VALIKKO

Miten hallituksen leikkaukset näkyvät sairaaloissa? – STM:n virkamies vääntää nyt rautalangasta, mistä on kyse

Kuvituskuvaa.

Sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuus ratkaistiin yllättäen jo kehysriihessä. Poliittisella tasolla päätös aiheutti heti riihen jälkeen myrskyn. Ei ihme, sillä välikysymyskin aiheesta oli jo ehditty jättäää.

Hallituksen eilen kehysriihessä tekemä päätös yöpäivystysten lopettamisesta Iisalmen ja Varkauden sairaaloissa on lyhytnäköinen ja vaarantaa potilasturvallisuuden sekä hoitoon pääsyn, toteavat esimerkiksi Savo-Karjalan SDP:n kansanedustajat Tuula Väätäinen, Timo Suhonen ja Seppo Eskelinen tiedotteessaan.

Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni huolehti viestipalvelu X:ssä, että Kemi ja Savonlinna menettävät käytännössä keskussairaalan.

Demokraatti soitti sosiaali- ja terveysministeriöön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsälle, mitä hallituksen päätös sairaalaverkolle käytännössä tarkoittaa. Pikkujämsä ei luonnollisesti ota kantaa poliittiseen keskusteluun,mutta avaa sitä, millaisia muutoksia on luvassa. Haastattelun pohjana oli sosiaali- ja terveysministeriön eilen julkistama tiedote.

Hallitus päätti tehdä muutoksia ennen muuta perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin ja tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Jatkossakin jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala tai yliopistollinen sairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Alkuvuodesta julkaistua sairaalaverkkotyöryhmän ehdotusta, jossa osa keskussairaaloista muutettaisiin akuuttisairaaloiksi, ei siis edistetä.

Sairaalaverkkotyöryhmä oli esittänyt tammikuisessa raportissaan, että uudistusvaiheessa osa keskussairaaloista olisi muuttunut “akuuttisairaaloiksi”. Suomeen olisi jäänyt 5-8 keskussairaalaa.

– Tästä koko vaiheesta on luovuttu niin terminä (akuuttisairaala) kuin sisältönä. Silloinhan oli ajatus, että joistakin keskussairaaloista synnytykset ja ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävä kirurgia olisi siirtynyt muihin sairaaloihin.

HALLITUKSEN linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän on mahdollista ylläpitää edelleen yöaikaista perusterveydenhuollon päivystystä pitkien etäisyyksien vuoksi Ivalossa ja Kuusamossa sekä kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi Pietarsaaressa ja Raaseporissa.

Mitä tarkoittaa, että ylläpitäminen on “mahdollista”. Tarkoittaako se sitä, että yöaikainen perusterveydenhuollon päivystys säilyy Ivalossa ja Kuusamossa sekä Pietarsaaressa ja Raaseporissa?

– Tämä on nykylainsäädännössäkin hyvinvointialueen ratkaistavissa. Hyvinvointialue voi ylläpitää päivystystä, jos se hakee poikkeuslupaa. Se on edelleen niin, että se on mahdollisuus, ei siis velvollisuus. Siihen ei valtioneuvosto puutu, jos jossain päätetään esimerkiksi alueen omana päätöksenä, että yöaikaiselle päivystykselle ei ole perusteita, tarvetta tai se korvataan muilla palveluilla. Se on silloin alueen päätös.

HUS-yhtymällä on tällä hetkellä poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys Raaseporissa.

HUS-yhtymän on kerrottu suunnittelevan suuria muutoksia Uudenmaan sairaaloiden päivystyksiin ja työnjakoon.

Esimerkiksi Raaseporin sairaalan päivystys muuttuu mahdollisesti jo syksyn aikana laajan aukioloajan akuuttivastaanotoksi, jota HUS hoitaa vuoden 2024 loppuun saakka. Käytännössä Raaseporin sairaalan perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys loppuisi ja uusi laajan aukiolon päivystys olisi auki päivittäin kello 8-20.

Lisäksi hallituksen mukaan perusterveydenhuollon yöpäivystystä voisi hyvinvointialueen päätöksellä jatkaa Kemissä ja Savonlinnassa. Kemissä ja Savonlinnassa on tällä hetkellä myös erikoissairaanhoidon päivystys. Käytännössä siis erikoissairaanhoidon yöpäivystys Kemissä ja Savonlinnassa lakkaisi.

– Lukuun ottamatta sairaalassa olevien potilaiden päivystystä. Väestölle avoin erikoissairaanhoidon päivystys lakkaisi, Pikkujämsä tarkentaa Kemin ja Savonlinnan muutoksia.

– Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voivat pitää yllä näissä sairaaloissa edelleen oman päätöksensä mukaan – sen mukaan kuin väestö palveluita tarvitsee tai esimerkiksi erikoisalojen toiminta on järkevää – virka-aikana hyvin kattavaa poliklinikkatoimintaa mukaan lukien esimerkiksi äitiyspoliklinikat ja vaikkapa sisätautien ja kirurgian erikoisalojen poliklinikkatoimintaa sekä päiväsairaaloita, Pikkujämsä sanoo.

Hän toteaa, että paikalliselle väestölle Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden palvelut näyttäytyvät virka-aikana jatkossakin monipuolisena palveluna ja myös perusterveydenhuollolle väestölle avoin yöpäivystys säilyy.

Synnytysten hoito päättyy Kemissä viimeistään sille myönnetyn poikkeusluvan päättyessä vuoden 2025 loppuun mennessä.

YÖPÄIVYSTYS lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä. Näissä sairaaloissa on ollut perusterveydenhuollon yöpäivystys, joka nyt siis lakkaa.

Kaikki hyvinvointialueet voivat kuitenkin vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa, minkä toivotaan yleistyvän alueilla ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia. Tähän hyvinvointialueet eivät tarvitse erillistä lupaa.

Vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa voi edelleen tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampaa, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia kuten nyt.

– Tulevaisuudessa säädetään asetuksella, mitä eri toimenpiteillä ja päiväkirurgisilla leikkauksilla tarkoitetaan. Tätä jatkovalmistelua tehdään yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.

– Pirkanmaalla hyvinvointialueella on jo tehty Valkeakosken osalta ratkaisuja siitä, että se muuttuisi päiväkirurgiseksi sairaalaksi.

Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella voi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan edelleen olla hyvinvointialueiden omalla päätöksellä kattava eri erikoisalojen poliklinikkatoiminta (myös esimerkiksi äitiyspoliklinikka) sekä konservatiivisten alojen vuodeosastotoimintaa ja sen edellyttämä sairaalapäivystys (esimerkiksi sisätaudit ja sen alalajit, neurologia, ihotaudit, psykiatria, kardiologia, syöpätaudit, keuhkosairaudet).

HALLITUS kertoi eilen myös, että raskasta, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävää kirurgiaa voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta vain, mikäli palveluntuottajan sairaala on yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan välittömässä läheisyydessä ja jos sillä on näihin erottamaton toiminnallinen yhteys. Tämä koskee tällä hetkellä Pikkujämsän tietojen mukaan Pirkanmaata eli mahdollisuus hyödyntää Tekonivelsairaala Coxaa ja Tampereen Sydänsairaalaa säilyisi.

Hallituksen taloudellisena tavoitteena on hillitä sairaaloihin liittyvillä toimillaan hyvinvointialueiden kustannuksia 26,3 miljoonaa euroa vuodessa ja tämä tulisi voimaan vuodesta 2026 alkaen.

Oppositiosta on jo esitetty arvioita, että leikkaukset saattavat pikemminkin kasvattaa hyvinvointialueiden menoja.

AVAINSANAT

Yle ja SK: Porin kaupunginvaltuusto ryhtyi toimiin Sampsa Katajan erottamiseksi

Sampsa Kataja Suomi Areena -tapahtumaviikolla Porissa vuonna 2017.

Porissa kaupunginvaltuusto perustaa tilapäisen valiokunnan, jonka tarkoituksena on puheenjohtajiston erottaminen ja uuden valitseminen.

Asiasta kertovat Yle ja Satakunnan Kansa. Valiokuntaan valittiin edustaja kaikista valtuustoryhmistä.

Käytännössä valtuusto haluaa medioiden mukaan erottaa kaupunginhallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan Sampsa Katajan (kok.). Muu puheenjohtajisto saa jatkaa tehtävässään.

Kataja ilmoitti huhtikuun puolivälissä Satakunnan Kansan mukaan eroavansa kaikista poliittisista luottamustehtävistään ja syyksi hän kertoi, ettei jaa enää arvoja puolueensa kanssa.

Eroilmoitus ei kuitenkaan ollut saapunut kaupungintalolle ennen valtuuston kokouksen alkua, Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna sanoi Ylelle.

Viime vuonna Kataja luopui ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa, koska hänestä oli tehty häirintäilmoitus. Katajan kerrottiin käyttäytyneen epäasiallisesti harjoittelijaa kohtaan maakuntaliittojen Brysselin-matkalla.

Kataja toimi kokoomuksen kansanedustajana vuosina 2007-2015.

AVAINSANAT

Entä jos SDP on seuraava pääministeripuolue? – EK:n Häkämiestä se ei tunnu huolettavan

Tällä hallituskaudella valtaa on siirtynyt työmarkkinaosapuolilta hallitukselle. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies on ollut tyytyväinen, sillä porvarihallituksen päätökset ovat olleet elinkeinoelämän mieleen.

Ensi vaalien jälkeen hallituspohja voi olla erilainen, mutta Häkämiestä se ei tunnu huolettavan. Hänen mukaansa Suomi on vahvasti porvarillinen maa, jossa SDP:n ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus on kaukana siitä, että ne kahdestaan pystyisivät lakeja muuttamaan.

Vaihtoehdoiksi jäävät käytännössä siis oikeistohallitus ja hallituspohjat, joissa SDP saa seuraa oikealta. Näin ollen seuraava hallitus Häkämiehen arvion mukaan tuskin vetää nykyisen hallituksen työmarkkinauudistuksia takaisin, vaikka SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman olisi pääministeri.

-  En jaksa uskoa, että sen tyyppinen tilanne tulisi, hän viittaa uudistusten perumiseen.

Nykyinen oikeistohallitus on perustanut kolmikantaisia työryhmiä, mutta käytännössä esimerkiksi poliittisten lakkojen rajoittamisesta ja monista muista työmarkkinauudistuksista on päätetty jo hallitusohjelmassa. Palkansaajakeskusjärjestö SAK on vastannut laajoilla lakoilla, mutta pian eduskunta hyväksyy niitä rajoittavan lain.

HÄKÄMIES arvioi, että jos SDP on seuraava pääministeripuolue, sen hallitusohjelmassa on työmarkkinoihin liittyviä odotuksia ja linjauksia. Hän kuitenkin toivoisi, että ne ovat enemmän eteenpäin katsovia ja liittyvät tulevaisuuteen kuin siihen, että nyt tehtäviä uudistuksia lähdetään muuttamaan.

Entisenä kokoomusministerinä Häkämies kuitenkin painottaa, että valta on kansan valitsemalla eduskunnalla ja sen luottamusta nauttivalla hallituksella. Näin ollen EK hänen mukaansa ymmärtäisi – riippumatta siitä, hyväksyisikö – jos seuraava hallitus tekisi samoin kuin nykyinen ja kirjaisi uudistuksensa tiukasti jo hallitusohjelmaan ilman, että työmarkkinajärjestöt niistä varsinaisesti neuvottelisivat.

-  Kolmikantainen valmistelu on tärkeää, ja on hyödyllistä, että eri lainvalmistelun asteella tuodaan esille eri osapuolten näkemyksiä ja se vaikuttaa. Itse kuitenkin peräänkuuluttaisin, että meillä ei voi olla veto-oikeutta. Toisin kuin jotkut kokevat, että ei saa tehdä asioita, jos niitä ei Hakaniemi hyväksy.

Muun muassa SAK:n keskustoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä.

“Rinteen-Marinin hallituksen aikaan meitä kuunneltiin huonosti.”

Eli jos seuraava hallitus tekee jotain, mikä ei miellytä työnantajia, te hyväksytte sen mukisematta?

-  Kun se nojaa kansan enemmistöön, niin totta kai se on näin, mutta toki tuomme omat näkemyksemme esille.

Mutta jos niillä ei ole vaikutusta?

-  Se voi olla. Edellisen Rinteen-Marinin hallituksen aikaan meitä kuunneltiin huonosti, mutta se on demokratiaa, kansanvaltaa. Uskon, että jos kolmikanta tuottaa tuloksia, kaikenväriset hallitukset kyllä kuuntelevat, mutta pitää aina muistaa, että hallituksella ja eduskunnalla on se lopullinen valta. Me voimme olla vain tuottamassa ratkaisuja.

KOLMIKANNALLA on Häkämiehen mielestä yhä tulevaisuus, mutta se on paljon rajallisempi kuin historiassa. Esimerkiksi eläkeuudistukset on hänestä hyvä neuvotella myös vastedes järjestöjen kesken hallituksen antaman tavoitteen pohjalta.

Tälläkin hetkellä menossa on neuvottelu, jonka tavoitteena on löytää eläkejärjestelmästä miljardin euron säästö tammikuuhun mennessä.

On paljon muutakin, missä hallituksen on Häkämiehen mielestä perusteltua kuulla työmarkkinajärjestöjä. Esimerkiksi Suomen EU-jäsenyydessä oli iso osansa sillä, että niin työnantajat kuin palkansaajat kokivat unionin jäseneksi pyrkimisen olevan tärkeää. Lisäksi tulevat esimerkiksi työperäinen maahanmuutto ja ammatillinen koulutus.

Sen sijaan esimerkiksi kannustinloukkujen osalta esitykset viedään nyt maaliin vahvasti hallitusvetoisesti.

-  Siellä on ollut työryhmät, mutta selkeästi hallitusohjelmaan pohjautuen. Esityksillä on iso vaikutus hallituksen talousohjelmaan, jota EK:na tuemme.

“Ne olivat hyvin laajoja paketteja, mutta niiden aika on auttamatta ohi.”

Historiassa kolmikanta oli tupoa ja keskitettyä palkkaratkaisua. Myös työttömyysturvat, sosiaalipolitiikat, jopa liikenneasioita, väylämaksuja ja milloin mitäkin sovittiin hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken.

-  Ne olivat hyvin laajoja paketteja, mutta niiden aika on auttamatta ohi. Yksi merkkipaalu on meidän sääntöuudistus, joka lähti siitä, että palkkaneuvottelut viedään toimialoille.

EK:n on katsottu aloittaneen kolmikannan murentamisen silloin, kun se vuonna 2015 ilmoitti, ettei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja.

HÄKÄMIES ei erityisemmin pelkää, että Suomeen voisi syntyä hallitusten vaihtuessa kierre, jolloin edellisen hallituksen tekemät uudistukset vesitettäisiin ja tilalle valmisteltaisiin omannäköiset.

-  Puhutaan poukkoilusta, mutta en usko, että mikään hallitus pystyy tästä isosta linjasta merkittävästi tekemään eroa. Siis siitä, että kipeitäkin sopeutuspäätöksiä pitää tehdä, asioita pitää uudistaa ja velkaantuminen katkaista.

Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus aloitti uudistusten tekemisen vauhdilla heti hallituskauden alkuun, mikä vaikuttaa harkitulta strategialta ja onkin sitä myös Häkämiehen mielestä.

-  Isot uudistukset pitää toteuttaa heti alussa, jos mikä tahansa hallitus aikoo saada tuloksia näkyville oman kautensa aikana.

“Lakkojen rajuus oli yllätys.”

Hänen mukaansa esimerkiksi vuodelta 1946 olevaa työrauhalakia on yritetty neuvotellen uudistaa, siinä onnistumatta. Se, että työrauhalait ovat hallitusohjelmassa vahvasti ja hallitus vie, johtuu Häkämiehen mukaan ay-liikkeestä. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja sanoi ääneen, että lakko-oikeutta ei neuvotellen rajoiteta, Häkämies sanoo.

-  Jos Suomessa työrauhaa haluttiin ja pitää uudistaa, sen piti tapahtua näin.

Hallitus ja työnantajat osasivat kyllä varautua siihen, että ay-liike reagoi, kun kerralla tehdään niin monia uudistuksia. Sen sijaan lakkojen rajuus oli Häkämiehen mukaan yllätys.

-  Itse koen, että tässä ei ole tehty mitään dramaattista johonkin pysyvään tai syvään vastakkainasetteluun, vaan on tehty se, mikä on jo kilpailijamaissa. Tässä on ollut turhan vahva poliittinen lataus.

Sanna Nikula / STT

AVAINSANAT

Kuka on pärjännyt parhaiten puoluejohtajana? – näin kansa vastasi USU-gallupissa

Vasemmistoliiton Li Andersson on suomalaisten mielestä onnistunut parhaiten puolueen puheenjohtajan tehtävässä.

Asia ilmenee Uutissuomalaisen (USU) teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kyselyssä reilu neljännes vastaajista piti Anderssonia parhaiten tehtävässään onnistuneena eduskuntapuolueen puheenjohtajana.

Seuraavaksi eniten mainintoja sai kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo. Häntä piti parhaiten onnistuneena puheenjohtajana reilu kymmenesosa vastaajista.

Kolmanneksi tuli perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, jota piti parhaiten onnistuneena puheenjohtajana kahdeksan prosenttia vastaajista ja kristillisdemokraattien Sari Essayahia kuusi prosenttia.

SDP:N puheenjohtajan Antti Lindtmanin katsoo onnistuneen parhaiten neljä prosenttia suomalaisista. Liike Nytin Harry Harkimoa parhaiten onnistuneena pitää kolme prosenttia, keskustan Annika Saarikkoa ja vihreiden Sofia Virtaa molempia kaksi prosenttia

Vähiten mainintoja sai RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson. Häntä piti parhaiten onnistuneena puheenjohtajana vain joka sadas vastaaja.

Kyselyssä reilu kolmannes vastaajista ei osannut nimetä lainkaan heidän mielestään parhaiten onnistunutta eduskuntapuolueen puheenjohtajaa.

Tutkimusyhtiö Tietoykkösen toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat suomalaista huhtikuussa. Kokonaistuloksen virhemarginaali on enimmillään 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Ex-sisäministerin kuppi nurin – kanteli oikeuskanslerille päivystysten lakkauttamisesta

Entinen sisäministeri, valtiopäiväneuvos Kari Rajamäki (sd.) on tehnyt eduskunnan oikeuskanslerille kantelun liittyen hallituksen suunnitelmiin lakkauttaa Varkauden ja Iisalmen perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystykset.

Yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä, sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti hiljattain hallituksen kehysriihen jälkeen.

“Esitän kunnioittavasti Varkauden ja Iisalmen perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä koskevan valtioneuvoston päätöksen kumoamista perustuslain vastaisena ja väestön terveyttä vaarantavana sekä yhdenvertaisuuden ja kansanvaltaisen vaikuttamisen osalta kansalaisia eriarvoiseen asemaan asettavina”, varkautelainen Rajamäki toteaa kantelussaan oikeuskanslerille.

Samalla hän pyytää oikeuskansleria arvioimaan myös “toteutetun sote-uudistuksen ja siihen liittyvien vaikutusten perusoikeuksien mukaisuutta sekä ottamaan kantaa kuntien mahdollisuuksiin yleisen toimintavelvoitteensa puitteissa toimia asukkaittensa itsehallinnon ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tilanteessa, jossa järjestämisvastuu sote-palveluista on lainsäädännöllä siirretty hyvinvointialueille”.

“Pohjoismaissa ihmisiä lähellä olevat palvelut rahoitetaan ensisijaisesti paikallishallinnon veropohjalla, jota täydennetään valtion rahoituksella. Pohjoismaiseen malliin ei ole koskaan kuulunut valtiovetoiset ja rahoitteiset lähipalvelut, kuten vanhuspalvelut”, kanteluun on kirjoitettu.

RAJAMÄKI esittää kantelussa, että siirtyminen valtiovetoiseen ja rahoitteiseen maakuntapohjaiseen malliin ei lähtökohtaisesti mahdollista alueen kuntien toimintaa perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen saavutettavuuden kohentamiseen.

“Mahdollisuuksia ei ole vaikuttaa terveyspalvelujärjestelmän potilasturvallisuuteen ja alueellisiin tarpeisiin. Hyvinvointialueet on valtiovarainministeriön ja hallituksen poliittisen painostuksen seurauksena tekemässä ratkaisuja, jotka eivät perustu hyvinvointialueen ja asukkaiden turvallisuuden tai tahdon edellyttämiin ratkaisuihin.”

Rajamäen näkemyksen mukaan “Marinin hallituksen hyväksymässä sote-lainsäädännössä ei ole kieltoa kunnan yleisen toimivaltuuden ulottamista myös sote-toimintoihin”.

“Perustuslain mukaan kunnan asukkaiden itsehallinnon periaatteeseen kuuluu, että kunnan tulee voida itse päättää tehtävistä, joita se itsehallintonsa nojalla ottaa hoidettavakseen”, hän kirjoittaa.

Hänen mukaansa on perusteltua katsoa, että kunnat voivat itsehallinnollisen toimivaltansa nojalla ottaa itselleen sote-sääntelyn piiriin kuuluvia täydentäviä tehtäviä tietyin ehdoin.

“Pyydän oikeuskanslerin näkemystä siitä, mikä on kunnan oikeus ottaa itselleen asukkaittensa kannalta tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä tilanteessa, jossa perustuslain takaamat oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät toteudu”, Rajamäki kirjoittaa.

Hänen mielestään “hallituksen ajamat heikennykset alueiden perusterveydenhuollon ja myös kiireellisen avun palveluihin rikkovat törkeästi yhdenvertaisuuden toteutumista”.

RAJAMÄKI kirjoittaa niin ikään, että “nousevien terveydenhuollon kustannusten hillitsemiseksi Pohjois-Savossa onkin todettu olevan välttämätöntä tarjota peruserikoissairaanhoitoa Varkauden ja Iisalmen sairaaloissa”.

Hän katsoo myös, että päivystyksen alasajoon liittyvät poliittiset esitykset eivät ole säästötoimia vaan “tulevat aiheuttamaan välittömästi ja välillisesti merkittäviä kansallisia ja inhimillisiä kansalaisten terveyden vaarantavia seurauksia”.

“Jos Varkauden yöpäivystys ajetaan lopullisesti alas, on ympärivuorokautinen riski tasolla, jossa kukaan ei voi kantaa asiantuntijoiden mukaan vastuuta”, Rajamäki väittää kantelussaan.

“Katson asian valmistelun ja hallituksen esittämät toimenpiteet Varkauden ja Iisalmen päivystyksen lakkauttamisessa olevan Suomen perustuslain ja mm. hyvinvointialueen lainsäädännön kansanvaltaa koskevalta osin perusoikeuksia rikkova ja pyydän oikeuskansleria vaikuttamaan tehtyjen päätösten ja toimien estämiseen. Edellä esitettyjen näkökulmien vuoksi hallituksen toimet ovat yhteiskunnan keskeisten perustoimintojen turvaamisen vastaisia”, Rajamäki kirjoittaa.

Entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) Kuva: Kari Hulkko

AVAINSANAT

Olisiko kansanedustajan pidättämiseen pitänyt saada eduskunnan suostumus?

Kuvassa eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari.

Niin valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén kuin eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari katsovat, että eduskunnan puhemiesneuvostossa olisi ollut hyvä kertoa kansanedustaja Timo Vornasen tapauksesta. Jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari lausuu Demokraatille.

Puhemiesneuvoston jäsen, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on ihmetellyt viestipalvelu X:ssä, miksei puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ole informoinut puhemiesneuvostoa kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvistä tapahtumista, vaikka Halla-aho tiesi asiasta jo silloin, kun puhemiesneuvosto kokoontui perjantaina.

Hän on liittänyt omaan päivitykseensä apulaispormestari, ex-kansanedustaja Paavo Arhinmäen päivityksen, jossa Arhinmäki toteaa, että puhemiestä pitää välittömästi informoida, jos kansanedustaja pidätetään.

– Onko kukaan kysynyt puhemieheltä, miksi hän ei informoinut eduskuntaa pidättämisestä ennen perjantain täysistuntoa? Arhinmäki kysyy.

– Olen pyytänyt puhemiesneuvoston jäsenenä perjantaina illalla klo 19.37 lisätietoa edustajille tapauksesta sähköpostitse. Puhemies ei ole vastannut viestiini tähän mennessä, Pekonen päivitti.

Halla-aho on vastannut hänelle.

– Edustaja Pekonen ei sähköpostissaan esittänyt mitään tällaista arvostelua vaan ainoastaan toivoi, että “asiasta informoidaan lisää edustajia heti kun se on mahdollista”. Näin myös aiomme toimia, Halla-aho kirjoitti.

Puhemies viittaa myös Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa kerrotaan eduskunnan tiedotteesta.

“Perjantaina julkisuuteen tuli tieto, että kansanedustaja Timo Vornaseen kohdistuu rikosepäily. Asia tuli eduskunnan kanslian tietoon perjantaina 26.4. aamupäivällä. Ensitiedot olivat niukat, ja eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta, koska halusi turvata kriittisessä vaiheessa olevan tutkinnan”, eduskunnan tiedotteessa todetaan.

Halla-aho on kirjoittanut myös, että eduskunnan pääsihteeri on lauantaina kello 9.59 vastannut edustaja Pekosen perjantaiseen sähköpostiviestiin.

JULKISUUDESSA on ollut pitkin matkaa hivenen erilaista tietoa siitä, mistä Vornasta epäillään. “Epäiltynä oleva 54-vuotias mies, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei voi esitutkintalain perusteella vahvistaa, on tällä hetkellä pidätettynä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta”, poliisi tiedotti lauantaina. Poliisi ei tuolloin tarkentanut rikosnimikettä.

Esimerkiksi MTV Uutisten lauantaisten tietojen mukaan Vornasta olisi epäilty törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä tuomio olisi vähintään yksi vuosi vankeutta.

Epäillyn rikoksen tuomion pituudella on merkitystä siltä kannalta, olisiko Jussi Halla-ahon pitänyt informoida eduskuntaa Vornasen pidättämisestä ja olisiko pidättämiselle tarvittu eduskunnan suostumus.

“Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta“, perustuslain pykälässä 30 lukee.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella näyttää selvältä, että pidättäminen on voinut juridisessa mielessä tapahtua ilman eduskunnan suostumusta. Toisin sanoen esimerkiksi vaatimus vähintään kuuden kuukauden vankeudesta epäillystä rikoksesta olisit täyttynyt mediatietojen mukaan.

Ja tänään myös poliisi tiedotti kello 16 jälkeen, että heti tapahtumien jälkeen rikosnimikkeinä olivat törkeän pahoinpitelyn yritys, laiton uhkaus ja ampuma-aserikos.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen toteaa Demokraatille, että vaikka törkeän pahoinpitelyn yrityksen minimirangaistus olisi 14 päivää, pakkokeinojen osalta minimi luetaan täytetyn teon osalta eli tässä tapauksessa ikään kuin kyseessä olisi törkeä pahoinpitely, josta minimi on vuosi.

Poliisin mukaan tapauksen rikosnimikkeet kuitenkin täsmentyivät viikonlopun aikana. Miestä, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei edelleenkään vahvista ja joka mediatietojen mukaan on Vornanen, epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Näistä kustakin minimirangaistus on sakkoa.

Epäilty otettiin poliisin mukaan kiinni perjantaina aamuyöstä, ja hänet pidätettiin saman päivän aikana. Epäilty vapautettiin lauantaina.

VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN emeritusprofessori Mikael Hidén on käsitellyt perustuslain 30. pykälän soveltamista eduskunnan kanslian julkaisussa Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (pdf).

“Perustuslain 30 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan on kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Virkkeestä käy selväksi, että kansanedustajalla ei ole mitään yleistä immuniteettia rikosprosessuaalisia pakkokeinoja vastaan. Tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus ei sisällä sellaista ajatusta, että eduskunnan tehtävänä olisi ottaa kantaa kyseisiin pidätyksiin tai vangitsemisiin tai että eduskunnalla olisi toimivaltaa vaikuttaa niihin. Ilmoitusvelvollisuuden merkitys on kahtalainen. Se palvelee eduskunnan tarvetta tietää kansanedustajan esteistä hoitaa edustajantointa… Yleinen ilmoitusvelvollisuus antaa eduskunnalle jonkinlaisia mahdollisuuksia seurata tämän normin noudattamista, toisin sanoen sitä, että suostumusta ei jätetä pyytämättä silloin kun se on tarpeen“, Hidén kirjoittaa.

Kirjan mukaan perustuslain 30. pykälän rajoitus viranomaisten toimivaltuuksiin koskee vain pidättämistä ja vangitsemista.

“Säännös ei siten merkitse rajoitusta poliisilla virkatehtävissään olevaan kiinniotto-oikeuteen, olipa kyseessä pakkokeinolaissa tarkoitettu epäillyn kiinniottaminen – jonka on 24 tunnin kuluessa johdettava pidättämiseen tai vapauttamiseen – taikka poliisilaissa tarkoitetut ja lyhytaikaiseksi säädetyt kiinniottamiset esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämistä ja henkilön suojaamista varten“, Hidén kirjoittaa.

Perustuslaissa todetaan siis, että kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita, elleivät tietyt perustuslaissa mainitut ehdot täyty. Eli jos epäilty rikos ei täytä vähintään kuuden kuukauden lievimmän rangaistuksen ehtoa eikä kansanedustajaa epäiltäisi painavista syistä syylliseksi, eduskunnan suostumus pitäisi perustuslain mukaan hankkia. Siitä, miten tulisi menetellä eduskunnan suostumusta pyydettäessä ja suostumusta annettaessa, ei ole Hidénin mukaan kuitenkaan olemassa säännöksiä. Suostumus olisi kuitenkin pyydettävä etukäteen. Suostumuksen antamiseen riittäisi täysistunnossa yksinkertainen enemmistö.

NYT siis kuitenkin näyttäisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan siltä, ettei suostumusta pidättämiseen olisi tarvinnut kysyä.

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on kuitenkin nyttemmin katsonut Ylelle, että hänen olisi ollut syytä informoida eduskunnan puhemiesneuvostoa heti perjantaina kansanedustajan pidätyksestä ja osallisuudesta ampumavälikohtaukseen.

– Tässä mitä ilmeisimmin tapahtui jonkinlainen koordinaatiokatkos minun ja pääsihteerin väillä. Pääsihteeri sai tiedon tästä asiasta poliisilta ja informoi minua. Kaiketi oletin, että pääsihteeri olisi sitten informoinut kaikki ne tahot, jotka siinä tilanteessa on syytä informoida, Halla-aho sanoo Ylelle.

Helsingin Sanomille Halla-aho on aiemmin kertonut, että oli saanut eduskunnan pääsihteeriltä Antti Pelttarilta tiedon joko kansanedustajan kiinniotosta tai pidätyksestä.

Emeritusprofessori Mikael Hidén puntaroi Demokraatille, että toisaalta eduskunnan informoimisen tarve ja eduskunnan pitäminen ajan tasalla puoltaa sitä, että puhemies saatuaan ilmoituksen pidätyksestä olisi ilmoittanut sen myös täysistunnolle.

Toisaalta Hidén sanoo näkemyksenään, että vastakkaiseen suuntaan puhuisi se, että täysistunnolle ilmoittaminen lisäisi huomattavasti asian julkisuutta mediassa.

– Itse olen vähän kahden vaiheilla, kun toisaalta informaation tarve ja avoimuus on hyvä.

Hidén nostaa eduskunnalle tiedottamiseen vaikuttavana seikkana myös sen, että asiassa on kyseisessä tilanteessa mahdollisesti oltu vaillinaisten tietojen varassa.

Yhtä lailla kuin eduskunnan täysistunnolle informoimista Hidén pyörittelee myös kysymystä puhemiesneuvoston informoinnista. Hän vaikuttaa ymmärtävän toisaalta sitä, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä avoimuuden nimissä informoida mutta nostaa myös esiin sen, että jos poliisi ei ollut voinut vahvistaa ampumistapaukseen liittyvän henkilön nimeä julkisuuteen, asiasta kertomiseen eduskunnassa liittyy ongelmia. Hidén asettuu kuitenkin sille kannalle, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä informoida asiasta.

EDUSKUNNAN pääsihteeri Antti Pelttari ei myöskään ottanut perjantaina eduskunnan puhemiesneuvostossa Pelttarin tapausta esiin.

– Varmaankin jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari kommentoi Demokraatille.

Hän vaikuttaa on siis samoilla linjoilla kuin Halla-aho.

Sinänsä Pelttari näkee, ettei hänellä todennäköisesti ollut velvoitetta kertoa puhemiesneuvostolle asiasta.

– Tässä tilanteessa tulkitsen niin, että eduskunnan luvalle poliisin toimille ollut siinä vaiheessa tarvetta.

Toisaalta Pelttari viittaa myös puhemiesneuvoston informoimattomuuden taustalla siihen, että eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta.

– Mutta totta kai sitten eduskuntayhteisön osalta on hyvä, että näistä asioista tultaisiin esiin, mutta tässä varmaan täydellistä lopputulosta on vaikea eri intressien välillä saavuttaa.

Pelttari ei lähde avaamaan yksityiskohtia siitä, millaista tietoa poliisi eduskunnalle antoi perjantaiaamuna kansanedustajan rikosepäilystä.

ANTTI PELTTARI ei myöskään kommentoi kansanedustaja Vornaseen liittyvää poliisitutkintaa.

Hän painottaa, että sitä kommentoi vain poliisi.

Demokraatti kysyi Pelttarilta kommenttia muun muassa siihen, onko poliisi tutkinut kansanedustajan työhuonetta eduskunnassa.

Kysymykseen, selvittääkö eduskunta esimerkiksi sisäisellä selvityksellä, onko Vornasella voinut olla ase eduskunnassa hän vastaa myös, että on esitutkinnan asia selvittää rikosepäilyyn liittyvät seikat.

Poliisi on sittemmin kertonut Helsingin Sanomille, ettei Vornasella ole ollut asetta päivällä eduskunnassa.

Eduskunnasta on myös aiemmin annettu tieto, että vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, Vornanen ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Pelttari ei kommentoi suoraan kysymystä, muuttuvatko eduskunnassa työskentelevien virkamiesten tai kansanedustajien turvatarkastukset tapauksen vuoksi. Kansanedustajat, heidän avustajansa ja virkamiehet pääsevät taloon tällä hetkellä ilman turvatarkastusta.

– Lienee itsestään selvää, että tämän tapauksen jälkeen turvallisuudesta eduskunnassa keskustellaan. Katsotaan, onko keskustelulla jotain seurauksia, hän sanoo.

Pelttari itse uskoo, että jatkossakin turvatarkastus kohdistuu todennäköisesti eduskunnassa vieraileviin henkilöihin eikä siellä työtään tekeviin. Hän muistuttaa, että päätöksistä vastaavat kuitenkin viime kädessä kansanedustajat.

PELTTARI ei ennakoi sitäkään, voiko ampumaharrastuksessa ja metsästyksessä käytettävien aseiden säilyttämiseen eduskunnassa tulla muutoksia. Hän kuitenkin painottaa, ettei näe metsästysaseiden säilyttämisellä eduskunnassa suoraa yhteyttä kansanedustajan rikosepäilyyn.

Mikseivät kansanedustajat voi säilyttää aseita heidän eduskunnan läheltä hankkimissaan asunnoissa tai kodeissa? Tähän peruste on Pelttarin mukaan ollut se, että kansanedustajat saattavat lähteä ampuma- tai metsästysharrastukseen suoraan eduskunnasta.

Myöskään eduskunnan turvallisuusjohtaja Tiina Ranta ei halua tässä vaiheessa puhua siitä, tuleeko eduskunnan turvallisuustarkastusten käytäntöihin muutoksia.

Hän toteaa, että eduskunnan turvallisuuskäytänteet ovat salassapidettäviä.

Hän sanoo, että fokus on nyt muualla.

– Keskiössä on nyt se, että saadaan taloon työrauha. Selvitellään näitä asioita nyt ajan kanssa.

Ranta ei kommentoi myöskään sitä, tekeekö eduskunta sisäistä selvitystä median tiedoissa epäillyksi mainitun edustaja Timo Vornasen liikkeistä eduskunnassa liittyen torstain ja perjantain tapahtumiin.

– Siellä on poliisilla esitutkinta käynnissä. Mennään aika pitkälle sen mukaan, mitä poliisi tästä asiasta tiedottaa. Jos tulee pyyntöjä (poliisilta), sitten niitä toteutellaan. Pitäydyn valitettavasti nyt kommentoimasta sitä, mitä me teemme tämän asian osalta.

Ranta muistuttaa, että esimerkiksi kameravalvonnan tallenteet ovat salassapidettäviä eikä niitä luovuteta medialle.

Sitä, onko tallenteita luovutettu poliisille, hän toteaa, että yleisellä tasolla poliisin tarpeet selvitetään, mutta käynnissä olevaan tapaukseen hän ei ota mitään kantaa.

EDUSKUNNAN kansliatoimikunta päätti helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Aseiden säilytys liittyy käytännössä ampuma- tai metsästysharrastukseen.

Aloite helmikuiseen ohjeen muutokseen tuli eduskunnan turvallisuusosastolta tämän vuoden alussa. Tämä lähti liikkeelle Rannan mukaan ”normaalista kehittämistarpeesta”.

– Täällä jatkuvasti kehitetään ja viedään asioita eteenpäin riskilähtöisesti. Kun esille tulee tarve, sitten tehdään ohje tai periaate.

Virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosaston virkamiehelle, joka laittaa sen asianmukaisesti säilöön. Jos virkamiehellä tai kansanedustajalla on tarve aseen väliaikaiseen säilyttämiseen, asianomaisen henkilön on ilmoitettava asiasta turvallisuusosastolle viipymättä. Jo lupa aseeseen edellyttää sitä, että sitä on säilytettävä oikein, Ranta toteaa.

Sitä, kuinka moni eduskunnan työntekijä tai kansanedustaja säilyttää asetta eduskunnan turvallisuusosaston osoittamassa paikassa Ranta ei kerro. Se on salassapidettävä asia.

Kysyttäessä yleisellä tasolla sitä, onko eduskunnassa säilytetty aseita oikein eli käytännössä, olisiko ollut myös väärää säilytystä, Tiina Ranta ei osaa suoraan vastata.

Onko sinulla tiedossa, että aseita on säilytetty eduskunnassa oikein vai onko toista tietoa, että ei olisi säilytetty oikein?

– En ota siihen tässä kohtaa vielä kantaa. Mennään asia kerrallaan.

AVAINSANAT