”Pidän tätä aika käsittämättömänä päätöksenä” – OAJ:n Murto ennakoi toisen asteen maksuttomuuden rajaamisesta ”käytännön hässäkkää” oppilaitoksiin

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kummeksuu hallituksen päätöstä rajata oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.

– Pidän tätä aika käsittämättömänä päätöksenä, Murto kiteyttää Demokraatille.

Murto sanoo, ettei osaa tarkalleen arvioida, minkälaisia ”käytännön hässäkkää” päätös tulee oppilaitosten arkeen aiheuttamaan. Sitä on kuitenkin luvassa.

– Kyllä se tulee aiheuttamaan aikamoista byrokratiaa ja hallinnollista työtä kouluissa ja oppilaitoksissa, kun se (oikeus maksuttomaan oppimateriaaliin) tällä tavalla kesken katkeaa, hän kuitenkin arvioi.

Jo nyt opettajat ovat OAJ:n eri kyselyissä kertoneet byrokratian ja hallinnollisen työn lisääntymisestä ja sen kuormittavuudesta.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osasto ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi eilen Demokraatille, että päätöksen toteuttamisessa voi olla vaihtelua koulutuksen järjestäjästä riippuen. Tämä tarkoittaisi sitä, että oppilaat saattaisivat olla eriarvoisessa asemassa keskenään riippuen asuinpaikasta.

– Ei ole lainkaan hyvä ratkaisu, että lisätään eriarvoisuutta. En pidä tätä päätöstä ollenkaan järkevänä, Murto kommentoi.

Helsingissä SDP ja vasemmistoliitto ovatkin jo vaatineet, että kaupunki turvaa maksuttoman toisen asteen. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoman mielestä on hyvä, että Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari on käynnistänyt työn sen selvittämiseksi, miten Helsinki voi kompensoida valtion leikkauksia toisen asteen maksuttomuudesta.

– Hallituksen päätös lakkauttaa maksuttomien oppimateriaalien tarjoaminen 18 vuotta täyttäneille toisen asteen opiskelijoille on järjetön ja lisää eriarvoisuutta, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

– Hallituksen haitallisista uudistuksista on poikettu paikallisesti myös aiemmin, kun Helsinki jätti toteuttamatta varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja kasvattavia ja subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajaavia Sipilän hallituksen päätöksiä, vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund huomautti tiedotteessa.

MUISTA kehysriihen päätöksistä Katarina Murrolla on päällimmäisenä mielessä iso pettymys ammatilliseen koulutukseen kohdentuvasta 100 miljoonan euron leikkauksesta. Hallitus kohdentaa leikkauksen aikuisiin, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatilliseen koulutukseen.

– Se on täysin kestämätöntä tässä tilanteessa, kun tavoitteena on aidosti saada oppimis- ja osaamistasoa ylös. Ja kun tiedetään, että ammatillisessa koulutuksessa on muutenkin haasteita, niin leikkaus on todella kipeä.

Murto toteaa, että päätös on kestämätön myös jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Hän huomauttaa, että harva nuori tekee toiselle asteelle mennessään lopullista päätöstä työurastaan.

– Monilla on nykypäivänä tarve hankkia uusi tutkinto tai jatkokouluttautua. Siitä näkökulmasta – ja varsinkin, kun työmarkkinoilla on niin kova osaajapulakin – leikkauksen isku tulee olemaan todella kova.

Murto nostaa esiin myös sen, että ammatillisen koulutuksen leikkaus voi pahimmillaan tarkoittaa irtisanomista merkittävälle määrälle opettajia.

– Ihmettelen esimerkiksi sitä, että yritystukiin ei tässä tilanteessa koskettu lainkaan. Siellä on käsitykseni mukaan tehotonta tuen kohdistamista ja käyttöä. Ammatillisen koulutuksen leikkauksen johdosta koulutuksen erityissuojelus petti, Murto moittii kehysriihilinjauksia.

MYÖNTEISENÄ Murto pitää, että perusopetuksen 200 miljoonan euron panostukset toteutetaan, oppimisen tuki uudistetaan ja valtionosuuksien leikkaukset kunnille kompensoidaan osittain.

Murto on tyytyväinen siihen, etteivät ennen kehysriittä pelätyt uhat laajemmista leikkauksista toteutuneet. Pelkona oli niin korkeakoulujen indeksijäädytykset kuin se, ettei valtionosuuksia olisi kompensoitu lainkaan. Samoin uhkana oli kelpoisuuksiin puuttuminen ja ammatillisen koulutuksen lyhentämistäkin keskusteluissa pyöriteltiin, Murto muistuttaa. Näitä ei nyt OAJ:n onneksi nähty.

– Siltä osin voi olla tyytyväinen.

Evp-upseeri: Kuinka paljon Venäjä vaikuttaa Suomeen vanhoillisten uskonyhteisöjen kautta?

Patriarkka Kirill ja Vladimir Putin käyttävät uskontoa myös Ukraina-sotansa oikeuttamiseen.

Viron demarien puheenjohtaja, sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti taannoin, että Moskovan patriarkaatin ortodoksikirkko julistettaisiin terroristiorganisaatioksi. Tajutaanko meillä, miten Kreml käyttää konservatiivisia uskovaisia ja uskontoa keppihevosenaan länttä vastaan?

Johanneksen evankeliumissa kirjoitetaan Jeesuksen ilmoittaneen ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Venäjän ortodoksikirkko eli Moskovan patriarkaatti tulkitsee, että Vladimir Putin määrää, minne sen tien pitää uskovaisia viedä.

Tukemalla Putinia kirkko vaurastuu ja saa kehitettyä yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan.

Venäjän kirkon tavoitteena on yhteiskunta, joka nojaa voimakkaasti perinteisiin perhearvoihin. Tässä kontekstissa miehellä on jopa oikeus kurittaa vaimoaan, mikäli tämä ei toimi perheenpään haluamalla tavalla. Perheväkivallan käsite poistettiin Venäjän lainsäädännöstä kirkonkin toiveiden mukaisesti vuonna 2017.

Seksuaalivähemmistöjäkään ei täydellisessä venäläisessä maailmassa (Russkij mir) ole, koska se suuntaus on tyypillistä vain degeneroituneelle lännelle.

Kirkon tuki oikeuttaa Putinin toimet: kirkko korostaa, miten kaikkien uskovaisten pitää auttaa toteuttamaan hänen tahtoaan. Tällä on etenkin maaseudun uskonnollisen väestön parissa suuri merkitys.

MOSKOVAN patriarkaatti on asettunut koko arvovallallaan siunaamaan myös Venäjän rikollista sotimista Ukrainassa. Patriarkaatille kuuliaiset kirkonpalvelijat, papit ja työntekijät Venäjällä tai muissa maissa eivät saa valita puoltaan tai kyseenalaistaa sotaa.

Siksi Virossa sosialidemokraattisen (SDE) puolueen puheenjohtaja ja sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti huhtikuussa, että Moskovan patriarkaatin kirkko julistettaisiin lännessä terroristiorganisaatioksi.

Sodanlietsonnan lisäksi Venäjän kirkkokunnat yrittävät myös piilovaikuttaa länteen edistämällä nimellisesti asioita, jotka ovat tärkeitä läntisille fundamentalisteille ja uskonnollisille konservatiiveille.

Kreml on pyrkinyt tukemaan äärivanhoillista kristillisyyttä kaikkialla niissä EU-maissa, missä uskonlahkot kokevat olevansa vastahangassa maallisen vallan kanssa.

Kremlin logiikalla kaikki sellainen protestoiminen, mikä tekee kiusaa EU-maiden hallituksille tai lisää maiden kansalaisten sisäistä vastakkainasettelua, on Venäjälle hyväksi.

SUOMIKAAN ei ole tässä poikkeus. Helsingin Sanomat kertoi viime syksynä, miten Venäjällä Inkerin evankelisluterilainen kirkko auttaa hyvän hyvyyttään suomalaisia naispappeuden vastustajia pääsemään papeiksi.

Kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Halukkaat voivat kiertää Suomen evankelisluterilaisen kirkon tasa-arvosääntöjä käymällä hakemassa pappis- ja diakonivihkimyksen Venäjältä. Palattuaan tänne he voivat jatkaa täkäläisen kirkon oppien vastaista julistustaan tittelin suomalla arvovallalla.

Syyskuussa Pietarissa papeiksi vihityt miehet olivat Suomen Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen, Kansanlähetyksen sekä Raamattuopiston työntekijöitä.

Eduskunta antoi 2023 kahdelle ensinmainitulle yhdistykselle joululahjarahoina puoli miljoonaa euroa, huolimatta siitä että nämä osallistuivat Venäjän kirkollisen propagandakoneiston seremonioihin. Lahjarahoitusta ajoivat etenkin kristillisdemokraattien poliitikot.

Meillä ei välttämättä aina tajuta, että kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Yksi tällainen on Suomessa paraikaa käynnissä oikeusprosessi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) julkisesti esittämistä homonäkemyksistä. Venäjän kaikki kirkkokunnat ovat auliisti rientäneet osoittamaan tukeaan vainotulle.

(Räsäsen puolesta ovat vedonneet myös yhdysvaltalaiset Trump-uskovaiset sekä Espanjassa toimiva, venäläisten oligarkkien rahoittama uskonnollinen lobbausjärjestö. Räsänen on kertonut, että itäinen ja läntinen apu tulivat hänelle yllätyksenä, pyytämättä ja kysymättä.)

SUOMEN oma ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaattiin, ja se on tukenut Ukrainaa koko ajan voimakkaasti. Moskovan patriarkka Kirill on ollut jo vuosia ilmiriidoissa Konstantinopolin virkaveljiensä kanssa, ja välirikko on vuodesta 2022 syventynyt entisestään.

Mutta Suomessa toimii myös Moskovan patriarkaatin alaisuudessa olevia pieniä ortodoksiseurakuntia, joiden jäsenistössä on avoimesti Venäjän sotimista tukevia ihmisiä.

Moskovan alaiset seurakunnat eivät ole tohtineet avoimesti tuomita Putinin toimintaa, vaan ne ovat lähinnä ilmoittaneet olevansa rauhan puolella ja vakuuttaneet noudattavansa Suomen lakeja.

Suomessa toimiva, Putinia puolustava ja maastoharjoituksillaan ihmetyttänyt kasakkayhteisökin kehuu olevansa kiinteässä yhteydessä ortodoksiseurakuntiin.

Ulkopuolisilla on vain vähän tietoa siitä, mitä ulkovenäläisten uskonnollisten yhteisöjen sisällä tapahtuu – ja mihin seurakuntalaisten lojaalius suuntautuu.

Käänne? – Reserviläisvarusteiden verovähennysoikeus saattaa toteutua sittenkin

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen puhumassa eduskunnassa.

Demokraatti uutisoi viime viikolla, että reserviläisvarusteiden verovähennysoikeus ei toteudu, sillä valtiovarainministeriöltä on tullut asialle täystyrmäys.

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuonna hanke reserviläisten ostamien, maanpuolustusta tukevien varusteiden kuten maastoasujen, kypärien, luotiliivien ja muiden suojavälineiden verovähennysoikeuksien selvittämisestä. Tarkoitus oli parantaa puolustuskykyä kannustamalla reserviläisiä hankkimaan itselleen paremmin sopivia varusteita.

Demokraatin tietojen mukaan valtiovarainministeriö (VM) on selvittänyt asiaa, ja pitää verovähennysten toteuttamista käytännössä mahdottomana.

Selvityksessään ministeriön vero-osasto toteaa, että täsmätarvikkeiden vähennysoikeus olisi verotusjärjestelmälle ongelmallinen. Se maksaisi valtiolle tässä taloustilanteessa liikaa eikä se ministeriön mielestä olisi tehokkain tapa kohdentaa julkista tukea maanpuolustukseen.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN kokoomuslainen jäsen Timo Heinonen ennakoi tänään viestipalvelu X:ssä, ettei VM:n kanta ratkaise asiaa lopullisesti.

– Reserviläisten verovähennysoikeudessa ei ole kyse talous- eikä veropolitiikasta vaan kyse on turvallisuuspolitiikasta. Demokraatin uutisoima lausunto oli aika odotettu eli että valtiovarainministeriö ei tämäntyyppisiin verovähennyksiin suhtaudu kovin innokkaasti tai myötämielisesti. Se voi olla jopa vastahankainen, mutta kyllä meidän tavoite on, että se mitä on lähdetty tavoittelemaan ja mikä on myös hallitusohjelmaan kirjattu, myös toteutetaan. Eli etsitään ratkaisuja, miten verovähennysoikeus voidaan tehdä. Siinä on kyse kuitenkin aika merkittävästä asiasta, Heinonen sanoo Demokraatille.

Hän jatkaa, että reserviläisiin perustuvassa Puolustusvoimissa on erittäin paljon materiaalia, jota hankitaan tällä hetkellä itse.

– Meidän tavoite on, että sitä voitaisiin hivenen tämmöisellä vähennyksellä tukea.

Heinonen vahvistaa, että kokoomus halua verovähennysoikeuden tällä hallituskaudella läpi ja toteaa tietävänsä, että asia on yhtä tärkeä myös perussuomalaisille.

– Me hallituspuolueissa etsimme ratkaisua, miten se voidaan toteuttaa. Käytämme apuna tietysti VM:ää, joka tässä tarvitaan avuksi mutta myös puolustusministeriötä varmasti.

– Konsensus on sellainen, se oli jo Säätytalolla (hallitusneuvotteluissa), että me haluamme sen. Nyt on ehkä enempikin kyse siitä, että etsitään ratkaisu, miten se voidaan toteuttaa.

Onko jokin muu tapa toteuttaa sama asia kuin verovähennys?

– Ei käytännössä, Heinonen sanoo ja arvioi esimerkiksi, että suora rahallinen tuki olisi käytännössä mahdoton toteuttaa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi lyhyesti Demokraatille, että hän kannattaa periaatetasolla reserviläisvarusteiden verovähennysoikeutta ja nyt on analysoitava VM:n asiaan liittyvä selvitys.

Tapaus Vornanen kirvoitti asekeskustelun – sisäministeri Rantanen: “On hyvä muistaa se, että yksikään ase ei ole itsessään vaarallinen”

SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen puhuu eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 2. toukokuuta.

Oppositiosta vaadittiin aseita koskevan lainsäädännön tiukentamista torstain kyselytunnilla. Ensimmäinen kysyjä Piritta Rantanen (sd.) huomautti, että edeltävän kuukauden aikana on tapahtunut useampia epäiltyjä rikoksia luvallisilla käsiaseilla julkisilla paikoilla.

Hän viittasi myös mediatietoihin siitä, että nykyisen aselain tullessa voimaan vuonna 1998 tätä ennen myönnettyjä aselupia jäi voimaan silloinkin, kun ne eivät täyttäneet uuden lain vaatimuksia.

-  Oletteko valmiita muuttamaan aselainsäädäntöä niin, että nykyisen aselain kanssa ristiriidassa olevien aselupien voimassaolo päättyy, hän kysyi.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) vastasi, että suomalainen aselainsäädäntö on eurooppalaisittain verrattuna erittäin tiukka.

-  En aivan ensimmäisenä katsoisi, että meidän aselainsäädäntömme olisi jollakin tavalla löperö, Rantanen sanoi.

-  On hyvä muistaa se, että yksikään ase ei ole itsessään vaarallinen. Aseen käyttäjä tekee aseen vaaralliseksi, jos näin tapahtuu.

Rantanen lisäsi, että luvallisten aseiden lisäksi Suomessa on valtava määrä myös luvattomia aseita, joihin ei päästä kiinni aselainsäädännöllä.

-  Me pääsemme niihin kiinni nimenomaan niillä muutoksilla, joita meillä on hallitusohjelmassa liittyen näihin ampuma-aserikosten rangaistuksiin, mutta myös samalla poliisin toimivaltuuksiin ja poliisimiesten määrään.

PIRITTA Rantanen esitti myös, että ammuksia sisältävien aseiden käyttöön asetettaisiin alkoholin promilleraja ja että myös aseen luovuttamisesta juopuneelle tehtäisiin rangaistava teko.

Ministeri Rantanen ei tätä luvannut.

-  Mielestäni promillerajaa ei tarvitse asettaa, sillä aseiden käsittelyssä täytyy olla nolla-promilleraja. Eli en näe järkeväksi sitä, että me lähtisimme säätämään sitä esimerkiksi 0,5:een, joka on rattijuopumuksen raja. Vaan sen täytyy olla ehdoton nolla, Rantanen sanoi.

-  Kun käsittelet aseita, niitä käsitellään ilman päihtymystilaa.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) lisäsi, että ampuma-aserikoslainsäädäntöä ollaan muuttamassa ja että tällä hetkellä siitä on arviomuistio lausunnolla.

Meren mukaan esimerkiksi törkeän ampuma-aserikoksen rangaistusasteikkoa ollaan ankaroittamassa merkittävästi. Lisäksi sen tunnusmerkistöön ollaan lisäämässä se, että kantaa luvatonta ampuma-asetta yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa.

Kansanedustaja esittää aseille romutuspalkkiota – mallia Uudesta-Seelannista

Elisa Gebhard (sd.).

SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard patistaa hallitusta ottamaan käyttöön keinoja, joilla siviilien omistamien aseiden määrää voidaan vähentää.

Aselait puhuttivat eduskunnan torstain kyselytunnilla kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) edesottamusten vuoksi. Vornanen ampui laukauksen maahan Helsingin Kampissa sijaitsevan yökerhon edustalla viime perjantaina aamuyöllä.

Gebhard kyseenalaistaa sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kyselytunnilla esittämän kannan, jonka mukaan yksikään ase ei itsessään olisi vaarallinen.

– Suomessa siviileillä on kansainvälisesti verrattuna huomattavan paljon aseita. On hyvin vaikea valvoa, säilytetäänkö ja käytetäänkö näitä aseita oikein – siksi vaikuttava turvallisuutta edistävä toimi olisi nimenomaan vähentää siviilien omistamien aseiden määrää, lakivaliokunnan jäsen Gebhard perustelee tiedotteessaan.

– Konkreettisena keinona aseiden määrän vähentämiseksi voitaisiin käyttää aseiden takaisinosto-ohjelmaa eli niin sanotusti romutuspalkkiota.

ESIMERKIKSI Uudessa-Seelannissa aselakeja on tiukennettu kieltämällä tietyt asetyypit sekä aseiden takaisinosto-ohjelmalla. Vastaavaa tulisi selvittää myös Suomessa.

– Yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi sisäisen turvallisuuden parantamisessa on välttämätöntä ottaa aseiden määrän vähentäminen. Rangaistusten kiristäminen yksin ei riitä: ei ole tarpeeksi näyttöä siitä, että kovemmilla rangaistuksilla ennaltaehkäistäisiin rikollisuutta tehokkaasti.

– Romutuspalkkion lisäksi aselakien kiristämistä tulisi tarkastella myös yleisesti: esimerkiksi lupaprosessien sekä aseiden säilyttämiseen ja kuljetukseen liittyvien säännösten tiukentamista tulisi pohtia., Gebhard sanoo.

AVAINSANAT

Riikka Purralta karu viittaus sääntöihin Hakkaraisen tapauksessa: “Siinä ei ole mitään epäselvää”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.

Perussuomalaisten meppi Teuvo Hakkarainen on kertonut lähtevänsä ehdolle EU-vaaleihin vapauden liiton listalta sitoutumattomana ehdokkaana.

– Yleisellä tasolla voimme todeta, että kilpailevalle listalle ehdokkaaksi lähteminen on peruste puolueesta erottamiselle, perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää totesi toissapäivänä ottamatta sinänsä kantaa yksittäiseen henkilöön.

Hakkarainen ei aio puolueesta erota.

– Ei. Kyllä ne saavat polkaista pihalle, hän on sanonut.

Demokraatti kysyi eduskunnassa tänään perussuomalaisten puheenjohtajalta Riikka Purralta, pitäisikö Hakkarainen erottaa puolueesta, kun hän lähtee toisen puolueen ehdokkaaksi sitoutumattomana.

– Meillä on käytännössä suora erotusperuste se, että on kilpailevan puolueen listalla eli siinä ei ole mitään epäselvää, Purra muotoilee.

Vaikka olisi sitoutumattomana?

– Kyllä.

Perussuomalaisissa jäsenten erottamisesta päättää puoluehallitus.

“Jäsen on asettunut toisen Suomessa toimivan puolueen tai vaalilain mukaisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi yleisissä vaaleissa”, perussuomalaisten säännöissä lukee yhtenä erottamisperusteena puolueesta.