VALIKKO

Lakkolakeja saatetaan käsitellä vappuaattona eduskunnassa – lain tultua voimaan käynnissä oleva poliittinen lakko olisi lopetettava 24 tunnissa

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.).

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä valmistui tänään.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan rajoituksia poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöön ja enimmäiskestoon sekä tukilakkojen edellytyksiin.

Yksittäiselle työntekijälle asetettaisiin seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.

Ehdotetut lait on hallituksen esityksen mukaan tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024. Valiokunta viittaa kuitenkin mietinnössään tarpeeseen saattaa lait voimaan mahdollisimman pian ja katsoo, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiseen ole. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät olisivat halunneet lait voimaan 1.7. alkaen hallituksen esityksen mukaisesti.

Työrauhalainsäädäntöä käsitellään eduskunnassa ensimmäisessä käsittelyssä ensi viikon keskiviikkona. Demokraatin tietojen mukaan on mahdollista, että toinen käsittely voisi olla vappuaattona tai sen tietämillä. Jos vappuaaton istuntovaraus käytettäisiin ja toinen käsittely olisi siinä, äänestykset suoritettaisiin pian vappuaaton jälkeen.

Eduskunnasta työrauhalainsäädäntö etenee lopulta viimeisenä presidentin esittelyyn. Valtioneuvostossa selviää, mitä voimaantulopäivämäärää laille esitetään.

TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) arvioi, että oppositio on voinut vaikuttaa vain muutamiin yksityiskohtiin mietinnössä.

Poliittisia työtaisteluita koskevaan sääntelyyn valiokunta ehdottaa lisättäväksi 12 kuukauden aikarajan, jonka kuluttua työtaistelun toimeenpaneva yhdistys voi jatkaa aiemmin järjestämäänsä poliittista työtaistelua saman tavoitteen saavuttamiseksi. Lyly toteaa, että aiemmin aikaraja oli sidottu hallituskauteen eli samaa hallitusta vastaan ei olisi voinut järjestää toista poliittista lakkoa tavoitteen saavuttamiseksi.

Surulakkoihinkin tuli Lylyn mukaan tiettyjä lievennyksiä sekä tarkennuksia siihen, millä ehdoilla työnantaja voi kuitata lainvastaiseksi todettuun työnseisaukseen osallistuneen työntekijän palkasta 200 euron seuraamusmaksun.

Sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät esittävät lakkolakien hylkäämistä omassa vastalauseessaan.

Lyly ja muut SDP:n valiokuntajäsenet pitävät esimerkiksi 200 euron sakkoa tarpeettomana, poliittisten lakkojen rajaamista 24 tuntiin kohtuuttomana ja ylipäänsä lakko-oikeuden rajoituksia ongelmallisina Suomen kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta.

– Ongelma on se, että lopputulos oli kirjoitettu hallitusohjelmassa. Sen vuoksi tässä ei ole pystytty ottamaan huomioon asiantuntijakuulemisia, lopputulos oli niin tiukasti kirjoitettu. Myöskään palkansaajajärjestöt eivät pystyneet neuvotteluissaan ja kuulemisissaan vaikuttamaan sisältöön. Tämä on ollut muka kolmikantaista mutta lopputuloksen kannalta se ei sitä ole, pettynyt Lyly sanoo.

LYLY pitää työrauhalainsäädännön voimaantulosäännöstä kummallisena.

– Se vaikuttaa jo olemassaoleviin työehtosopimuksiin tullessaan voimaan. Kun työehtosopimuksiin tehdään ulkopuolelta muutoksia, ne on aina otettu yleensä sopimuskatkonyhteydessä käyttöön. Ja työrauha on yksi työehtosopimusneuvottelujen olennaisimmista asioista. Nyt tässä tavallaan puututaan sopimuskumppanin toisen osapuolen tilanteeseen kesken sopimuskauden.

Entä jos poliittinen lakko on aloitettu ja laki tulee voimaan, vaikuttaako työrauhalainsäädäntö taannehtivasti niin, että aloitettu poliittinen lakko joudutaan keskeyttämään lain voimaan tultua 24 tunnin jälkeen?

– Kyllä, Lyly vahvistaa.

Korjattu klo 14.52 eduskunnan ensimmäisen käsittelyn päivä ensi keskiviikosta tiistaiksi ja korjattu kello 16.29 takaisin keskiviikoksi, joka on vahvistettu eduskunnasta oikeaksi päivämääräksi. Eduskunnan tiedotteessa oli virhe, mutta nettisivuilla oikea tieto.

AVAINSANAT

Iisakki Kiemunki SDP:n puoluejohdon erityisavustajaksi

Iisakki Kiemunki on aloittanut tänään SDP:n puoluejohdon erityisavustajana vastuualueenaan erityisesti mediasuhteet ja viestintä.

– SDP on aina ollut ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvoa ja toivoa rakentava puolue. Tässä ajassa tätä tasa-arvon ja toivon viestiä tarvitaan: maailmalla myrskyää ja kotimaassa tehdään tavallista ihmistä kurittavaa ja lapsia köyhyyteen syöksevää politiikkaa ennen näkemättömällä tavalla.

– SDP on vahvin vastavoima oikeiston tulevaisuutta tuhoavaa politiikkaa vastaan sekä Suomessa että Euroopassa. Se, että voin omalta osaltani olla tukemassa puoluejohtoa tässä työssä, on innostavaa, Kiemunki sanoo tiedotteessa.

Aikaisemmin Kiemunki on työskennellyt muun muassa SDP:n eduskuntaryhmässä mediasuhteiden asiantuntijana ja viestintäjohtajana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä.

AVAINSANAT

Eduskunnan pääsihteeri: Ohjetta aseiden säilyttämisestä eduskunnassa tarkennetaan

Eduskunnan kansliatoimikunta aikoo tarkentaa aseiden säilyttämistä eduskunnassa koskevia ohjeita. Asiasta keskusteltiin torstain kokouksessa.

-  Tämä ohje pidetään voimassa, mutta sitä tullaan tarkentamaan ja täsmentämään, sanoi eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari STT:lle.

Hänen mukaansa asiaa aletaan nyt valmistella ja aiheesta käydään keskusteluja myös Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Tämän jälkeen kansliatoimikunta päättänee asiasta.

Pelttarin mukaan ohjeen peruslinjaan ei ole kuitenkaan tulossa suuria muutoksia.

-  Hyväksyttyjä tarkoituksia varten tänne saa tuoda aseita, mutta ne aseet on viipymättä toimitettava tänne turvaosaston hallinnoimaan säilytykseen. Muualle eduskuntaan ei aseita saa tuoda.

Ohjeen tarkoituksena on ollut mahdollistaa ennen kaikkea metsästykseen käytettävien aseiden säilyttäminen eduskunnassa. Pelttarin mukaan asiasta esitettiin kansliatoimikunnassa eriäviäkin näkemyksiä.

-  Kyllä näitä erilaisiakin mielipiteitä tuotiin esiin. Myöskin sellaisia mielipiteitä, että tämä ohje täytyisi kumota. Mutta keskustelussa päädyttiin siihen, että ohje pidetään voimassa ja sitä täsmennetään. Tämä oli yhteinen johtopäätös.

Pelttarin mukaan kansliatoimikunnassa keskusteltiin myös laajemmin eduskunnan turvallisuudesta. Peruslinjaan, eli esimerkiksi turvatarkastusten laajuuteen, ei esitetty muutoksia.

AVAINSANAT

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti Vornasen, joka aikoo perustaa oman eduskuntaryhmän

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt erottaa kansanedustaja Timo Vornasen ryhmästä luottamuspulan vuoksi. Eduskuntaryhmä päätti asiasta kokouksessaan torstaina iltapäivällä.

Myös eduskuntaryhmän työvaliokunta oli aiemmin esittänyt, että Vornanen erotetaan ryhmästä.

-  Tämä viikko sitten tapahtunut välikohtaus on järkyttänyt ryhmäämme. Vornasen käytöstä ei voi näiden tietojen valossa puolustaa tai pitää hyväksyttävänä, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että mahdollinen puolueesta erottaminen on oma erillinen prosessinsa.

-  Sitä käsitellään aikanaan. Ja jäsenyysprosessi ja mahdollinen erottamisprosessi, se määräytyy paitsi yhdistyslain niin puolueen omien sääntöjen mukaisesti.

Mäkelä sanoi, että Vornaselta on saatu ne selvitykset, jotka häneltä on pyydetty. Hän ei halunnut lähteä avaamaan käytyjä luottamuksellisia keskusteluja.

Perussuomalaisilta on vaadittu toimia sen jälkeen, kun selvisi, että Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä. Vornasen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan.

Timo Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä. Hän on parhaillaan kahden viikon sairauslomalla.

VORNANEN ilmoittaa aikovansa perustaa oman eduskuntaryhmän.

Vornanen sanoo tiedotteessaan katsovansa, että eduskunnasta eroamiselle tai erottamiselle ei ole olemassa juridista perustetta, kun esitutkinta on yhä keskeneräinen eikä tapauksesta ole lainvoimaista tuomioistuimen päätöstä.

Vornanen sanoo aikovansa pyytää itse eroa, jos perusteet tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeen ilmenevät.

AVAINSANAT

Pääministeri Orpo Vornasen kohtalosta: “Monesti se on parasta, että tekee itse johtopäätöksiä”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) katsoo, että yökerhon edustalla viime perjantaina ammuskelleen kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) olisi hyvä tehdä omat johtopäätöksensä jatkamisestaan kansanedustajana.

– Monesti se on parasta, että tekee itse johtopäätöksiä, mutta tämä on nyt perussuomalaisten käsissä ja lähden siitä, että he tekevät oikeita päätöksiä, Orpo vastasi medialle torstaina.

Pääministeri myös toisti näkemyksensä, jonka mukaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän pohjaesitys Vornasen erottamisesta eduskuntaryhmän jäsenyydestä on oikea. Vornasen tapauksella ei Orpon mukaan ole vaikutusta hallituksen toimintaan.

– Kaikki hallituksen ministerit, myös perussuomalaiset, ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja hallitusohjelman toimeenpanoon. Siinä ei ole ongelmia.

HALLITUS menettää eduskunnassa yhden kansanedustajan tuen, jos ja kun perussuomalaiset erottavat Vornasen ryhmästään. Orpon mukaan tuki ei ole yhdestä ihmisestä kiinni.

– Tämä on kaiken kaikkiaan hyvin pysäyttävä tapahtuma. Tätä on vaikea ymmärtää. Tärkeintä on nyt se, että perussuomalainen ryhmä reagoi tähän voimakkaasti ja tärkeintä on myöskin se, että viranomaiset ja poliisi saa rauhan selvittää sen, että mitä on todella tapahtunut.

Orpo kertoi kuulleensa Vornasen edesottamuksista perjantaina aamulla valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralta.

– Viranomaistietoja tuli sitten vasta päivän mittaan niukasti. Tänään on ollut hallituksen nelikko koolla ja kävimme keskustelun tilanteesta.

Perussuomalaiset ei kertonut tapauksesta eduskunnalle perjantaina aamulla, oliko se mielestäsi oikein?

– Kyllähän varmaan tilanne oli se, että tämä oli tapahtunut ilmeisesti aamuyön tunteina. Kun kyse on epäilystä, niin silloin täytyy odottaa myöskin viranomaisten ja poliisin tietoa asiasta. Ja kuitenkin perjantaipäivän aikana tietoa tuli.

– On aivan selvää, varsinkin kun on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, kansanedustaja kyseessä, että näissä pitää pyrkiä toimimaan mahdollisimman avoimesti ja nopeasti. Mutta esimerkiksi pääministerin näkökulmasta on aivan oleellista kuulla poliisilta ensin tieto siitä, mitä todella on tapahtunut. Pelkästään mediatietojen varassa ei voi lähteä kommentoimaan, Orpo sanoi.

AVAINSANAT

Yleltä uusi tieto Vornasen aseesta – näin poliisi kommentoi IS:n tietoa selvityksestä

Kuvituskuvaa.
  • Kotimaa
  • 02.05.2024
  • 13:44
  • (Päivitetty: 02.05. 14:17)

Kansanedustaja Timo Vornasen menneiden toimien selvittely laajentuu – ja Ylen tietojen mukaan hänen taskuaselupansakin olisi peräisin jo viime vuosituhannelta.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään, että poliisi on ryhtynyt selvittämään Timo Vornasen (ps) toimintaa Itä-Suomen poliisilaitoksessa.

Lehden mukaan sisäinen selvitys liittyisi Vornasesta esitettyihin uusiin väitteisiin, joiden mukaan hän olisi käyttäytynyt epäasiallisesti poliisina.

Lisäksi Yle kertoi tänään, että kansanedustaja Vornanen (ps.) on jo 1990-luvulla saanut luvan taskuaseelle, jota hän käytti ampumistilanteessa viime perjantain vastaisena yönä. Tähän asti ei ole tiedetty, milloin ja kuka aseluvan on Vornaselle myöntänyt. Ylen tietojen mukaan ase on myönnetty Timo Vornaselle 1990-luvun lopussa ja luvan on myöntänyt tuolloin Joensuun poliisi.

Itä-Suomen poliisipäällikkö Samppa Holopainen ei vahvista Demokraatille Ylen tietoja aseluvasta, koska asia on salassapidettävä.

– Poliisiviranomainen on myöntänyt minulle aseen kantoluvan aikaisemman työni ja henkilön (itseni) suojaamiseen liittyvällä perusteella. En avaa luvan myöntämisen taustoja ja perusteita. Totean ainoastaan, että tälle poikkeukselliselle kantoluvalle on ollut asianmukaiset ja erittäin vahvat perusteet. Tämä aseen kantolupa on ollut minulla useiden vuosien ajan, Vornanen on itse tiedottanut aiemmin.

Hän on päivittänyt asiasta myös Facebookissa, jossa hän sanoo, että “poliisin aserekisterissä näkyy hyvin selvästi mihin käyttötarkoitukseen Vornasen aseen kantolupa on myönnetty”.

Suomen aselaki ei ole vuosikymmeniin tuntenut vanhentunutta termiä “kantolupa”, vaan nykyisin puhutaan pelkistä aseluvista.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen on aiemmin arvioinut Iltalehdelle, että kansanedustaja Vornasen aseluvan on oltava yli neljännesvuosisadan takaa, jos se on sellainen kuin Vornanen on kertonut.

Nykyinen ampuma-aselaki on vuodelta 1998, ja sitä on lisäksi päivitetty useaan kertaan sen jälkeen. Taskuaselupia on nyttemmin annettu lähinnä rekisteröidyille asekeräilijöille.

– Minun tietojeni mukaan poliisi ei ole uuden lain voimassa ollessa sellaisia lupia antanut, Tolvanen kommentoi Iltalehdelle toissapäivänä.

ILTA-SANOMIEN uutisoimasta sisäisestä selvityksestä Holopainen toteaa, että eilen poliisin tietoon tuotiin, “että olisi tapauksia tai ainakin tapaus, missä kansanedustaja Vornanen olisi poliisina toimiessaan toiminut mahdollisesti siten, että se on poliisille sopimatonta”.

– Siitä on nyt käynnistetty selvitystyö. Nämä ovat normaaleja selvitystyötä, että jos vaikkapa joku kansalainenkin ilmoittaa, että joku poliisimies on toiminut epäasiallisesti, mehän käynnistämme selvitystyön siitä ja sitten selvitetään, onko näin vai ei.

Poliisi tekee hallinnolliset selvitykset sisäisesti. Jos kävisi ilmi, että olisi syytä epäillä rikosta, asia siirtyisi syyttäjälle.

Holopaisen mukaan poliisin saamat väitteet ovat nimettömiä eikä niissä puhuta tarkasta ajankohdasta väitetyille asioille. Hän toteaa, ettei sen vuoksi lausu julkisuuteen, mistä on kyse ja toteaa, että väitteet voivat olla myös täysin perättömiä.

– Kukaan ei ole vielä ainakaan seisonut nimellään niiden takana.

Eli teillä ei ole tietoa henkilöllisyydestä, edes siitä, kuka tällaisen vihjeen on antanut?

– Ei ole.

Holopainen arvioi, että väite liity todennäköisesti Vornasen toimiin virantoimituksessa, mutta hän muistuttaa, että tietyt poliisin käyttäytymissäännöt sitovat myös virkavapaa-aikana.

Vornanen on vanhempi konstaapeli Itä-Suomen poliisilaitoksella, mutta kansanedustajana hän on tällä hetkellä virkavapaalla.

AVAINSANAT