiseen puuttumisesta kirjataan. Koskinen ei pidä tätäkään muutosta isona.

– Siellä ei kerrota tämän perusteen yhteydessä mitään muuta esimerkkiä kuin alisuoriutuminen. Ihmettelin, miksi muita tilanteita ole käsitelty. Toki juuri alisuoriutumiseen haluttiin puuttua. Kun olen itse tutkinut ja kirjoittanut alisuoriutumisesta, yllätyin, etten huomaa, miten nykytilanne muuttuu.

Asiallinen irtisanomisen syy voisi esitysluonnoksen mukaan olla myös velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä kuten huolimattomuutta. Muutosta tässä yhteydessä olisi, että sanat ”olennaisesti” ja ”vakava” poistettaisiin laista.

Tätäkään muutosta Koskinen ei pidä merkittävänä. Hän nimittäin muistuttaa, että irtisanomista pitää peilata alussa mainitun irtisanomisen kohtuullisuusvaateen kanssa.

UUTTA esitysluonnoksessa on myös se, että jatkossa työntekijälle ei tarvitsisi antaa varoitusta ennen irtisanomista, jos työntekijän olisi pitänyt ilman varoitustakin ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus.

Koskinen toteaa, että uusi lakiesitys konkretisoi sitä, milloin varoitusta ei tarvitsisi antaa mutta toisaalta se, milloin varoitusta ei tarvitsisi antaa, vaikuttaa ehdotuksen sananmuodon perusteella varsin suppealta.

– Toki on joitakin selkeitä tapauksia, jos vaikka varastat. Mutta se on ollut näin tällä hetkelläkin.

Hallitus poistaisi työnantajalta myös lähes kokonaan velvollisuuden selvittää, olisiko työntekijälle tarjottava yrityksessä muuta työtä. Tässä Koskinen näkee, että hallituksen esitys heikentäisi ainakin jonkin verran työntekijöiden oikeuksia.

AVAINSANAT

Näin soi vanha hitti Kekkosen Suomesta – tällä kertaa syynä on maanpuolustus

Kuva: Istock

Juhannuksena puolet Suomesta unohtuu laiturin nokkaan katselemaan vesilintujen poikasia. Samalla Helsinkiä riivaava pula parkkipaikoista siirtyy kesämökkipaikkakuntien kauppojen edustoille.

Uutisia luetaan vähemmän, erityisesti jos ne liittyvät työmarkkinapolitiikkaan.

Haaste on kova Porin Suomi-areenaan osallistuville lobbareille. Mutta Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ei ole eilisen teeren viestijä. Hän nosti tänään otsikoihin arkipyhät, vanhan hitin Kekkosen Suomesta viidenkymmenen vuoden takaa.

Pentikäisen mukaan helatorstain ja loppiaisen vapaapäivät pitäisi poistaa, koska maanpuolustukseen uppoaa lähivuosina niin paljon rahaa. Samankaltaisia julkisten vapaapäivien perumisia on hiljattain ehdotettu myös Saksassa, sielläkin taloussyistä.

Suomessa arkipyhät on jo kertaalleen poistettu.

VUONNA 1973 loppiainen ja helatorstai siirrettiin lauantaille, mistä tuolloin vielä voimissaan ollut evankelisluterilainen kirkko hermostui.

Revanssia haettiin jo 1980-luvulla, mutta kiitos Kekkosta presidenttinä seuranneen Mauno Koiviston, se saatiin vasta vuonna 1992. Helatorstai ja loppiainen palasivat arkipyhiksi.

Koivisto ei tuottavuuden päälle ymmärtäneenä presidenttinä tykännyt laiskottelusta ja lykkäsi arkipyhien palauttamista ajaneen lakimuutoksen voimaantuloa viidellä vuodella.

Suomessa on verrattain vähän arkipyhiä, koska olemme kulttuurisesti luterilainen maa. Toisin on esimerkiksi kirkon ja valtion erolla ylpeilevässä Ranskassa, jossa kulttuuripiiri on vanhastaan katolilaista. Olen turhaan yrittänyt siellä tehdä ostoksia Neitsyt Marian taivaaseenottamisen päivänä, 15. elokuuta.

On totta, ettei suurin osa kansasta tiedä googlaamatta miksi helatorstaita, helluntaita tai loppiaista vietetään. Helluntai on aina sunnuntai, mutta loputkin mainituista voisi niiden inflatoitumisen perusteella siirtää viikonloppuun.

Antaa kirkollisempien, sellaisten, jotka esimerkiksi Kristuksen taivaaseenastumista haluavat muistella, viettää juhlapyhiään omalla ajallaan.

TÄLLAISESSA ajattelussa on montakin ongelmaa, joista yksi liittyy perinteisiin ylipäänsä.

Koko vuodenkierron rytmitys on kirkollisten juhlapyhien dominoimaa. Samoin viikon. Arki keskeytyy sunnuntaihin, seitsemänteen päivään jolloin Jumala jostakin syystä, luomiskertomuksen mukaan lepäsi.

Mitä tekoa sunnuntailla on vapaapäivänä? Kuka meistä lepää, koska Jumala on lepopäivän asettanut?

Perinteitä ei ole ollut tapana heittää ikkunasta sitä mukaan, kun niiden merkitykset väljähtyvät. Päinvastoin, niiden sisällöstä muistutellaan peruskoulussa edelleen siinä toivossa, että sivistys kestäisi. Mutta juhlia ei tule vietettyä. Kukaan ei myy edes helatorstai-leivoksia.

Tuottavuus ei ole historiallisesti huolettanut vain kapitalisteja.

”Kristilliset juhlapyhät eivät Neuvostoliitossa tunnetusti olleet muodikkaita.”

NIIN syvältä työnantajapuolen riveistä kun Pentikäisen idea meille annetaankin, se tuo isänmaallisuudessaan mieleen Neuvostoliiton työn sankarin Aleksei Stahanovin, kaikkien tuottavuusloikkien kommunistisen isän.

Hiilikaivosmies Stahanov ylitti Stalinin Neuvostoliitossa väitetysti 14-kertaisesti päivittäisen tuotantotavoitteensa ja louhi yhdellä kertaa 102 tonnia hiiltä. Myöhemmin hän petrasi ennätystään.

Stahanoville ei saatu itänaapurissa omaa juhlapäivää, mutta elokuun viimeiselle sunnuntaille perustettiin vuonna 1980 hiilikaivosmiesten päivä. Kristilliset juhlapyhät eivät Neuvostoliitossa tunnetusti olleet muodikkaita.

ENNEN kuin ryhdymme vähentämään yhteisiä juhlapäiviä, ehdotan, että niiden tilalle keksitään edes yksi uusi vaikkapa neuvostoliittolaisen esimerkin innoittamana.

Puolustusbudjetin rahoittaminen on oma kysymyksensä, mutta elämä ei voi olla pelkkää uhrautumista maanpuolustuksen ja tuottavuuden hyväksi.

Ja jos onkin, edes sitä pitäisi juhlistaa omalla, erillisellä arkivapaallaan.

AVAINSANAT

Ilmailualan sovittelu jäi yhä kesken – IAU: Tämän verran palkkatoive Finnairille maksaisi

Matkustajia Helsinki-Vantaan lentokentällä Vantaalla 17. kesäkuuta.

Lentoliikenteen palveluita lamauttaneen työriidan ratkominen jatkuu. Työntekijäpuoli pitää yhä palkankorotusvaateitaan kohtuullisina – ja rinnastaa ne Finnairin toimitusjohtajan kannustinpalkkioihin.

Ilmailualan unioni IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisen työriidan sovittelua jatkettiin tänään valtakunnansovittelijan toimistolla tuloksetta. Sovittelu jatkuu tulevana torstaina kello 10.

IAU on aiemmin ilmoittanut kolme lakkopäivää heinäkuun alkuun. Päivät ovat ovat keskiviikko 2. heinäkuuta, perjantai 4. heinäkuuta ja maanantai 7. heinäkuuta. Työnseisaukset kohdistuvat useaan lentokenttäpalveluja tuottavaan yritykseen.

Nyt IAU ilmoitti, että työnseisauksia on luvassa myös keskiviikkona 16. heinäkuuta, perjantaina 18. heinäkuuta, maanantaina 21. heinäkuuta ja keskiviikkona 23. heinäkuuta.

TYÖRIIDASSA haetaan IAU:n puheenjohtajan Juhani Haapasaaren mukaan edelleen kompromissiratkaisua kysymykseen siitä, kuinka vuosina 2021 ja 2022 toteuttamatta jääneet palkankorotukset huomioidaan tulevan sopimuskauden aikana.

IAU odottaa, että ne kompensoidaan, mutta Palta katsoo, että korona-aikaan tekemättä jääneiden palkankorotusten korvaamisesta takautuvasti ei ole sovittu. Käytännössä IAU hakee yleisen linjan ylittäviä korotuksia.

IAU on kuvannut aiemmin tiedotteessa, että ”rahallisesti työriita on samaa kokoluokkaa kuin Finnair maksaa toimitusjohtajalleen kannustinpalkkioita peruspalkan päälle”.

– Kun toimitusjohtajan pelkät kannustinpalkkiot nostetaan tasolle, jota vastaavalla rahasummalla työriita olisi ratkaistavissa, kysymys on periaatteesta, jossa samaa kakkua jaetaan eri tahoille täysin erilaisin kriteerein, tiedotteessa moititaan.

Demokraatti pyysi Haapasaarta avaamaan vertausta konkreettisin luvuin.

– Finnairin osalta arvioni on, että työriita voitaisiin ratkaista pienemmällä rahasummalla, kuin yksin toimitusjohtajan maksimi kannustinpalkkio (noin 1.35 milj. euroa) on vuosittain peruspalkan päälle, Haapasaari vastaa sähköpostitse.

– Kannustinpalkkion enimmäismäärää korotettiin 120 prosentista 200 prosenttiin maaliskuussa 2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Finnair-konsernin yli 1100 työntekijän palkkojen korottaminen vuositasolla maksaisi noin 1,1 miljoonaa euroa.

Demokraatti pyysi laskelmia palkankorotusten hintalapusta myös Paltasta, mutta Palta vetosi siihen, että palkkasummat ovat yritysten liiketoimintaan liittyviä tietoja.

Paltasta myös todettiin, että lentoliikenteen palvelualan työehtosopimuksen piirissä on useita yrityksiä ja niiden työntekijöiden palkat vaihtelevat tehtävästä riippuen. Siksi myöskään esimerkiksi keskipalkkaan perustuva laskenta ei Paltan mukaan anna realistista kuvaa tilanteesta.

VALTAKUNNANSOVITTELIJA muistutti eilen julkaisemassaan tiedotteessa, että tämän vuoden alussa voimaan tulleen lainsäädännön perusteella valtakunnansovittelijan toimiston ole mahdollista tehdä niin sanotun yleisen palkankorotusten tason ylittäviä sopimusratkaisuja.

Mitä tästä ajatellaan IAU:ssa?

– On totta, että työriitalain lainmuutokseen liittyvissä hallituksen perusteluissa todetaan, ettei sovittelija voi yksittäisissä työriidoissa olennaisesti poiketa työmarkkinajärjestöjen laajalti hyväksymistä ratkaisuista. Poikkeamisia on pidetty mahdollisina vain esimerkiksi alakohtaisista erikoisolosuhteista johtuvista syistä, Haapasaari kirjoittaa.

Hän nostaa myös esiin, että työriitalaissa on lisäksi säilynyt edelleen aiempi kirjaus sovinnon aikaansaamisesta: ”Sovittelutoimessaan sovittelijan on, otettuaan perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arviointiin olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista, koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan.”

– Toistaiseksi lähimmäs ratkaisua on päästy ns. Satosen mallilla, jossa osapuolet voivat keskenään sopia mitä tahansa, mutta sovittelun osalta pysytään viennin päänavauksessa. Tällöin palkankorotuksista neuvotellaan erikseen niissä yrityksissä, joissa ne on jätetty toteuttamatta molempina vuosina. Muutoin työriitaan haetaan ratkaisua sovittelun kautta, Haapasaari kertoo.

Haapasaari viittaa ”mallilla” entisen työministeri Arto Satoseen (kok.), joka kuvasi A-Studiossa toukokuussa asiaa näin:

– Totta kai on niin, että sopijaosapuolet voivat keskenään sopia mitä tahansa, mutta silloin kun mennään sovittelijan kautta, silloin pysytään tässä viennin päänavauksessa.

AVAINSANAT

Uudet lakot uhkaavat: lentopalvelujen alan työriitaa sovitellaan taas

Lentoyhtiö Finnairin lentoihin vaikuttavaa lentopalvelujen alan työriitaa sovitellaan jälleen tänään.

Ilmailualan Unioni IAU on ilmoittanut kolmesta lakosta heinäkuun alussa. IAU:n aiempien lakkojen vuoksi Finnair on päätynyt perumaan arviolta jo liki tuhat lentoa viime kuukausien aikana.

Finnair ei ole toistaiseksi perunut lentoja heinäkuun lakonuhkien vuoksi. Valtakunnan sovittelijan mukaan kiistan sovittelua jatketaan tarvittaessa koko kuluvan viikon ajan.

AVAINSANAT

Lentoliikenteen palveluja koskevassa työriidassa ei sopua – sovittelu jatkuu huomenna

Lentoliikenteen palveluja koskevan työriidassa ei löydetty maanantaina sopua. Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi viestipalvelu X:ssä, että sovittelu Ilmailualan Unionin IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa jatkuu tiistaina kello 11.

IAU uhkaa kolmella lakkopäivällä heinäkuun alussa. Ilmoitetut päivät ovat keskiviikko 2. heinäkuuta, perjantai 4. heinäkuuta ja maanantai 7. heinäkuuta. Työnseisaukset kohdistuvat useaan lentokenttäpalveluja tuottavaan yritykseen.

Lentoyhtiö Finnair on perunut yhteensä arviolta jopa liki tuhat lentoa IAU:n viime kuukausien lakkojen vuoksi. Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua.

AVAINSANAT

Kysely: Suomalaistyöntekijät pelkäävät tekoälyn vaikutuksia muita eurooppalaisia vähemmän

Tekoälyllä generoitujen kuvien laatu sekä luotettavuus- ja tekijänoikeuskysymykset ovat monille syitä olla käyttämättä niitä. 20 prosenttia suomalaisvastaajista kertoi käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti.

Suomalaiset työntekijät suhtautuvat tekoälyyn muita eurooppalaisia luottavaisemmin, selviää henkilöstöhallinnon alan yritys SD Worxin teettämästä kyselystä.

Vain joka viides suomalainen vastaaja pelkäsi, että tekoäly tekee oman työn tarpeettomaksi, kun eurooppalaisilla vastaajilla huoli oli lähes joka kolmannella.

Suomalaiset työntekijät kuitenkin käyttävät tekoälyä hieman harvemmin kuin muut eurooppalaiset. 20 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti, eurooppalainen keskiarvo oli 23 prosenttia.

NOIN 40 prosenttia tekoälyä käyttävistä suomalaisista ja lähes puolet eurooppalaisista uskoi, että tekoäly muuttaa merkittävästi tai kokonaan heidän työtään tulevien kolmen vuoden aikana.

Kysely toteutettiin helmikuussa yhteensä 16 Euroopan maassa, ja siihen osallistui yli 5  000 HR-päättäjää ja 16  000 työntekijää. Tulokset painotettiin, jotta ne voitiin yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.

AVAINSANAT