Orpo: “Hallitusyhteistyöhön tämä ei vaikuta”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti tänään yksimielisesti erottaa kansanedustaja Timo Vornasen luottamuspulan vuoksi.

Poliisi epäilee, että 54-vuotias mies osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Ihkun edessä. Kyse on Vornasesta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo pitävänsä Vornasen erottamista ryhmästä ainoana oikeana päätöksenä tässä tilanteessa.

Kun Orpolta kysyy vaikuttaako Vornasen tapaus jollakin tavalla kuvaan perussuomalaisista, hän sanoo, että se vaikuttaa kuvaan yhdestä henkilöstä.

– Se on pysäyttävää, olen hämmentynyt niin kuin varmaan kaikki muutkin.

– Perussuomalaisten osalta oleellista on se, että minulla on täysi luotto siihen, että hallitusyhteistyöhön tämä ei vaikuta. Hallitus on toimintakykyinen. Kaikki ministerit ja perussuomalaiset ministerit ovat hyvin sitoutuneita hallitusohjelmaan ja työskentelyyn ja se jatkuu normaalisti.

Orpo näkee toisaalta myös, että tapaus jättää jäljen kuvaan perussuomalaisista puolueena.

– Mutta nyt minä katson pääministerinä tätä hallituksen työskentelyn näkökulmasta ja se jatkuu entiseen tapaan, hän jatkaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erotettu kansanedustaja Timo Vornanen on ilmoittanut, että hän aikoo perustaa oman eduskuntaryhmän.

– Hän on ihan vapaa tekemään tietenkin, mitä haluaa, puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi Demokraatille.

Pitäisikö hänet erottaa perussuomalaisesta puolueesta?

– Luonnollisesti, kun puoluetta johdan, ehkä en tähän ota sen suorempaa kantaa. Puoluehallitus käsittelee asiaa, Purra toteaa.

Demokraatti palkittiin Edit-kilpailussa vuoden yleisömediana: harvinainen saavutus puoluelehdelle

Aikakauslehtialan vuosittainen Edit-kilpailu päättyi Demokraatin yllätysvoittoon: ammattilaistuomaristo valitsi Demokraatin vuoden 2023 yleisömediaksi.

– Ajassa kiinni oleva ja hyvännäköinen lehti on osoitus siitä, että poliittisesti sitoutunut julkaisu voi olla journalistisesti korkeatasoinen ja toteuttaa toimitustyön laatustandardeja, kilpailun tuomaristo perustelee Demokraatin valintaa.

Torstai-iltana ratkenneen kilpailun finaalissa Demokraatin kanssa kisasivat Talouselämä ja Yliopisto-lehti. Yleisömedialla tarkoitetaan julkaisuja, joita ostetaan tilaamalla tai irtonumeroina.

Tänä vuonna Edit-palkintoa tavoitteli yleisömediasarjassa ennätyksellisen monta, peräti 27 lehteä. Kilpailun järjestää alan kustantajien ja julkaisijoiden yhteistyöfoorumi Aikakausmedia.

YLEISÖLEHTIEN kilpasarjan kriteerit ovat kovia. Järjestäjien valintalistan mukaan palkittavan on oltava ammattitaitoisesti toteutettu kokonaisuus, jonka sisällössä ymmärretään kohderyhmän ja yleisön tarpeet.

Etusijalla arvioinnissa ovat laatu ja journalistiset ansiot kaikissa lehden julkaisukanavissa – mutta myös kaupallinen ja muu lukijamenestys ratkaisee.

Tuomariston palkintoperusteluiden mukaan Demokraatti on “luonut nahkansa laadukkaasti ja muotoutunut relevantiksi poliittisen keskustelun areenaksi – myös oman puolueen kriittisen keskustelun osalta”.

Tuomaristo kiitti myös lehden vahvaa kulttuurisisältöä. Demokraatissa kolumnoi joukko hyvin erilaisia asiantuntijoita niin kirjallisuuden, työmarkkinoiden kuin turvallisuuspolitiikankin parista.

DEMOKRAATIN vastaavan päätoimittajan Petri Korhosen mukaan toimitus otti alalla arvostetun palkinnon vastaan iloisena ja yllättyneenä.

– Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja, ja puoluelehtien menestyminen tällaisissa alan “suomenmestaruuskisoissa” on hyvin harvinaista. Palkinto tuntuu hienolta tunnustukselta journalistiselle linjallemme, Korhonen sanoo.

Demokraatti on luvannut lukijoilleen käsitellä yhteiskunnallisia aiheita rehellisesti ja avoimesti, vuodesta 1895 asti jatkuneesta taustastaan ylpeänä.

– Politiikassa ja vielä enemmän politiikan journalismissa pitää kavahtaa mustavalkoisuutta. Jokainen politiikassa toimiva ryhmä yrittää mielestään tehdä Suomesta kannattajilleen paremman paikan. Demokraatin ja muiden lehtien tehtävänä on analysoida yleisölle sitä, miten kukin joukko tässä onnistuu, ja millä hinnalla, Korhonen sanoo.

Demokraatti ilmestyy painettuna versiona kaksi kertaa kuukaudessa, ja verkkosivustoa tehdään päivittäin.

Lehden lukijamäärät sekä päättäjätavoittavuus etenkin verkossa ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti.

Painetun Demokraatin voi tilata tästä linkistä.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen – välikysymys koski näivettävää talouspolitiikkaa

Kuvassa pääministeri Petteri Orpo ja kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98-71 näivettävää talouspolitiikkaa koskeneessa välikysymyksessä.

Poissa oli 35 edustajaa.

Välikysymyksen olivat jättäneet oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt.

Sen mukaan hallituksen kehysriihessä päättämä sopeutuspaketti oli mittaluokaltaan oikea mutta ei kohdentamiseltaan.

Erityisesti kasvutoimia pidettiin riittämättöminä.

Työryhmältä ehdotus: täyskielto venäläisille kiinteistöhankinnoille

Puolustusministeriön estämän kaupan kohteena ollut kiinteistö Ruokolahdella vuonna 2023.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) asettama virkamiestyöryhmä ehdottaa täyskieltoa venäläisten kiinteistöhankinnoille Suomessa.

Työryhmän mietinnön valmistumisesta kertoo puolustusministeriö.

Kieltoon sisältyisi poikkeus henkilöille, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa. Näihin henkilöihin sovellettaisiin voimassaolevaa lupalakia.

Kielto ei koskisi Suomen ja jonkin toisen valtion kaksoiskansalaisia.

Päätökset jatkotoimista tehdään myöhemmin.

“Hidaste, ei este” – sote-valiokunta esittää alkoholilain hylkäämistä

Kuvassa 8-prosenttista Mionetto Spriz -juomaa K-ryhmän mediatilaisuudessa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää odotetusti hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta hyväksyi mietintönsä alkoholilain muuttamisesta. Hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on hylkäämisen kannalla opposition rinnalla. Muut hallituspuolueiden edustajat jättävät mietintöön vastalauseen.

-  Sen perusteella esitys voidaan nostaa suureen valiokuntaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) totesi kolmetuntisen kokouksen jälkeen.

Laiho kuvaili hylkäävää mietintöä hidasteeksi, ei esteeksi hallituksen esitykselle. Jos vastalause saa kannatusta, esitys käy suuressa valiokunnassa ja palaa sen jälkeen suuren salin äänestettäväksi.

Hallituspuolueiden enemmistö riittää salissa lain hyväksymiseen ilman kristillisdemokraattejakin. Lisäksi tukea tulee oppositiosta jonkun verran.

Hallitus esittää lakimuutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamista nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Muutos koskisi vain käymisteitse valmistettuja juomia.

Valiokunta perustelee hylkäävää mietintöä kansanterveydellisillä ja kansantaloudellisilla syillä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 13.07

Nyt se on virallista: lakkolait tulevat voimaan huomenna

AKT:n ahtaajat ja osa muita satamiin liittyviä työntekijäryhmiä oli mukana kaksi viikkoa kestävässä poliittisessa lakossa maaliskuussa.

Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut niin kutsutut lakkolait.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset tulevat voimaan huomenna.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus saa näin valmiiksi ensimmäisen isoista työmarkkinauudistuksistaan, kun työrauhalainsäädännön muutokset tulevat voimaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla. Hallituspuolueiden lisäksi lakimuutosten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Hallituksen lakiesityksessä aikatauluna oli, että muutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa. Voimaantuloa kuitenkin aikaistettiin jo tämän viikon lauantaille.

POLIITTISET lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Tukityötaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettomia seurauksia ulkopuolisille.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan tuntuvasti. Jatkossa työntekijäyhdistys tai työnantaja voi joutua maksamaan sakkoa enimmillään 150  000 euroa. Hyvityssakon alarajaksi tulee 10  000 euroa.

Yksittäiselle työntekijälle voidaan jatkossa määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että poliittisista lakoista ja tukilakoista pitää ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkamista.

AY-LIIKE järjesti keväällä poliittisia lakkoja, joilla vastustettiin hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia. Viikkoja kestäneet lakot hyydyttivät Suomen ulkomaankaupan ja rautateiden tavarakuljetukset, mutta lakot eivät saaneet hallitusta taipumaan neuvottelupöytään.

Hallituksen muut keskeiset työmarkkinauudistukset ovat vielä valmistelussa. Paikallisen sopimisen lisäämistä koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.

Niin sanotun vientivetoisen palkkamallin valmistelu etenee kolmikantaisessa työryhmässä. Lakiesitys pyritään antamaan syksyllä.

PRESIDENTTI vahvisti myös Jari Vilénin tehtävän päättymisen Suomen Kanadan-suurlähettiläänä.

Selvitysryhmän mukaan Vilén on syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen käytökseen.