VALIKKO

Paavo Lipponen jyrähtää Macronin Ukraina-puheista ja mahdottoman ajattelemisesta: “Se on syytä panna takaraivoon”

Entiset pääministeri Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen keskustelivat Euroopasta ja EU:sta vaalien alla.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) korostaa edelleen, että Suomen pitää pyrkiä EU:n ytimiin ja sinne missä asioista oikeasti linjataan ja päätetään. Integraatiota tulee syventää, hän sanoo.

Suomessa on puhuttu paljon muun muassa eri hallitusten ennakkovaikuttamisesta ja siinä onnistumisessa EU-kysymysten kohdalla. Lipponen hörähtää koko sanalle.

– Kun puhutaan tästä vaikuttamisesta, minä sain naurukohtauksen, kun tuli tämä ennakkovaikuttamis-termi, mitä ihmettä on ennakkovaikuttaminen! Eikö kyse ole vaikuttamisesta? Sehän on ennakolta vaikuttamista.

– EU:ssa pitää lähteä sieltä virkamiehestä. Siellä oli sellainenkin virkamies, jonka elämäntehtävä, koko ura oli traktoreita koskeva sääntely. Pitää mennä sen traktorimiehen puheille, kun kyse on maatalouspolitiikasta ja niin poispäin, hän alleviivaa.

Lipponen keskusteli toisen entisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) kanssa tiistaina EU:n menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä Suomen roolista EU:ssa. Eurooppa-päivää juhlistava tilaisuus pidettiin keskustakirjasto Oodissa Helsingissä.

Lipponen korostaa verkostoitumisen tärkeyttä myös neuvottelupöytien ulkopuolella.

– Kollega Jyrki tietää hyvin, miten EU:ssa operoidaan. Luulen, että tässä on ollut jotain vaihtelua niiden vuosien jälkeen.

Demokraatti haastatteli erikseen Kataista tulevista eurovaaleista ja entinen EU-komissaari kommentoi muun muassa, että Suomessa on kohkattu vähän turhan paljon äärioikeiston noususta. Lipponen ei kysyttäessä ehtinyt Demokraatin haastatteluun.

Me emme puhu, jos meiltä ei kysytä.

KESKUSTELUSSA Lipposen kanssa Katainen kaipasi Suomen EU-vaikuttamisessa enemmän aloitteellisuutta.

– Ei riitä, että reagoi toisten tekemiin aloitteisiin, näin tietysti pitää tehdä, mutta me olemme Euroopan omistaja omalta osaltamme. Meillä on suomalaisina oikeus tehdä omia aloitteita.

Katainen kehaisi samalla puoluetoveriaan, pääministeri Petteri Orpoa.

– Ehkä viimeisin hyvä esimerkki aloitteellisuudesta on Petteri Orpon aloite siitä, että EU:ssa täytyy vahvistaa varautumista, hän käytti termiä varautumisunioni. Suomihan on kokonaisturvallisuuden ja varautumisen edelläkävijämaa, ja meillä on tähän paljon annettavaa.

Katainen arvelee, että Suomi on legalistinen (lakia korostava) maa.

– Me emme puhu, jos meiltä ei kysytä. Se homma ei oikein toimi EU-ympäristössä, varsinkin jos on omistajan roolissa. Omistajalla on oikeus ohjata ja velvollisuus ohjata omistamaansa tahoa, tässä tapauksessa EU:n päätöksentekoa.

– Jos meillä on näkemys, miten asioiden pitäisi olla, se pitää pukea esityksen ja aloitteen muotoon ja puskea sitä eteenpäin. Tietysti jos on tilanne, ettei tiedä mitä tahtoo, silloin ei tietysti voi olla aloitteellinen.

KATAINEN ja Lipponen sivusivat keskustelussa myös omaa rooliaan suhtautumisessa Venäjään. Etenkin Lipposta on arvosteltu laajasti hänen liiketoimistaan Nord Stream -kaasuputkella.

– Se minkä takia olemme siinä tilanteessa kun olemme johtuu siitä, että moni meistä, minä mukaan lukien, uskoi, että keskinäisriippuvuus estää suurimpien hulluuksien tapahtumisen. Esimerkiksi se, että Saksa ostaa Venäjältä kaasua, että se jollain tavalla pidättelisi Venäjää tekemästä hölmöyksiä. Olemme nähneet, ettei näin ole, Katainen sanoi.

Lipponen puolestaan kuittasi kaasu-asian näin:

– Saksa kääntyi ydinvoimaa vastaan, kun vihreät oli hallituksessa. Se johti vielä sitten siihen “energiewendessä” (energiakäännöksessä), että ydinvoima haluttiin ajaa alas. Ja Saksan teollisuus, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa, painosti rajusti, että panostetaan kaasuun. Mitäs meillä tehtiin? Me päätimme rakentaa ydinvoimaa. Vihreät Saksassa ja täällä silloin ajoivat kaasua. Ja mistä se kaasu olisi tullut meille?

Lipposen mielestä Saksa pelasi itsensä tällä tavalla riippuvuuteen.

– Nämä tarinat ovat niin monenlaisia, mitä tänä päivänä pyöritetään. Se ratkaisu, että me rakensimme ydinvoimaa, on johtanut siihen, ettemme koskaan tulleet riippuvaiseksi Venäjän kaasusta ja nyt olemme vapautuneet sähkön tuonnista Venäjältä sillä yhdellä ratkaisulla. Mikähän hallitus se oli?

Tämä on se tie, jota pitää edetä, jos EU pyrkii johonkin globaaliin asemaan.

LIPPONEN linjasi, että kuluva vuosi on Euroopan kohtalon vuosi.

– Nyt pitää tehdä ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäyksellä ja välittömästi tietenkin vahvistavat EU:ta. Meidän eurooppapoliittisessa keskustelussa pitäisi koko ajan kysyä, halutaanko vahva vai heikko EU.

Lipposen mukaan integraatiota pitää syventää myös EU:n laajentuessa.

– Ja minkä takia, unionin toimintakyky pitää turvata. Tässä tullaan visiokysymykseen, herrojen huoleen, kuten savolaiset sanovat. Visio on se, että pitää edetä EU:n integraatiossa. Tarvitaan itse asiassa yhteinen finanssipolitiikka, edes pankkiunionia ei ole vielä saatu tehtyä kunnolla. Tämä on se tie, jota pitää edetä, jos EU pyrkii johonkin globaaliin asemaan.

KATAINEN teki keskustelun lomassa myös avauksen koskien Ukrainan jälleenrakentamista.

– Sinä päivänä kun rauha tulee Ukrainaan, se on maailman suurin jälleenrakennustyömaa ja -markkina, joka yhtäältä näyttäytyy mielettömän suurena mahdollisuutena myös suomalaisille yrityksille ja toisaalta edelleen suurena riskikeskittymänä.

– Jotta pystymme maksimoimaan yksityisen pääoman läsnäolon jälleenrakennushankkeissa, tarvitsemme julkista riskinvähentämisinstrumenttia. Meillä on tällainen instrumentti jo olemassa, sitä kutsutaan EU:ksi, mutta se ei suuntaudu Ukrainaan vaan se jakaa riskiä investoinneissa EU:n sisällä. Malli toimii äärettömän hyvin. Investoijan kantama riski on pienempi siinä tapauksessa, että EU-instrumentti kantaa riskistä osan.

Samaa mallia voisi käyttää Kataisen mukaan Ukrainan jälleenrakentamisessa.

– Jotta voimme minimoida veronmaksajien taakan ja maksimoida yksityisen sektorin mahdollisuuden Ukrainan rakentamisessa.

Katainen työskentelee Nordea-konsernin yhteiskuntasuhdejohtajana.

Lipposen mukaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin pohdinnat joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ovat esimerkki siitä, että keskustelussa on aiemmin vältelty “thinking about the unthinkable” (mahdottoman ajattelemista).

– Kysymys on siitä, mitä me teemme, jos Ukrainan koko olemassaolo on uhattuna. Se on syytä panna takaraivoon.

Lipposen mukaan myös Suomen tulee ajaa sitä, että jokainen Nato-maa ja EU-maa panostaa 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen.

AVAINSANAT

“Meidän on varmistettava, että vesihuolto pysyy kuntien käsissä” – SDP:n Kvarnström hoputtaa hallitusta

Kansanedustaja Johan Kvarnström (sd.) muistuttaa, että vuonna 2021 tehty eduskunnan päätös vesihuollon yksityistämisen estämisestä odottaa vieläkin lainsäädännön päivittämistä.

Eduskunta tuki viime kaudella yksimielisesti Vesi on meidän – kansalaisaloitetta. Sen tavoitteena on varmistaa, että julkisomisteinen vesihuolto säilyy kuntien omistuksessa. Eduskunnan lausunto asiasta oli yksimielinen.

– Puhdas juomavesi on maailmanlaajuisesti yhä tärkeämpää ja silti sitä pidetään Suomessa usein itsestäänselvänä asiana, Kvarnström toteaa tiedotteessa.

Hän pitää valitettavana, että Sanna Marinin (sd.) ja Petteri Orpon (kok.) hallitukset ovat jättäneet lainsäädännön päivittämättä, jotta kansalaisaloitteen tavoite varmistuu.

– Tarve on edelleen olemassa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, ja peräänkuulutan nyt eduskunnan päätöksen mukaista lainvalmistelua. Kansalaiset odottavat meidän suojelevan vesihuoltoamme. Emme saa sivuuttaa tarvetta varmistaa puhtaan veden saatavuus kaikille ja suojella luonnollista monopolia yksityistämiseltä.

VESIHUOLTOA koskeva kysymys on nyt yhtä ajankohtainen kuin kolme vuotta sitten, ehkä jopa kiireellisempi, Kvarnström toteaa viitaten ilmastonmuutokseen, joka aiheuttaa kuivuutta ja lisää vesipulaa myös Euroopassa.

Kyse on myös kokonaisturvallisuudesta niin arjessa kuin kriisitilanteissa, hän huomauttaa.

– Vesihuollon julkinen omistus on ratkaisevan tärkeää puhtaan veden saatavuuden varmistamiseksi kaikille suomalaisille ja ympäristön suojelemiseksi. Meidän on varmistettava, että nämä tärkeät palvelut pysyvät kuntien käsissä.

Kvarnström kysyy vastaavalta ministeriltä: “Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piirin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa?”

AVAINSANAT

Suomi ja Britannia vahvistavat välejään – julkilausuma strategisesta kumppanuudesta allekirjoitetaan

Suomi ja Britannia allekirjoittavat maanantaina julkilausuman strategisesta kumppanuudesta Lontoossa.

Tarkoituksena on syventää valtioiden välejä ja vastustaa Venäjän aiheuttamia uhkia.

Valtiot julistavat Venäjän aiheuttavan suorimman ja huomattavimman uhan Euroopan rauhalle ja vakaudelle.

Strategisen kumppanuuden myötä Suomi ja Britannia muun muassa lähentävät Britannian ulkoministerin David Cameronin (kuvassa) mukaan välejään energia- ja teknologiasektoreilla.

Lisäksi valtiot aikovat toimia yhteistyössä torjuakseen esimerkiksi Venäjän levittämää disinformaatiota ja kyberuhkia sekä tukeakseen Ukrainan jälleenrakennusta.

-  Yhteisille arvoillemme perustuva strateginen kumppanuus vahvistaa Britannian ja Suomen yhteistyötä lisätäkseen Euroopan turvallisuutta sekä antaa mahdollisuuden tarttua uusiin mahdollisuuksiin aina tieteestä ja teknologiasta läheisimpiin suhteisiin energian saralla, Cameron sanoi tiedotteessa.

AVAINSANAT

Häkkänen matkustaa Yhdysvaltoihin, turvallisuus aiheena keskusteluissa

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) aloittaa tänään nelipäiväisen vierailunsa Yhdysvaltoihin.

Häkkäsen on määrä tavata vierailunsa aikana puolustusministeri Lloyd Austin sekä laivastoministeri Carlos Del Toro.

Ministereiden on tarkoitus keskustella ajankohtaisista turvallisuuskysymyksistä sekä puolustusyhteistyöstä niin Naton piirissä kuin kahdenvälisesti.

-  Suomi tekee tiivistä puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Viime vuonna allekirjoitettu DCA-sopimus kertoo Yhdysvaltojen sitoutumisesta Suomen turvallisuuteen ja luo edellytykset yhteistoiminnalle kriisitilanteessa. Suomi ei puolustaudu yksin, vaan Naton jäsenenä ja yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, Häkkänen sanoi tiedotteessa vierailunsa alla.

Hän tapaa myös Naton transformaatioesikunnan komentajan kenraali Philippe Lavignen. Tapaamisessa puhutaan ainakin ennakointi- ja suorituskyky-yhteistyöstä.

Häkkänen vierailee myös Naton Norfolkin yhteisoperaatioesikunnassa.

AVAINSANAT

Pääministeriltä hämmentävä lausunto Tukholmassa – näin Orpo avaa, mitä hän tarkoitti

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Onko Suomi linjannut jo ydinenergialain ydinräjähteitä käsittelevästä pykälästä, joka vaikuttaa Suomen suhtautumiseen ydinaseisiin? Pääministeri Petteri Orpo (kok.) selvitti Demokraatille Tukholmassa antamiaan lausuntoja.

Alkuviikosta uutisoitiin, että Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ei näe esteitä sille, että sodan aikana Naton ydinaseita voitaisiin sijoittaa Ruotsiin.

Ylen mukaan Kristersson korosti kuitenkin, että päätös on aina ruotsalaisten eikä esimerkiksi puolustusliitto voisi tuoda ydinaseita Ruotsiin vastoin maan omaa tahtoa.

Pohjoismaiden pääministerien kesäkokouksessa Tukholmassa maanantaina pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi Iltalehden mukaan suomalaistoimittajille samaan kysymykseen kuin Kristersson. Hän kertoi, että tässä Suomi ja Ruotsi eivät ole samassa linjassa.

– Emme ole käyneet tällaista keskustelua Suomessa. Meillä on selkeä linjaus siitä, että ydinenergialakia ei ole tarvetta nyt lähteä avaamaan, Orpon kerrotaan sanoneen.

Orpo sanoi, että Suomessa voidaan jatkaa nykyisen lainsäädännön mukaisesti.

ORPON linjaus on siinä mielessä mielenkiintoinen, että ydinenergialain ydinräjähdepykälän linjaamisesta on pitänyt päättää Suomessa loppusyksyyn mennessä.

Ydinräjähteiden maahan tuominen tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty nykyisessä lainsäädännössä. Kielto on kirjattu sekä ydinenergia- että rikoslakeihin.

“Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty“, lain ydinräjähteitä käsittelevässä pykälässä lukee.

STT:n maaliskuussa tekemässä jutussa muistutettiin, että ydinenergialakia päivitetään joka tapauksessa muun muassa pienydinvoimaloiden takia viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Ydinenergialaissa olevan ydinräjähteiden maahantuonnin kieltävän pykälän vuoksi poliittinen kanta asiasta olisi syytä linjata loppusyksyyn mennessä.

STT uutisen mukaan yksi vaihtoehto on, että pykälä päätetään pitää laissa ennallaan. Se voidaan STT:n tietojen mukaan myös toisaalta jättää uudistuksen yhteydessä ydinenergialaista kokonaan pois tai sitä voidaan jotenkin muuttaa. Mahdollista on myös, että ydinräjähteistä säädettäisiin erillinen laki.

Presidentti Alexander Stubb on usein kertonut kannattavansa ydinenergialain muuttamista ja ydinaseiden kauttakulun sallimista. Orpo sanoi helmikuussa, että hänestäkin sille on vahvat perusteet, että kuljettaminen sallittaisiin. STT:lle hän sanoi myöhemmin, ettei kuitenkaan tarkoittanut välttämättä ydinenergialain avaamista siltä osin.

ORPON linjauksista on ollut haastavaa ottaa selvää.

Demokraatti kysyi eduskunnassa perjantaina Orpolta, linjasiko hän Tukholmassa, että ydinenergialain ydinräjähteitä koskevaan pykälään ei ole tulossa muutoksia.

– Minä sanoin, että asia ei ole nyt ollut missään keskustelussa meillä eikä meillä ole nyt tarve sitä lähteä avaamaan, hän sanoo.

– Siitä ei käydä nyt mitään aktiivista keskustelua.

Orpo nostaa tämän jälkeen esiin sen, että myös ulko- ja turvallisuuspoliittista ja puolustuspoliittisia selontekoja tehdään.

– Nämä käydään kaikki läpi. Se peruslinja on ollut se, että me emme ole rajanneet mitään pois, Orpo toisaalta sanoo.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, ettei ydinenergialain ydinräjähteitä koskevasta pykälästä ole päätöksiä suuntaan tai toiseen.

– Tämä asia katsotaan ydinenergialain avauksen yhteydessä, kun se tulee.

Häkkäsen mukaan nyt arvioidaan, onko pykälän muuttamiselle perusteita ja tarvetta. Myös sitä pohditaan, miten Suomen liittolaiset suhtautuvat.

– Asia on ajankohtainen joskus ensi talvena, kun ydinenergialakikin on avattu ja sitten me saadaan vuoropuhelu käytyä Nato-maiden ja keskeisten ydinasevaltioiden kanssa puolustushallintojen välillä, Häkkänen toteaa.

Demokraatti kysyi Orpolta, miksi hänen oman puolueensa ministerin, Antti Häkkäsen mukaan lain pykälä olisi kuitenkin auki.

– Niin on, mutta ei ole nyt mitään tarvetta tällä hetkellä näkyvissä, että meidän tarvitsisi asiasta keskustella, Orpo kommentoi.

AVAINSANAT

SAK:ssa epäillään hallituksen kostaneen – tästä on kyse

Uusi työrauhalainsäädäntö tuli voimaan jo tänään. Alkuperäinen aikataulu lakko-oikeuden rajoittamiselle oli heinäkuu.

Pitkin kevättä on keskusteltu siitä, kiirehtiikö hallitus työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä vai ei. Valiokuntakäsittely eduskunnassa enteili hoppua. Päätöksenteko venyi lopulta kuitenkin vapun yli.

Tiistaina työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin ilmoitti, että laki on valtioneuvoston käsittelyssä torstaina ja presidentin esittelyssä perjantaina. Voimaan se tuli tänään lauantaina. Poliittisia työtaisteluja ei ollut päällä, joten kiire yllätti SAK:ssa.

– Ajankohta herättää kysymyksiä, reagoiko Orpo-Purran hallitus SAK:n hallituksen maanantaiseen ulostuloon. Siinä SAK kertoi kynnyksen vientimallineuvotteluihin osallistumiselle nousseen, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström epäilee SAK:n tiedotteessa.

Lindströmin mielestä on huolestuttavaa, jos harkitsevasta ja tasapainoisesta lainsäädäntötyöstä siirrytään hosumiseen – varsinkin jos motivaationa on kosto siitä, ettei järjestö suostu neuvottelemaan tilanteessa, jossa sopimalla ei ole mahdollista saavuttaa mitään parannuksia sen jäsenten asemaan.

– Tulee sellainen ajatus, että hallitus yrittää kaikin keinoin kiristää SAK:ta ja sen jäsenliittoja neuvottelemaan työmarkkinamallista, Lindström jatkaa.

SAK muistuttaa tiedotteensa mukaan, että työtaistelut keskeytettiin sen takia, että hallitus halusi keskustella ilman lakkopainetta työntekijän asemaa heikentävistä laeista. Neuvotteluiden sijasta voimaantuloa nyt siis kiirehdittiin.

– Pitkällä aikavälillä ei ole suurta merkitystä, tulevatko lakko-oikeuden rajoitukset voimaan toukokuussa vai heinäkuussa, mutta se osoittaa kuinka rajulla tavalla hallitus hyökkää työntekijöitä vastaan ja pyrkii puuttumaan ammattiliittojen vapaaseen neuvotteluoikeuteen – vaikka muuta väittääkin, Lindström tulkitsee.

AVAINSANAT