VALIKKO

Palaako SAK neuvotteluihin työmarkkinamallista? – Jarkko Eloranta avaa nyt tilannetta

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

SAK:n hallitus ottanee maanantaina kantaa, palaako SAK kaksikantaisiin neuvotteluihin työnantajapuolen kanssa niin kutsutusta työmarkkinamallista.

SAK jätti neuvottelupöydän viime joulukuussa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei lähde ennakoimaan, mitä SAK:ssa päätetään.

– Katsotaan maanantaina, mikä tilanne on.

Hän muistuttaa, että myös paikallisesta sopimisesta on käyty keskustelua ja myös sitä arvioitaneen, missä sen kanssa mennään ja mitä se tarkoittaa työmarkkinamallille.

Paikallisesta sopimisesta ei ole Elorannan mukaan vähään aikaan käyty kahdenvälisiä keskusteluja SAK:n ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä asiantuntijatasolla.

Sen sijaan paikallisen sopimisen lakimuutoksista tullutta lausuntopalautetta on tarkasteltu epävirallisesti aihetta jo aiemmin valmistelleessa kolmikantatyöryhmässä.

– Siellä sitten työstetään eteenpäin. Asia on niin sanotusti vielä vähän levällään.

Eloranta kokee, että kahdenvälisistä keskusteluista ei ole tullut mitään merkittävää vastaantuloa paikallisesta sopimisesta SAK:n suuntaan. Hän sanoo, että näkemys ei ole kiteytynyt siitä, mitä tehtäisiin esimerkiksi paikallisen sopimisen valvonnan suhteen tai luottamusmiesten aseman suhteen järjestäytymättömässä työnantajakentässä. Paikallisen sopimisen mallia haetaan edelleen ja valmistelu ja keskustelu jatkuu.

UUTISSUOMALAISEN tietojen mukaan lakiesitys työriitojen sovittelusta olisi lieventymässä. Se ei sitoisikaan valtakunnansovittelijan käsiä vientialojen palkankorotuslinjaan.

Hallitus on aikonut betonoida vientivetoisen työmarkkinamallin lakiin, jos työmarkkinajärjestöt eivät keskenään pysty asiasta sopimaan.

Asiaan liittyvässä Uutissuomalaisen näkemässä esitysluonnoksessa kuitenkin lukee, että sovittelijan olisi kansantalouden kilpailukyvyn turvaamiseksi meneteltävä siten, että muiden alojen palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuus vaarannu. Jos hallituksen lakiesitys toteutuu tässä muodossa, se ei käytännössä merkitsisikään muutosta nykykäytäntöön.

Hallitusohjelmassa linjattiin, etteivät valtakunnansovittelijan toimisto tai sovittelulautakunta voisi sovintoehdotuksellaan ylittää palkankorotusten niin sanottua yleistä linjaa.

Jarkko Eloranta kommentoi, että jo alun perin on ollut tiedossa, että lainsäädännöllä olisi kovin vaikea säätää tiukkaa vientimallia.

– Siinä mielessä Uutissuomalaisen tiedot ovat varmaan ihan oikeansuuntaisia eikä sinänsä yllättäviä. Näinhän se näyttää ja sitten kun katsoo nykytilannetta, että siellä nyt tällä hetkellä julkisen alan liitot hakkaavat päätään seinään yksityisessä opetusalassa, niin en minä usko, että tämä uusi lainsäädäntö paljon tätä tilannetta muuttaisi, Eloranta sanoo ja viittaa yksityisen opetusalan työriitaan.

JARKKO Eloranta arvioi, että osana SAK:n pohdintaa työmarkkinapöytään palaamisessa on myös mainittu tieto siitä, ettei valtakunnansovittelijan käsiä voi sitoa vientialojen palkankorotuslinjaan.

– Mutta en lähde nyt sitä ennakoimaan, että mitä me maanantaina sanomme.

– Koska lainsäädäntö ei varmaan nykytilaa hirveästi muuta, niin eihän se tietenkään kauheasti tuo lisäpotkua neuvotteluihin lähtemiseen, vaikka ei nykytilannekaan ole tyydyttävä. Mutta tällaisen hallitusohjelmakirjauksessa luodun pakon edessä neuvotteluihin lähtö ei sekään nyt ihan parhaalta vaihtoehdolta ole sitten kuitenkaan koskaan tuntunut.

Eloranta nostaa tässä yhteydessä jälleen pinnalle myös paikallisen sopimisen ja sen saadaanko siinä jotakin SAK:n kannalta järkevää aikaan.

Voisiko summata, että nyt aika paljon on painoa teidän puolesta paikallisella sopimisella?

– On, on. Ilman muuta sillä on painoarvoa nyt tässä.

DEMOKRAATTI kysyi jo aiemmin myös työministeri Arto Satoselta (kok.) eduskunnassa, onko laki työriitojen sovittelusta lieventymässä.

– Työmarkkinamallia koskeva valmistelu on etenemässä ihan normaalisti toukokuun aikana varmaan ja siitä tulee oma tiedotustilaisuus, kun työryhmä valmistuu ja sen jälkeen asia lähtee vasta lausunnoille ja syksyllä eduskuntaan. Toivon, että sitä ennen käynnistyisi nämä kaksikantaiset neuvottelut, mutta siinä suhteessa pallo on pitkälti SAK:n hallituksella, että mitä se ensi maanantaina päättää, Satonen sanoi.

Satonen ei vahvistanut Uutissuomalaisen uutista, jonka mukaan laki työriitojen sovittelussa olisi lieventymässä hallitusohjelmassa kaavaillusta.

– Valtakunnansovittelijan toimintatapaa varmaan voidaan sitoa. Tietenkään se ei estä ketään sopimasta. Sehän on ollut lähtökohtana alusta alkaen. Tämä lakiahan ei estä ketään sopimasta toisin. Kyse on siitä, miten valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta toimii. Mutta tämän asian osalta työryhmätyö on vielä kesken, Satonen totesi.

AVAINSANAT

SAK:ssa epäillään hallituksen kostaneen – tästä on kyse

Uusi työrauhalainsäädäntö tuli voimaan jo tänään. Alkuperäinen aikataulu lakko-oikeuden rajoittamiselle oli heinäkuu.

Pitkin kevättä on keskusteltu siitä, kiirehtiikö hallitus työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä vai ei. Valiokuntakäsittely eduskunnassa enteili hoppua. Päätöksenteko venyi lopulta kuitenkin vapun yli.

Tiistaina työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin ilmoitti, että laki on valtioneuvoston käsittelyssä torstaina ja presidentin esittelyssä perjantaina. Voimaan se tuli tänään lauantaina. Poliittisia työtaisteluja ei ollut päällä, joten kiire yllätti SAK:ssa.

– Ajankohta herättää kysymyksiä, reagoiko Orpo-Purran hallitus SAK:n hallituksen maanantaiseen ulostuloon. Siinä SAK kertoi kynnyksen vientimallineuvotteluihin osallistumiselle nousseen, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström epäilee SAK:n tiedotteessa.

Lindströmin mielestä on huolestuttavaa, jos harkitsevasta ja tasapainoisesta lainsäädäntötyöstä siirrytään hosumiseen – varsinkin jos motivaationa on kosto siitä, ettei järjestö suostu neuvottelemaan tilanteessa, jossa sopimalla ei ole mahdollista saavuttaa mitään parannuksia sen jäsenten asemaan.

– Tulee sellainen ajatus, että hallitus yrittää kaikin keinoin kiristää SAK:ta ja sen jäsenliittoja neuvottelemaan työmarkkinamallista, Lindström jatkaa.

SAK muistuttaa tiedotteensa mukaan, että työtaistelut keskeytettiin sen takia, että hallitus halusi keskustella ilman lakkopainetta työntekijän asemaa heikentävistä laeista. Neuvotteluiden sijasta voimaantuloa nyt siis kiirehdittiin.

– Pitkällä aikavälillä ei ole suurta merkitystä, tulevatko lakko-oikeuden rajoitukset voimaan toukokuussa vai heinäkuussa, mutta se osoittaa kuinka rajulla tavalla hallitus hyökkää työntekijöitä vastaan ja pyrkii puuttumaan ammattiliittojen vapaaseen neuvotteluoikeuteen – vaikka muuta väittääkin, Lindström tulkitsee.

AVAINSANAT

Lakkolait voimaan tänään

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset astuvat voimaan tänään.

Vastedes poliittiset lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Lisäksi tukilakkoja rajoitetaan ja lakkosakkoja korotetaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla äänin 107-57. Hallituspuolueiden lisäksi lakiesitysten puolesta äänestivät paikalla olleet keskustan ja Liike Nytin edustajat.

AVAINSANAT

Teollisuusliiton huipulta arvostelua STTK:lle ja Akavalle – nyt puhuu Antti Palola: “Yleislakko ei olisi tullut kyseeseen”

Lakkolait astuvat voimaan tällä viikolla ja palkansaajaliike käy sisäistä polemiikkia. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi Demokraatille ay-liikkeen tilannetta ja tulevaisuutta.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset ovat tulossa voimaan tulevana lauantaina. Valtioneuvosto esittää, että presidentti Alexander Stubb vahvistaa lait perjantaina presidentin esittelyssä. Alun perin muutosten piti astua voimaan vasta heinäkuussa.

Antti Palola kutsui päivää surulliseksi STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina.

Lakkolait ja muut hallituksen ajamat työelämämuutokset ovat herättäneet keskustelua ja vastustusta jo viime syksystä alkaen. Etenkin SAK:laiset liitot protestoivat niitä vastaan myös poliittisilla lakoilla. Muista keskusjärjestöistä osallistuminen oli kuitenkin vähäisempää.

SAK:laisen Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoitti tuntemuksiaan tällä viikolla myös julkisuudessa tokaisemalla, että liian harva ammattiliitto osallistui lakkorintamaan hallituksen työelämätoimia vastaan.

Lehtonen huomautti ensin Kansan Uutisille, että keväällä vain 7 000 työntekijää oli lakossa puolentoista miljoonan työntekijän oikeuksien puolesta.

– Akavalaiset ja STTK:n liitot loistivat poissaolollaan, Lehtonen jatkoi vielä Helsingin Sanomille.

Jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

ANTTI PALOLA kommentoi Demokraatille STTK:n edustajistokokouksen yhteydessä työrauhalainsäädäntöä koskevaa prosessia sanomalla, ettei se täyttänyt hyvän lainsäädännön valmistelutyötä.

Orpon hallitus on kuitenkin saamassa läpi liki kaiken, mistä se on haaveillut.

Otatko kritiikin vastaan, etteivät STTK ja Akava olleet tarpeeksi mukana rintamassa?

– Sanon näin, että suoraan en ota kritiikkiä vastaan. Meillä esimerkiksi STTK:ssa on erilainen toimintakulttuuri, johon ei ole perinteisesti kuulunut, että tekisimme STTK-tasoisia työtaistelupäätöksiä. Niitä ei ole käsittääkseni tehty nykyaikaisen STTK:n aikana kertaakaan vaan on todettu, että se on jokaikisen jäsenjärjestön oma asia arvioida tilanne.

– Meillä oli joitakin työtaistelutoimiin osallistuneita, Ammattiliitto Pro oli teollisuuden yhteisillä työpaikoilla ja sotejärjestöillä oli pienimuotoisia työtaisteluita.

Palola sanoo myös suoraan sen, ettei hänen mielestään paljon esillä ollut yleislakkokaan olisi tullut kyseeseen.

– Se olisi herättänyt liian paljon… En vain usko siihen tässä tilanteessa.

Miksi et?

– Ihan jos katson STTK:ta, me olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö ja jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

– Meidän jäsenkunnassa on karkeasti arvioiden suunnilleen yhtä suuri kannatus neljällä suurimmalla puolueella eli SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla edelleenkin ja perussuomalaisilla. Näin ollen luulen, että se olisi ollut täysin mahdoton ajatus.

Lakipaketti on kuitenkin totta ja myös STTK:n edustajistosta nousi torstaina esiin kommentteja, joiden mukaan palkansaajaliike ei ollut talven ja kevään aikana tarpeeksi solidaarinen tai kyennyt yhteistyöhön. Kaivattiin lisäksi tiiviimpää yhteistyötä nimenomaan keskusjärjestöjen välillä.

Kritiikkiä tuli siis myös omilta, ei vain SAK:laisen Teollisuusliiton johtoportaasta.

– Luulen, että tällä hetkellä keskusjärjestöjen suhteet ovat ainakin puheenjohtajatasolla parhaimmat kuin moneen aikaan. Meidän keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin hyvää, Palola kuittaa.

– Mitä tulee keskinäiseen solidaarisuuteen, kaikki liitot arvioivat omasta näkökulmastaan. Ehkä vaikkapa hoitajaliitot katsovat, että he eivät ole saaneet matkan varrella solidaarisuutta riittävästi vaikkapa teollisuuden liitoilta omille pyrkimyksilleen ja tässä tilanteessa se käännettiin toisinpäin.

Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

PALOLA muotoilee työmarkkinatilanteen niin, että “työmarkkinalaiva seilaa rajoitetun näkyvyyden vallitessa”. Elämme murrosaikaa ja ay-liikkeen neuvottomuutta.

– Ensin EK irtaantui kokonaisratkaisuista, mentiin toimialakohtaisiin ratkaisuihin, toimialakohtaisista ratkaisuista mentiin paikalliseen sopimiseen esimerkiksi niin, että Metsäteollisuus irtaantui kokonaan tes-sitovista sopimuksista. Siellä on ollut menossa oma työmarkkinaepävarmuus.

– Porvarihallitus toi poliittisen epävarmuuden lainsäädäntöhankkeiden kanssa ja tässä ollaan ehkä oltu jonkin verran neuvottomia, että kuinkas tässä näin kävi. Silloin analyyttisen arvioinnin sijasta lähdetään helposti käymään tällaista solidaarisuuskeskustelua.

Onko sitten niin, että Orpon hallitus on onnistunut jonkinlaisessa hajota ja hallitse -taktiikassa ja onko maailma muuttunut niin, että liitot ajavat vain omia intressejään ja suuri kuva puuttuu?

– Totta kai. Kun keskusjärjestöt eivät enää istu siinä pöydässä, missä määritellään suomalaisen työn hinta ja sovitaan, ja se on nyt liittojen tehtävä, niin kaikilla liitoilla on totta kai sen oman toimialansa erityisasiat ja silloin ehkä unohtuu se keskinäinen solidaarisuus. Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

– Mutta tällä hallituskaudella, luulen, että vaikka olisimme tehneet mitä tahansa, arvioni on se, että porvarihallitus olisi vienyt hankkeensa läpi siinä muodossa kuin ne nyt menevät.

Avautuuko tästä aika lohduton näkymä ay-liikkeen lähitulevaisuuteen?

– Sanotaan, että sellainen riski on olemassa, ellemme opi tästä jotain.

– Minun mielestäni itse kunkin liiton, järjestön ja keskusjärjestön olisi syytä arvioida omassa piirissään, että miten tämä meni ihan oikeasti ja kannattaisiko tehdä jotain toisin jatkossa.

PALOLAN kausi STTK:n johdossa jatkuu joulukuulle 2025. Toisin kuin talvella julkisuudessa spekuloitiin, hän ei ole jäämässä eläkkeelle kesken viimeisen kautensa. Asiasta käytiin keskustelua STTK:n sisällä lopputalven aikana.

– Päädyimme siihen, että tässä ajankohtaisessa tilanteessa on ehkä hyvä, että jatkan vielä puheenjohtajana, kauden loppuun, jos vain voimat riittävät, Palola sanoo torstaina.

AVAINSANAT

Antti Palola: Hallitus politisoi työelämäasiat pysyvästi – “kylmää ja ideologista politiikkaa”

Kuva: Nora Vilva

─ Miten hallituksen koulutusleikkauspäätöksillä Suomi voi säilyä osaavana kansana, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kysyy.

Suomen on pärjättävä maailmassa, jossa digitalisaatio kiihtyy, ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää teknologisia harppauksia, tekoäly valtaa alaa ja uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii monipuolisia toimia.

– Suomen hallituksen vastaus näihin haasteisiin on leikata koulutuksesta. Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset tällä hallituskaudella nousevat hallitusohjelman perusteella yli 300 miljoonaan euroon, Antti Palola hämmästelee.

Tänään Helsingissä STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla.

─ Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti, mikä tarkoittaa, että jos haluat opiskella, maksat lisää. Avoimen korkeakouluopiskelun opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan, hän listasi.

Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin vielä esimerkiksi leikata ammatillisesta koulutuksesta. Jo aiemmin päätettiin opiskelijoiden opintotuen indeksin jäädyttämisestä ja nyt myös maksutonta
oppimateriaalia aiotaan rajoittaa. Lisäksi opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle.

– Jo ennestään eri maiden välistä vertailua tekevä Pisa-tutkimus osoittaa suomalaisen osaamistason olevan laskussa. Kun osaamisesta leikataan, leikataan samalla tulevaisuudesta.

Hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla.

NYKYINEN hallitus on STTK:n puheenjohtajan mielestä tehnyt kovaa, kylmää ja ideologista politiikkaa. Työlainsäädännön valmistelussa ei ole noudatettu kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun vakiintuneita toimintatapoja ja valmistelussa on ollut mukana poikkeuksellisen vahva poliittinen ohjaus.

─ Säästötalkoiden punainen lanka on ollut se, että otetaan heikoimmassa asemassa olevilta, eikä häiritä hyvätuloisten, hyväosaisten ja varakkaiden rauhaa, Palola kiteyttää.

Hän arvelee, että viime syksyn ja tämän kevään jäljiltä työelämäasiat ovat pysyvästi politisoituneet.

– Se on tämän hallituksen virhe eikä siitä seuraa työmarkkinoille mitään hyvää sen paremmin lyhyellä kuin pidemmällä tähtäimelläkään. Riitely jatkuu edessä olevissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa, Antti Palola ennustaa.

AVAINSANAT

Ansiopäivärahaa hakeneiden määrä kääntyi laskuun

Ansiopäivärahaa hakeneiden määrä on kääntymässä laskuun, arvioi Avoin työttömyyskassa A-kassa.

Toukokuun puolivälissä ansiopäivärahahakemusten määrä oli 16 prosenttia pienempi kuin huhtikuun vastaavana ajankohtana.

Myös lomautettujen osuus näyttää kääntyvän laskuun. Toukokuun puolivälissä heitä oli 19 prosenttia ansiopäivärahan saajista, kun koko alkuvuoden aikana lomautettujen osuus on ollut yli 40 prosenttia.

A-kassan ansiopäivärahaa sai toukokuun puoliväliin mennessä 17  400 ihmistä.

AVAINSANAT