Näin eduskunnan turvallisuusjohtaja kommentoi huhuja aseiden varomattomasta säilytyksestä

Eduskuntatalo Helsingissä.

Eduskunta tiedotti tänään, että sen kanslia täsmentää ohjetta aseiden säilytyksestä.

Kansliatoimikunnassa käydyn keskustelun mukaisesti ohje pidetään voimassa, mutta sitä tarkennetaan.

Kansliatoimikunta keskusteli tänään turvallisuudesta eduskunnassa. Keskustelun taustalla on kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvä rikosepäily.

Jatkossakin eduskuntaan voi tuoda metsästysaseen tai tarkkuusammunta-aseen, mutta se on viipymättä toimitettava säilytettäväksi turvallisuusosaston hallinnoimaan asekaappiin erillisen ohjeen mukaisesti. Eduskunnan muihin tiloihin ei saa tuoda aseita.

Eduskunnan kanslia tekee yhteistyötä Helsingin poliisilaitoksen kanssa aseiden säilyttämiseen liittyen sekä sen varmistamiseksi, että ohjeistukset ja toimintatavat ovat riittävät.

Eduskunnan kansliatoimikunta oli päättänyt jo helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa.

Ilmeisesti ennen helmikuun päätöstä avain asekaappiin on ollut eduskunnan eräkerhon puheenjohtajalla. Helmikuisen virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosastolle säilytettäväksi. Nyt tapaus Vornasen seurauksena helmikuun päätöstä siis täsmennetään entisestään.

EDUSKUNNAN turvallisuusjohtaja Tiina Ranta kertoo Demokraatille, että ohjeen täsmennyksistä on jo ensimmäinen luonnos olemassa.

– Tavoite on se, että pelisäännöt ovat kaikille osapuolille selkeät. On kaikkien osapuolten edun mukaista, että meillä on ihan tarkalleen yhteinen käsitys siitä, miten aseiden kanssa toimitaan. Lisäohjeistus ei ole koskaan turhaa.

Onko tullut mitään tietoa, että aseita olisi säilytetty väärin?

– Tästähän on ollut keskustelua, huhuja, että täällä olisi työhuoneissa tavattu aseita, mutta sellaisia havaintoja ei ole minun tietooni saatettu. Voisi kuvitella, että tässä positiossa ne tulisivat minulle heti välittömästi tietoon, Ranta sanoo.

Ranta kertoo kysyneensä myös turvallisuusosaston kollegoilta, mutta tällaisia tietoja ei ole tullut.

Yle on kertonut huhuista, joita liittyisi aseiden säilyttämiseen eduskunnan työhuoneissa. Myös Demokraatti on kuullut huhun, mutta sen todenperäisyydestä ei ole tietoa.

Ranta sanoo, että hänelle huhu on vieras.

Ylelle on myös kerrottu, että yksi syy eduskunnan helmikuiseen aselinjauksen täsmentämiseen oli se, että osa kansanedustajista on säilyttänyt esimerkiksi metsästysaseitaan eduskuntaviikon aikana varomattomasti, kuten autojensa takakonteissa. Myös Demokraatilla on tiedossa väite takakontissa säilyttämisestä. Tiedon on Ylelle vahvistanut usea kansliatoimikunnan jäsen.

Tiina Rannalla ei itsellään ole havaintoa siitä, että olisi säilytetty aseita auton takakonteissa.

Ranta toteaa, että asetta ei yksiselitteisesti saa säilyttää autossa eduskunnassa.

– Meillä on täällä asekaappi sitä varten.

RANTA kertoo, että kansliatoimikunnan kokouksen pääpaino oli aseiden säilyttämisessä, kun hän oli tänään kuultavana toimikunnassa.

Tämän hetken tieto Rannan mukaan on se, että eduskunnan turvatarkastuksiin ei olisi tulossa muutoksia. Näin ollen eduskunnassa työskentelevät pääsisivät jatkossakin taloon turvatarkastuksetta.

Timo Vornasta epäillään vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Poliisi epäilee, että 54-vuotias mies – käytännössä mediatietojen mukaan Vornanen vaikkei poliisi ole asiaa vahvistanut – osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Helsingissä ravintola Ihkun edessä viime viikolla.

Vornasella ei ole ollut poliisista saadun tiedon mukaan asetta mukana eduskunnassa. Tiettävästi Vornanen ei ole koskaan säilyttänyt aseita eduskunnassa.

– Sellaista tietoa ei ole tullut, että Vornanen olisi luovuttanut aseen sinne asekaappiin, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio on sanonut Demokraatille.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen – välikysymys koski näivettävää talouspolitiikkaa

Kuvassa pääministeri Petteri Orpo ja kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98-71 näivettävää talouspolitiikkaa koskeneessa välikysymyksessä.

Poissa oli 35 edustajaa.

Välikysymyksen olivat jättäneet oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt.

Sen mukaan hallituksen kehysriihessä päättämä sopeutuspaketti oli mittaluokaltaan oikea mutta ei kohdentamiseltaan.

Erityisesti kasvutoimia pidettiin riittämättöminä.

Työryhmältä ehdotus: täyskielto venäläisille kiinteistöhankinnoille

Puolustusministeriön estämän kaupan kohteena ollut kiinteistö Ruokolahdella vuonna 2023.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) asettama virkamiestyöryhmä ehdottaa täyskieltoa venäläisten kiinteistöhankinnoille Suomessa.

Työryhmän mietinnön valmistumisesta kertoo puolustusministeriö.

Kieltoon sisältyisi poikkeus henkilöille, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa. Näihin henkilöihin sovellettaisiin voimassaolevaa lupalakia.

Kielto ei koskisi Suomen ja jonkin toisen valtion kaksoiskansalaisia.

Päätökset jatkotoimista tehdään myöhemmin.

“Hidaste, ei este” – sote-valiokunta esittää alkoholilain hylkäämistä

Kuvassa 8-prosenttista Mionetto Spriz -juomaa K-ryhmän mediatilaisuudessa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää odotetusti hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta hyväksyi mietintönsä alkoholilain muuttamisesta. Hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on hylkäämisen kannalla opposition rinnalla. Muut hallituspuolueiden edustajat jättävät mietintöön vastalauseen.

-  Sen perusteella esitys voidaan nostaa suureen valiokuntaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) totesi kolmetuntisen kokouksen jälkeen.

Laiho kuvaili hylkäävää mietintöä hidasteeksi, ei esteeksi hallituksen esitykselle. Jos vastalause saa kannatusta, esitys käy suuressa valiokunnassa ja palaa sen jälkeen suuren salin äänestettäväksi.

Hallituspuolueiden enemmistö riittää salissa lain hyväksymiseen ilman kristillisdemokraattejakin. Lisäksi tukea tulee oppositiosta jonkun verran.

Hallitus esittää lakimuutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamista nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Muutos koskisi vain käymisteitse valmistettuja juomia.

Valiokunta perustelee hylkäävää mietintöä kansanterveydellisillä ja kansantaloudellisilla syillä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 13.07

Nyt se on virallista: lakkolait tulevat voimaan huomenna

AKT:n ahtaajat ja osa muita satamiin liittyviä työntekijäryhmiä oli mukana kaksi viikkoa kestävässä poliittisessa lakossa maaliskuussa.

Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut niin kutsutut lakkolait.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset tulevat voimaan huomenna.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus saa näin valmiiksi ensimmäisen isoista työmarkkinauudistuksistaan, kun työrauhalainsäädännön muutokset tulevat voimaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla. Hallituspuolueiden lisäksi lakimuutosten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Hallituksen lakiesityksessä aikatauluna oli, että muutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa. Voimaantuloa kuitenkin aikaistettiin jo tämän viikon lauantaille.

POLIITTISET lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Tukityötaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettomia seurauksia ulkopuolisille.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan tuntuvasti. Jatkossa työntekijäyhdistys tai työnantaja voi joutua maksamaan sakkoa enimmillään 150  000 euroa. Hyvityssakon alarajaksi tulee 10  000 euroa.

Yksittäiselle työntekijälle voidaan jatkossa määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että poliittisista lakoista ja tukilakoista pitää ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkamista.

AY-LIIKE järjesti keväällä poliittisia lakkoja, joilla vastustettiin hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia. Viikkoja kestäneet lakot hyydyttivät Suomen ulkomaankaupan ja rautateiden tavarakuljetukset, mutta lakot eivät saaneet hallitusta taipumaan neuvottelupöytään.

Hallituksen muut keskeiset työmarkkinauudistukset ovat vielä valmistelussa. Paikallisen sopimisen lisäämistä koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.

Niin sanotun vientivetoisen palkkamallin valmistelu etenee kolmikantaisessa työryhmässä. Lakiesitys pyritään antamaan syksyllä.

PRESIDENTTI vahvisti myös Jari Vilénin tehtävän päättymisen Suomen Kanadan-suurlähettiläänä.

Selvitysryhmän mukaan Vilén on syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen käytökseen.

Grahn-Laasonen HS:lle: Yleistuki tulee voimaan vuonna 2026

Sosiaalitukien uudistus on etenemässä vaiheittain.

-  Suunnittelupöydällä on ensi vaiheessa työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan yhdistäminen yleistueksi vuodesta 2026 alkaen, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo Helsingin Sanomissa.

Samalla Kelan tukien hakuprosessia on tarkoitus yksinkertaistaa.

-  Tarkoituksena on ensi vaiheessa, että yleistukea ja asumistukea voi hakea samalla hakemuksella, ministeri sanoo.

Uudistuksen seuraavissa vaiheissa hallitus aikoo yhdistää yleistukeen muut perusturvaetuudet sekä asumistuen ja toimeentulotuen. Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on selkeä ja työhön kannustava malli, jossa sosiaalituen määrä pienenee suoraviivaisesti työtulojen noustessa.

Uudistusta on valmisteltu edellisen hallituksen vuonna 2020 perustamassa eduskuntapuolueiden yhteisessä sosiaaliturvakomiteassa.

Vielä ei ole tiedossa, mitä eri tukimuotojen yhdistäminen tarkoittaisi esimerkiksi tukien keston kannalta. Mikäli yleistuen kestoa rajataan, monet työttömistä siirtyisivät toimeentulotuen asiakkaiksi, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho arvioi Helsingin Sanomissa.