VALIKKO

Olisiko kansanedustajan pidättämiseen pitänyt saada eduskunnan suostumus?

Kuvassa eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari.

Niin valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén kuin eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari katsovat, että eduskunnan puhemiesneuvostossa olisi ollut hyvä kertoa kansanedustaja Timo Vornasen tapauksesta. Jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari lausuu Demokraatille.

Puhemiesneuvoston jäsen, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on ihmetellyt viestipalvelu X:ssä, miksei puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ole informoinut puhemiesneuvostoa kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvistä tapahtumista, vaikka Halla-aho tiesi asiasta jo silloin, kun puhemiesneuvosto kokoontui perjantaina.

Hän on liittänyt omaan päivitykseensä apulaispormestari, ex-kansanedustaja Paavo Arhinmäen päivityksen, jossa Arhinmäki toteaa, että puhemiestä pitää välittömästi informoida, jos kansanedustaja pidätetään.

– Onko kukaan kysynyt puhemieheltä, miksi hän ei informoinut eduskuntaa pidättämisestä ennen perjantain täysistuntoa? Arhinmäki kysyy.

– Olen pyytänyt puhemiesneuvoston jäsenenä perjantaina illalla klo 19.37 lisätietoa edustajille tapauksesta sähköpostitse. Puhemies ei ole vastannut viestiini tähän mennessä, Pekonen päivitti.

Halla-aho on vastannut hänelle.

– Edustaja Pekonen ei sähköpostissaan esittänyt mitään tällaista arvostelua vaan ainoastaan toivoi, että “asiasta informoidaan lisää edustajia heti kun se on mahdollista”. Näin myös aiomme toimia, Halla-aho kirjoitti.

Puhemies viittaa myös Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa kerrotaan eduskunnan tiedotteesta.

“Perjantaina julkisuuteen tuli tieto, että kansanedustaja Timo Vornaseen kohdistuu rikosepäily. Asia tuli eduskunnan kanslian tietoon perjantaina 26.4. aamupäivällä. Ensitiedot olivat niukat, ja eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta, koska halusi turvata kriittisessä vaiheessa olevan tutkinnan”, eduskunnan tiedotteessa todetaan.

Halla-aho on kirjoittanut myös, että eduskunnan pääsihteeri on lauantaina kello 9.59 vastannut edustaja Pekosen perjantaiseen sähköpostiviestiin.

JULKISUUDESSA on ollut pitkin matkaa hivenen erilaista tietoa siitä, mistä Vornasta epäillään. “Epäiltynä oleva 54-vuotias mies, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei voi esitutkintalain perusteella vahvistaa, on tällä hetkellä pidätettynä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta”, poliisi tiedotti lauantaina. Poliisi ei tuolloin tarkentanut rikosnimikettä.

Esimerkiksi MTV Uutisten lauantaisten tietojen mukaan Vornasta olisi epäilty törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä tuomio olisi vähintään yksi vuosi vankeutta.

Epäillyn rikoksen tuomion pituudella on merkitystä siltä kannalta, olisiko Jussi Halla-ahon pitänyt informoida eduskuntaa Vornasen pidättämisestä ja olisiko pidättämiselle tarvittu eduskunnan suostumus.

“Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta“, perustuslain pykälässä 30 lukee.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella näyttää selvältä, että pidättäminen on voinut juridisessa mielessä tapahtua ilman eduskunnan suostumusta. Toisin sanoen esimerkiksi vaatimus vähintään kuuden kuukauden vankeudesta epäillystä rikoksesta olisit täyttynyt mediatietojen mukaan.

Ja tänään myös poliisi tiedotti kello 16 jälkeen, että heti tapahtumien jälkeen rikosnimikkeinä olivat törkeän pahoinpitelyn yritys, laiton uhkaus ja ampuma-aserikos.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen toteaa Demokraatille, että vaikka törkeän pahoinpitelyn yrityksen minimirangaistus olisi 14 päivää, pakkokeinojen osalta minimi luetaan täytetyn teon osalta eli tässä tapauksessa ikään kuin kyseessä olisi törkeä pahoinpitely, josta minimi on vuosi.

Poliisin mukaan tapauksen rikosnimikkeet kuitenkin täsmentyivät viikonlopun aikana. Miestä, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei edelleenkään vahvista ja joka mediatietojen mukaan on Vornanen, epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Näistä kustakin minimirangaistus on sakkoa.

Epäilty otettiin poliisin mukaan kiinni perjantaina aamuyöstä, ja hänet pidätettiin saman päivän aikana. Epäilty vapautettiin lauantaina.

VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN emeritusprofessori Mikael Hidén on käsitellyt perustuslain 30. pykälän soveltamista eduskunnan kanslian julkaisussa Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (pdf).

“Perustuslain 30 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan on kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Virkkeestä käy selväksi, että kansanedustajalla ei ole mitään yleistä immuniteettia rikosprosessuaalisia pakkokeinoja vastaan. Tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus ei sisällä sellaista ajatusta, että eduskunnan tehtävänä olisi ottaa kantaa kyseisiin pidätyksiin tai vangitsemisiin tai että eduskunnalla olisi toimivaltaa vaikuttaa niihin. Ilmoitusvelvollisuuden merkitys on kahtalainen. Se palvelee eduskunnan tarvetta tietää kansanedustajan esteistä hoitaa edustajantointa… Yleinen ilmoitusvelvollisuus antaa eduskunnalle jonkinlaisia mahdollisuuksia seurata tämän normin noudattamista, toisin sanoen sitä, että suostumusta ei jätetä pyytämättä silloin kun se on tarpeen“, Hidén kirjoittaa.

Kirjan mukaan perustuslain 30. pykälän rajoitus viranomaisten toimivaltuuksiin koskee vain pidättämistä ja vangitsemista.

“Säännös ei siten merkitse rajoitusta poliisilla virkatehtävissään olevaan kiinniotto-oikeuteen, olipa kyseessä pakkokeinolaissa tarkoitettu epäillyn kiinniottaminen – jonka on 24 tunnin kuluessa johdettava pidättämiseen tai vapauttamiseen – taikka poliisilaissa tarkoitetut ja lyhytaikaiseksi säädetyt kiinniottamiset esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämistä ja henkilön suojaamista varten“, Hidén kirjoittaa.

Perustuslaissa todetaan siis, että kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita, elleivät tietyt perustuslaissa mainitut ehdot täyty. Eli jos epäilty rikos ei täytä vähintään kuuden kuukauden lievimmän rangaistuksen ehtoa eikä kansanedustajaa epäiltäisi painavista syistä syylliseksi, eduskunnan suostumus pitäisi perustuslain mukaan hankkia. Siitä, miten tulisi menetellä eduskunnan suostumusta pyydettäessä ja suostumusta annettaessa, ei ole Hidénin mukaan kuitenkaan olemassa säännöksiä. Suostumus olisi kuitenkin pyydettävä etukäteen. Suostumuksen antamiseen riittäisi täysistunnossa yksinkertainen enemmistö.

NYT siis kuitenkin näyttäisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan siltä, ettei suostumusta pidättämiseen olisi tarvinnut kysyä.

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on kuitenkin nyttemmin katsonut Ylelle, että hänen olisi ollut syytä informoida eduskunnan puhemiesneuvostoa heti perjantaina kansanedustajan pidätyksestä ja osallisuudesta ampumavälikohtaukseen.

– Tässä mitä ilmeisimmin tapahtui jonkinlainen koordinaatiokatkos minun ja pääsihteerin väillä. Pääsihteeri sai tiedon tästä asiasta poliisilta ja informoi minua. Kaiketi oletin, että pääsihteeri olisi sitten informoinut kaikki ne tahot, jotka siinä tilanteessa on syytä informoida, Halla-aho sanoo Ylelle.

Helsingin Sanomille Halla-aho on aiemmin kertonut, että oli saanut eduskunnan pääsihteeriltä Antti Pelttarilta tiedon joko kansanedustajan kiinniotosta tai pidätyksestä.

Emeritusprofessori Mikael Hidén puntaroi Demokraatille, että toisaalta eduskunnan informoimisen tarve ja eduskunnan pitäminen ajan tasalla puoltaa sitä, että puhemies saatuaan ilmoituksen pidätyksestä olisi ilmoittanut sen myös täysistunnolle.

Toisaalta Hidén sanoo näkemyksenään, että vastakkaiseen suuntaan puhuisi se, että täysistunnolle ilmoittaminen lisäisi huomattavasti asian julkisuutta mediassa.

– Itse olen vähän kahden vaiheilla, kun toisaalta informaation tarve ja avoimuus on hyvä.

Hidén nostaa eduskunnalle tiedottamiseen vaikuttavana seikkana myös sen, että asiassa on kyseisessä tilanteessa mahdollisesti oltu vaillinaisten tietojen varassa.

Yhtä lailla kuin eduskunnan täysistunnolle informoimista Hidén pyörittelee myös kysymystä puhemiesneuvoston informoinnista. Hän vaikuttaa ymmärtävän toisaalta sitä, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä avoimuuden nimissä informoida mutta nostaa myös esiin sen, että jos poliisi ei ollut voinut vahvistaa ampumistapaukseen liittyvän henkilön nimeä julkisuuteen, asiasta kertomiseen eduskunnassa liittyy ongelmia. Hidén asettuu kuitenkin sille kannalle, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä informoida asiasta.

EDUSKUNNAN pääsihteeri Antti Pelttari ei myöskään ottanut perjantaina eduskunnan puhemiesneuvostossa Pelttarin tapausta esiin.

– Varmaankin jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari kommentoi Demokraatille.

Hän vaikuttaa on siis samoilla linjoilla kuin Halla-aho.

Sinänsä Pelttari näkee, ettei hänellä todennäköisesti ollut velvoitetta kertoa puhemiesneuvostolle asiasta.

– Tässä tilanteessa tulkitsen niin, että eduskunnan luvalle poliisin toimille ollut siinä vaiheessa tarvetta.

Toisaalta Pelttari viittaa myös puhemiesneuvoston informoimattomuuden taustalla siihen, että eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta.

– Mutta totta kai sitten eduskuntayhteisön osalta on hyvä, että näistä asioista tultaisiin esiin, mutta tässä varmaan täydellistä lopputulosta on vaikea eri intressien välillä saavuttaa.

Pelttari ei lähde avaamaan yksityiskohtia siitä, millaista tietoa poliisi eduskunnalle antoi perjantaiaamuna kansanedustajan rikosepäilystä.

ANTTI PELTTARI ei myöskään kommentoi kansanedustaja Vornaseen liittyvää poliisitutkintaa.

Hän painottaa, että sitä kommentoi vain poliisi.

Demokraatti kysyi Pelttarilta kommenttia muun muassa siihen, onko poliisi tutkinut kansanedustajan työhuonetta eduskunnassa.

Kysymykseen, selvittääkö eduskunta esimerkiksi sisäisellä selvityksellä, onko Vornasella voinut olla ase eduskunnassa hän vastaa myös, että on esitutkinnan asia selvittää rikosepäilyyn liittyvät seikat.

Poliisi on sittemmin kertonut Helsingin Sanomille, ettei Vornasella ole ollut asetta päivällä eduskunnassa.

Eduskunnasta on myös aiemmin annettu tieto, että vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, Vornanen ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Pelttari ei kommentoi suoraan kysymystä, muuttuvatko eduskunnassa työskentelevien virkamiesten tai kansanedustajien turvatarkastukset tapauksen vuoksi. Kansanedustajat, heidän avustajansa ja virkamiehet pääsevät taloon tällä hetkellä ilman turvatarkastusta.

– Lienee itsestään selvää, että tämän tapauksen jälkeen turvallisuudesta eduskunnassa keskustellaan. Katsotaan, onko keskustelulla jotain seurauksia, hän sanoo.

Pelttari itse uskoo, että jatkossakin turvatarkastus kohdistuu todennäköisesti eduskunnassa vieraileviin henkilöihin eikä siellä työtään tekeviin. Hän muistuttaa, että päätöksistä vastaavat kuitenkin viime kädessä kansanedustajat.

PELTTARI ei ennakoi sitäkään, voiko ampumaharrastuksessa ja metsästyksessä käytettävien aseiden säilyttämiseen eduskunnassa tulla muutoksia. Hän kuitenkin painottaa, ettei näe metsästysaseiden säilyttämisellä eduskunnassa suoraa yhteyttä kansanedustajan rikosepäilyyn.

Mikseivät kansanedustajat voi säilyttää aseita heidän eduskunnan läheltä hankkimissaan asunnoissa tai kodeissa? Tähän peruste on Pelttarin mukaan ollut se, että kansanedustajat saattavat lähteä ampuma- tai metsästysharrastukseen suoraan eduskunnasta.

Myöskään eduskunnan turvallisuusjohtaja Tiina Ranta ei halua tässä vaiheessa puhua siitä, tuleeko eduskunnan turvallisuustarkastusten käytäntöihin muutoksia.

Hän toteaa, että eduskunnan turvallisuuskäytänteet ovat salassapidettäviä.

Hän sanoo, että fokus on nyt muualla.

– Keskiössä on nyt se, että saadaan taloon työrauha. Selvitellään näitä asioita nyt ajan kanssa.

Ranta ei kommentoi myöskään sitä, tekeekö eduskunta sisäistä selvitystä median tiedoissa epäillyksi mainitun edustaja Timo Vornasen liikkeistä eduskunnassa liittyen torstain ja perjantain tapahtumiin.

– Siellä on poliisilla esitutkinta käynnissä. Mennään aika pitkälle sen mukaan, mitä poliisi tästä asiasta tiedottaa. Jos tulee pyyntöjä (poliisilta), sitten niitä toteutellaan. Pitäydyn valitettavasti nyt kommentoimasta sitä, mitä me teemme tämän asian osalta.

Ranta muistuttaa, että esimerkiksi kameravalvonnan tallenteet ovat salassapidettäviä eikä niitä luovuteta medialle.

Sitä, onko tallenteita luovutettu poliisille, hän toteaa, että yleisellä tasolla poliisin tarpeet selvitetään, mutta käynnissä olevaan tapaukseen hän ei ota mitään kantaa.

EDUSKUNNAN kansliatoimikunta päätti helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Aseiden säilytys liittyy käytännössä ampuma- tai metsästysharrastukseen.

Aloite helmikuiseen ohjeen muutokseen tuli eduskunnan turvallisuusosastolta tämän vuoden alussa. Tämä lähti liikkeelle Rannan mukaan ”normaalista kehittämistarpeesta”.

– Täällä jatkuvasti kehitetään ja viedään asioita eteenpäin riskilähtöisesti. Kun esille tulee tarve, sitten tehdään ohje tai periaate.

Virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosaston virkamiehelle, joka laittaa sen asianmukaisesti säilöön. Jos virkamiehellä tai kansanedustajalla on tarve aseen väliaikaiseen säilyttämiseen, asianomaisen henkilön on ilmoitettava asiasta turvallisuusosastolle viipymättä. Jo lupa aseeseen edellyttää sitä, että sitä on säilytettävä oikein, Ranta toteaa.

Sitä, kuinka moni eduskunnan työntekijä tai kansanedustaja säilyttää asetta eduskunnan turvallisuusosaston osoittamassa paikassa Ranta ei kerro. Se on salassapidettävä asia.

Kysyttäessä yleisellä tasolla sitä, onko eduskunnassa säilytetty aseita oikein eli käytännössä, olisiko ollut myös väärää säilytystä, Tiina Ranta ei osaa suoraan vastata.

Onko sinulla tiedossa, että aseita on säilytetty eduskunnassa oikein vai onko toista tietoa, että ei olisi säilytetty oikein?

– En ota siihen tässä kohtaa vielä kantaa. Mennään asia kerrallaan.

AVAINSANAT

Lakkolait on tarkoitus hyväksyä tänään valtioneuvostossa

Hallituksen niin sanotut lakkolait on tarkoitus hyväksyä tänään valtioneuvostossa. Työtaisteluoikeutta rajoittavat lakiehdotukset ovat valtioneuvoston yleisistunnon asialistalla, ja presidentti Alexander Stubbin odotetaan allekirjoittavan lait huomenna.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla selvällä ääntenenemmistöllä 107-57. Hallituspuolueiden lisäksi lakiehdotusten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Lakimuutosten myötä työrauhan rikkomisesta tuomittavia sakkoja korotetaan, niin sanottuja myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan, poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan ja työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan.

Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi Kauppalehdelle tällä viikolla, että lait ovat tulossa voimaan jo lauantaina, kun muutosten piti alun perin tulla voimaan heinäkuun alussa.

AVAINSANAT

EU:n on ratkaistava miten venäläisomisteisten kiinteistöjen riskiin vastataan

Venäläisen kiinteistöomistuksen riskit pitää tiedostaa muuallakin EU:ssa, ei pelkästään Suomessa.

Venäläiset ovat Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan ostaneet Suomesta vuodesta 2011 huhtikuun 2024 loppuun mennessä 3 661 kiinteistöä.

Olen yli 15 vuoden ajan tuonut esille uhkakuvia, joita venäläisten kiinteistöomistuksiin liittyy – kauan ennen kuin näistä laajemmin puhuttiin ja ennen kuin eurooppalainen turvallisuusympäristö muuttui ensin Krimin valtauksen ja sittemmin Ukrainan sodan takia. Sittemmin nämä uhkakuvat ovat tulleet entistäkin konkreettisemmiksi. Suomen lisäksi tämä riski on syytä tiedostaa laajemmin Euroopan tasolla.

Myös sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta on hiljattain varoittanut Ilta-Sanomissa (IS Extra 14.5.) vakavista riskeistä, joita venäläisten ostamiin kiinteistöihin Suomessa liittyy. Venäjä pystyisi ääritilanteissa hyödyntämään kansalaistensa kiinteistöomistuksia.

EU:ssa on pohdittava, kuinka sen alueella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen osalta toimitaan.

Esimerkiksi Krimin valtauksen yhteydessä vuonna 2014 Venäjä pystyi hyödyntämään kansalaistensa omistamia kiinteistöjä muun muassa varastoimalla niihin etukäteen ampumatarvikkeita ja aseita. Vastaavasti kiinteistöjä voitaisiin käyttää esimerkiksi räjähteiden tai elektronisten häirintälaitteiden varastointiin tai potentiaalisesti jopa sotilaiden majoitus- ja koulutustarkoituksiin. Tämä voisi tapahtua muuallakin Euroopassa.

VENÄLÄISET ovat ostaneet Suomesta vuodesta 2011 huhtikuun 2024 loppuun mennessä 3 661 kiinteistöä. Tässä määrässä eivät näy sellaiset kaupat, joissa kiinteistöjä omistaneiden suomalaisyritysten osakkeet on myyty venäläisille, joten omistuksia on todellisuudessa vieläkin enemmän.

Vaikka suurin osa näistä omistuksista on verrattain pieniä, on huomattava laajempi kuva. Venäläisten kiinteistökauppojen määrä lähti Suomessakin merkittävään nousuun vuosina ennen Krimin valtausta. Monet ostetuista kohteista ovat huonokuntoisia, mutta ne sijaitsevat strategisesti tärkeiden kohteiden kuten varuskuntien tai liikenteen solmukohtien läheisyydessä. Olennainen onkin kysymys siitä, onko Venäjällä varauduttu toimimaan samalla tavalla muissakin lähinaapurimaissa kuin Ukrainassa.

ONGELMA ja riski on Euroopan yhteinen. EU:ssa onkin pohdittava, kuinka sen alueella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen osalta toimitaan. Suomessa kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina onneksi kiristetty ottamalla lupamenettely käyttöön, mutta kansallinen sääntely ei edelleenkään ole riittävää. EU:ssa tulisikin ottaa selkeä kanta asiaan ja saattaa voimaan yhtenäinen sääntely koko unionin alueella. Meidän tulee viimein avata silmämme.

Kirjoittaja on Lappeenrannassa asuva kansanedustaja (sd.).

AVAINSANAT

“Kuurupiiloa” – hallituksen vitkastelu vanhojen metsien suojelussa herättää ihmetystä

Vanhojen metsien suojelualue Jämsän Heräjärvellä.

Kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) syyttää hallitusta kuurupiilosta metsien suojelukriteerien valmistelussa.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen piti saada EU-sitoumusten mukainen kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia valmiiksi jo alkuvuodesta, mutta sen valmistelu on venynyt.

Tähän strategiaan liittyy myös luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelu, jonka valmistelusta on Perholehdon mukaan uutisoitu kriittisesti jo syksystä lähtien.

Ympäristövaliokunnan jäsen Perholehto pitää valmistelua hämmentävänä ja ihmettelee, miksi suojelukriteereistä ei voida käydä avointa, tietopohjaista keskustelua.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäselle (kok.) on hänen mukaansa esitetty vanhojen metsien suojelusta neljä kirjallista ja ainakin yksi suullinen kysymys.

– Kaikissa kirjallisiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa ministeri on todennut, että kriteerien valmistelun on oltava EU:n komission ohjeistuksen mukaisesti läpinäkyvää ja julkista. Näin asia nimenomaan ei ole ollut, Perholehto toteaa tiedotteessa.

VALMISTELU on venynyt, mutta sen aikana aiheesta ei ole käyty julkista keskustelua, vaikka yleistä mielenkiintoa selkeästi on, kansanedustaja kritisoi.

Hän viittaa Ylen 13. toukokuuta julkaisemaan uutiseen, jonka mukaan toimittajat eivät saaneet kriteeriluonnosta ministerien esikunnilta, vaan heidän piti esittää ympäristöministeriölle julkisuuslain mukainen tietopyyntö.

– Jää epäselväksi, mitä tällaisella tiedonsaannin vaikeuttamisella tavoitellaan.

SUOMI ON YK:n Kunming-Montrealin sopimuksen myötä sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2030 mennessä. Yli 40 prosenttia Suomessa esiintyvistä lajeista elää metsissä.

– Monien pelkona on, että vanhojen metsien suojelukriteereistä tehdään niin tiukat, ettei uutta suojeltavaa juuri löydy. Tällöin jää täysin avoimeksi, millä taikakeinoilla hallitus aikoo saavuttaa suojelutavoitteet, joihin olemme sitoutuneet, Perholehto kysyy.

Laadittavat kriteerit tulevat vaikuttamaan hänen mukaansa myös yksityismetsien talouskäyttöön sitä kautta, että teollisuus ei voi ostaa puuta vanhoiksi määritellyistä metsistä.

– Yksityismetsänomistajille voi olla tässä tarjolla keppiä, koska hallitus on leikannut myös vapaaehtoiseen metsänsuojeluun oivallisesti soveltuvan Metso-ohjelman rahoitusta.

PERHOLEHTO huomauttaa, että metsien suojelukriteereistä puhuttaessa on jäänyt sivuun metsien merkitys Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.

– Vanhojen metsien suojelukriteerien määrittelyssä ei ole kyse vain luontokadon torjunnasta ja kansainvälisistä sitoumuksistamme, vaan myös kansallisen hiilineutraalisuustavoitteemme saavuttamisesta.

“Hiilineutraalisuustavoite on tällä hetkellä pahasti punaisella.”

Siksi nyt pitäisi paitsi keskustella kriteerien valmistelusta, myös arvioida luonnonsuojelun kokonaiskuvaa ja rahoitusta, Perholehto vaatii.

– Suomen päästöt ovat kokonaisuutena vähentyneet, mutta niin ovat vähentyneet hiilinielutkin, mistä on syyttäminen ennen kaikkea lisääntyneitä hakkuita. Hiilineutraalisuustavoite on tällä hetkellä pahasti punaisella, eikä hallitus ota tätä vieläkään riittävän vakavasti – päin vastoin.

Hallituksen toimimattomuus uhkaa aiheuttaa Suomelle sekä mojovat kustannukset nieluyksiköiden todennäköisen ostotarpeen takia että romuttaa Suomen uskottavuuden ilmastopolitiikan edelläkävijänä, Perholehto summaa.

AVAINSANAT

Hallituspuolueet ajautuivat pelisääntökeskusteluun Räsäsen toiminnan vuoksi – tilanne yhä päällä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Hallituspuolueet ovat ajautuneet pelisääntökeskusteluun Päivi Räsäsen (kd.) edesottamusten vuoksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ristiriitatilanne on yhä päällä, sillä hallituspuolueissa ei myöskään katsota hyvällä, jos Räsänen äänestää valiokunnassa alkoholilakia koskevan mietinnön hylkäämistä. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Matias Marttisen mukaan asiasta käydään vielä keskustelua.

Hallituspuolueen kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen äänesti tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan alkoholilakia käsitelleessä äänestyksessä hallituspuolueiden rinnalla opposition esitystä vastaan, jonka mukaan asian käsittely olisi keskeytetty valiokunnassa.

Räsänen oli 9-8 hallituspuolueiden voittoon päättyneessä äänestyksessä vaa’ankieliasemassa.

Valiokunta äänestää seuraavaksi loppuviikosta, tuleeko alkoholilain muutosta koskevasta esityksestä hylkäävä vai hyväksyvä mietintö. Muutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttiraja nousisi nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin käymisteitse valmistettujen alkoholien osalta. Tässä Päivi Räsänen puolestaan aikoo tukea opposition rinnalla hylkäävää kantaa. Hän katsoo olevansa oikeutettu näin tekemään.

– Kyllä minä ajattelen, että olen minä täysin vapaa tässä. Oma tulkintani on, että vapaus koskee aivan koko tämä lain käsittelyä. Ja tämä on meillä ollut myös ryhmän kanta, Räsänen sanoi keskiviikkona medialle.

Hallituspuolueiden muissa eduskuntaryhmissä Räsäsen toimintaa ei kuitenkaan katsota hyvällä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kertoo Demokraatille, että hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat olivat käyneet jo eilen yhdessä läpi sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilannetta.

– Me käymme läpi ryhmäpuheenjohtajien kesken kaikki hallitusyhteistyöhön eduskunnassa liittyvät asiat ja kyllä me puhuimme myös tästä eilen.

Oliko sinulla tai muilla puolueilla jokin selkeä viesti KD:n ryhmäpuheenjohtajalle tässä asiassa?

– Kyllä minä olen keskustellut kollegani kanssa siitä, mitkä ovat hallitusyhteistyön pelisäännöt ja millä tapaa valiokunnassa edustajien kuuluu toimia. Ajatus siitä, että hallituspuolueiden edustaja sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilanteessa, jossa äänestys olisi käytännössä jumiuttanut hankkeen käsittelyn valiokuntaan, niin sellaisen menettelyn tukeminen ei ole hallitusyhteistyön pelisääntöjen mukaista.

Tämä käytiin ryhmäjohtajien kesken läpi?

– Kyllä tämä käytiin läpi.

Kysymykseen siitä, käytiinkö keskustelua myös puoluejohdon suuntaan tai oliko asia puoluejohtaja-tasolla, Marttinen ei vastaa täsmällisesti.

– Kyllä tällaisten asioiden, jotka kuuluvat eduskuntaan, niiden asioiden käsittely kuuluu ennen kaikkea ryhmien puheenjohtajille.

MARTTISEN mukaan eilisessä ryhmäpuheenjohtajien keskustelussa todettiin myös pelisäännöt, joiden mukaan hallituspuolueiden on tärkeä ylläpitää varmuus siitä, että itse esitys etenee ja tulee eduskunnan suureen saliin käsittelyyn.

– Ja siellähän tietysti KD:llä on vapaus joka tapauksessa äänestää niin kuin he haluavat.

Jos se, että Räsänen olisi äänestänyt alkoholilain käsittelyn keskeyttämisen puolesta valiokunnassa ei ole hallituspuolueiden pelisääntöjen mukaista, kiinnostava kysymys kuuluu, onko sekään, jos äänestää mietinnön hylkäämistä valiokunnassa. Hallituspuolueilla vaikuttaa olevan asiasta ristiriitaa.

– Joka tapauksessahan se tulee sitten saliin käsittelyyn ja siellä joka tapauksessa sitten hallituksen enemmistö tulee sen asian kyllä hoitamaan, Matias Marttinen vastaa.

– Tästäkin varmasti vielä keskustellaan, hän kuitenkin lisää.

Hyväksyykö kokoomus sen, että Räsänen äänestää valiokunnassa vastoin hallituksen linjaa?

– Minulle on tärkeintä se, että esitys etenee suuren salin käsittelyyn. Silloin tietysti jokainen ryhmä vastaa edustajiensa toiminnasta valiokunnassa. Tästä asiasta käydään vielä keskustelua, hän toistaa.

Onko tulkittu oikein, että muut hallituspuolueiden eduskuntaryhmät eivät katso hyvällä myöskään sitä, että Päivi Räsänen äänestäisi hylkäämistä?

– Eivät katso. Minusta se on huono menettelytapa, mutta niin kuin sanoin, tämä on varmasti asia, josta sitten käydään vielä keskustelua.

Jos ja kun nyt näyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tekemässä alkoholilakiesityksestä hylkäävän mietinnön, lakiesitys voidaan kuitenkin hyväksyä täysistunnossa vastalausemenettelyn avulla.

Käytännössä täyistunnon ensimmäisessä käsittelyssä hallituspuolueista tehtäisiin vastaesityksen hallituksen esityksen hyväksymisestä. Jos se saisi tarpeeksi kannatusta, asia kävisi suuren valiokunnan käsittelyssä ensimmäisen ja toisen käsittelyn välissä.

Jos tämä menee suureen valiokuntaan, onko siellä sovittu hallituspuolueiden kesken niin, että siellä esitys ei enää muutu, vaan se menee hallitusohjelman mukaisena?

– Kyllä se lähtökohta on se, että me olemme täällä sitoutuneet viemään eteenpäin ja läpi hallituksen esityksen siinä muodossa kuin se on taloon annettu, Matias Marttinen vastaa.

Eli se koskee myös suurta valiokuntaa?

– Kyllä se minusta silloin koskee myös suurta valiokuntaa. Se vietäisiin siinä muodossa läpi, miten se on taloon annettu eli siinä olisi valmistustaparajoite mukana.

Toisin sanoen kauppohin tulisivat edelleen vain 8 prosenttia alkoholia sisältävät käymisteitse valmistetut juomat eivätkä mutta kahdeksanprosenttiset limuviinat jäisivät edelleen Alkon myyntiin.

DEMOKRAATTI kysyi myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelältä, miten puolueen eduskuntaryhmä suhtautuisi siihen, jos KD:n Päivi Räsänen äänestäisi alkoholilain hylkäämistä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

– Lähtökohtaisesti hallituspuolueiden tulisi edistää hallituksen esitysten läpiviemistä, mutta olen ymmärtänyt, että kristillisillä on jonkinlainen erillinen menettely näissä alkoholilakiasioissa.

Koskeeko se myös valiokuntaa?

– Heidän oman käsityksensä mukaan ainakin se ilmeisesti voi myös koskea valiokuntia.

Koskeeko se sinun käsityksesi mukaan?

– Se jää nähtäväksi, kuinka tämä prosessi tulee menemään. Itse toivoisin kyllä, että valiokunnasta asia tulisi hallituksen esityksen mukaisena käsittelyyn suureen saliin, missä sitten tätä niin sanottua erivapautta ehkä olisi luontevampaa soveltaa.

Toivotko vielä, että Räsänen muuttaisi kantansa tässä?

– Toivoisin, että hallituksen esitykset tulisivat valiokunnasta hallituksen tarkoittamassa yhdessä sovitussa kompromississa suureen saliin käsiteltäväksi, Jani Mäkelä vastaa.

AVAINSANAT

Orpo järkyttyi ampumisesta: “Tuomitsen kaiken väkivallan demokratiaa kohtaan”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo olevansa järkyttynyt Slovakian pääministerin Robert Ficon ampumisesta.

Orpo sanoo viestipalvelu X:ssä tuomitsevansa kaiken väkivallan demokratiaa kohtaan. Pääministeri sanoo ajatustensa olevan Ficon ja tämän perheen luona.

Useat Euroopan valtionjohtajat ovat kertoneet olevansa järkyttyneitä hyökkäyksestä Ficoa kohtaan ja toivottaneet tälle pikaista paranemista.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman toteaa viestipalvelu X:ssä, että kaikki poliittinen väkivalta on äärimmäisen tuomittavaa.

– Se uhkaa demokratiaa. Kun isku kohdistuu suoraan valtionjohtoon, ollaan äärimmäisen vaarallisella alueella.

Hän toivoo, että Fico selviää hyökkäyksestä ja syylliset saadaan vastaamaan teoistaan.

Presidentti Alexander Stubb kertoo myös viestipalvelu X:ssä tuomitsevansa jyrkästi hyökkäyksen Slovakian pääministeriä kohtaan.

Asiaan otti kantaa myös Suomen edellinen ulkoministeri, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.).

-  Kaikki poliittinen väkivalta on täysin tuomittavaa. Kun valtionjohtoa kohtaan hyökätään, on kyse aina äärimmäisen vakavasta asiasta. Toivon Slovakian pääministeri Robert Ficolle voimia ja paranemista, Haavisto sanoi X:ssä.

Uutista päivitetty klo 18.08 Lindtmanin, Stubbin ja Haaviston kommenteillä viestipalvelu X:ssä

AVAINSANAT