VALIKKO

elokuva

Rane Aunimo
Elokuvatuotantoja halutaan houkutella Suomeen.
  • 27.01.2015
  • 19:56
  • (Päivitetty: 12.12. 16:55)

Studio crew 1
Filmi elokuva kuvaus silhuetti

AVAINSANAT

Elämme kovia aikoja, sanoi Carl Barks – mutta katurähinöillä ne eivät muutu paremmiksi

  • Helsinki
  • 18.04.2024
  • 20:37
  • (Päivitetty: 18.04. 20:59)

Jokaisessa puolueessa on omat linssiluteensa, joille ei enää perinteinen hidas politiikanteko tunnu kelpaavan – suora ulkoparlamentaarinen toiminta olisi muka nyt kovina aikoina sitä parempaa vaikuttamista. Tämä voi kuitenkin syöstä vielä isompiin vaikeuksiin.

Otsikon lause liittyy vanhaan Aku Ankan klassikkoon Puhuva koira. Carl Barksin (1901-2000) kynästä syntynyt tarina peilailee halua päästä julkisuuteen ja saada sitä kautta arvostusta.

Tarina oli piirretty kauan ennen sosiaalisen median klikki-tykkäys-peukutus-aikakautta. Tänä päivänä monella on mahdollisuus päästä esille esiintymällä tosi-TV:n seikkailuissa tai möläyttelemällä henkilökohtaisia asioita sosiaalisessa mediassa.

Joku onnistuu ja tekee hyvää tiliä, mutta useimmat eivät pääse alkua pidemmälle ja jäävät suureen tuntemattomuuteen. Tällaistahan se on vähän politiikassakin.

VALTAOSA politiikassa toimivista ihmisistä on tietenkin asiallisia, aatteellisia ja asioihin huolellisesti perehtyviä ihmisiä, joilla on vakaa halu rakentaa ja kehittää yhteiskuntaa.

Mutta jokaisessa puolueessa on omat sooloilijansa ja linssiluteensa. Osa heistä on saattanut alkaa vähätellä nykyisen edustuksellisen demokratian vaikutuskeinoja.

On alettu höpistä ulkoparlamentaarisesta toiminnasta, jolla saisi tuloksia paremmin ja näyttävämmin kuin puolueen kautta.

Eduskunta- ja valtuustotyö kun ovat vähän hitaita temmellyskenttiä niille, joilla on ollut mielessään valmiita ratkaisuja maan, kunnan tai kaupungin ongelmiin.

TÄSSÄ SOPII muistaa, että historian tunnetuimpia ulkoparlamentaarisia aktiiveja olivat muun muassa Josif Stalin (1878-1953) ja Adolf Hitler (1889-1945).

Kumpikin oli läpeensä kyllästynyt maidensa aiempaan tehottomaan ja kehnoon järjestelmään. Valtaan päästyään he suhtautuivat perin penseästi demokratian tapoihin, kuten erimielisyyden osoittamiseen ja sietämiseen.

Myönnän esimerkkini kärjistetyksi, mutta kummankin vallan astinlautana oli nimenomaan poikkeusolojen siivittämä ulkoparlamentaarinen toiminta. He hyödynsivät jatkuvien mellakoiden ja katuterrorin perinnettä.

Me voimme leikitellä ulkoparlamentaarisilla toimintahaaveilla vielä niin kauan, kun yhteiskuntajärjestys suojelee tasavertaisesti myös mielenosoittamista.

Nyt kun esimerkiksi lauma nuoria ja maailmantilasta ahdistuneita ihmisiä istahtaa keskelle katua tai osoittaa muuten mieltään, he voivat olla varmoja siitä, että viranomaiset eivät pieksä heitä pampuilla tai anna ulkopuolisten tehdä heille vahinkoa.

Meillä leikki päättyy yleensä siihen, että kaikki kannetaan varovasti poliisiautoihin. Mahdollisesti osallistujille lähetetään perään sakkolappuja, jotka jälkikasvustaan ylpeät vanhemmat tai isovanhemmat maksavat.

MUTTA MIKÄLI ulkoparlamentaristinen puuhailu ja sen valvominen alkavat radikalisoitua, seuraavaksi meilläkin voi olla odotettavissa kunnon katutappeluita.

Näistä on muualta Euroopasta jo esimerkkejä. Otteet kovenevat ja lääkäriapujakin aletaan tarvita. En ole vakuuttunut tämän vaikuttavan suotuisasti yhteiskunnan kehitykseen ja asioiden hoitoon.

Tietysti elämme nyt kovia aikoja. Perusongelmiin on voitava puuttua, mutta nyt on pikemminkin nähtävissä se, että paniikissa ja kiistämättömän epäpätevyyden vallitessa yhteiskunnan yhteistyökyky on tiessään.

Osin tilanne on kotoperäistä, osin maailmanlaajuisen kehityksen sanelemaa.

Emme ole nähtävästi osanneet vieläkään ymmärtää, että emme Suomessa ole enää suljettu talous. Emme voi vapaasti määritellä kotimaamme suhdanteita.

Kun yhtälöön lisätään väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys, vähäinen maahanmuutto ja vähentyneet kotimaan investoinnit, tuhon tie on viitoitettu selvästi.

Samaan aikaan olemme sisäisesti pahasti jakaantuneet eri leireihin. Oman ryydityksensä tuo toki Ukrainassa roihuava sotakin.

PUHEEMME ja riitelymme tässä tilanteessa kertovat, että kaikki järjestelmämme niin meillä kuin koko Euroopassa on rakennettu hyvien ja vakaiden aikojen varaan.

En edes yritä esittää mitään patenttiratkaisua selviytymiseemme. Mutta nykyisellä yhteiskunnan jakautumisella ja päätöskyvyttömyydellä tilanteemme vain huononee.

Työnantajien ja ammattiyhdistysliikkeen linjat etääntyvät toisistaan ja työtaistelut kovenevat. Tulee lisää lakkoja ja niitä pyritään rikkomaan. Tulee selkkauksia.

Epävarmuus, osattomuus ja köyhtyminen lietsoo ääriaineksia. Perheitä perustetaan yhä vähemmän ja huoltosuhde kärsii vielä lisää.

Jos kaikki edellä manaamani dystooppinen kehitys alkaa tosissaan realisoitua, aivan varmasti tuo joidenkin mainostama ulkoparlamentaarinen toiminta kokee kulta-aikansa.

Sitten elämme vielä kovempia aikoja.

 

Kirjoittaja on toimittaja-käsikirjoittaja Helsingistä.

AVAINSANAT

Orpo yhdisti SDP:n ja EK:n Brysselissä

Euroopan unionin uusista yhteisistä rahastoista käydään vielä aikanaan käymään kova vääntö, uskoo pääministeri Petteri Orpo (kok.). Hän kuitenkin tyrmäsi Brysselissä ajatuksen siitä, että EU:n kilpailukykyä kannattaisi jatkossa petrata tällaisilla yhteisrahoitteisilla rahastoilla.

-  Se sopii joillekin tahoille, kuten EK:lle ja sosiaalidemokraateille, Orpo kuittasi.

Kuitti liittyy siihen, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on päivittänyt näkemystään rahastoasiassa. Viimeksi torstaina EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kirjoitti X:ssä asiaan liittyen, että yksin ei ole hyvä jäädä.

Orpo sanoi, että Suomi ei ole vain jumissa jonkin oman esityksensä kanssa.

-  En pitäisi kovin järkevänä sitä, että me tässä vaiheessa neuvotteluja ryhdyttäisiin rakentamaan jotain rahastoa tai valtiontukimallia, jota me siis vastustamme. Me neuvottelemme ja viemme tämän niin pitkälle kuin me pystymme Suomen etujen ja kantojen mukaisesti. Ja totta kai me valmistaudumme koko ajan siihen, että jossain vaiheessa tulee esityksiä ja neuvotellaan ja täydennetään parhaita mahdollisia ratkaisuja, Orpo sanoi.

PUHE rahastoista ja valtiontuista liittyy EU:n kilpailukykyyn, joka kohdistuu myös keskusteluun vihreän ja digitaalisen siirtymän, turvallisuusunionin ja EU:n laajentumisen rahoittamisesta.

Yksi ehdotus on ollut aie edistää niin sanottua pääomamarkkinaunionia, eli käytännössä luoda Euroopan pankkivetoiselle rahoitusmarkkinalle lisää edellytyksiä yksityiselle riskipääomalle.

Orpon mielestä sisämarkkinoiden korjaussarja on riittävä. Monien mielestä ei ole, vaan tarvitaan teollisuuspolitiikkaa.

Keskustelun herättelijänä poliittisten johtajien huippukokouksessa Brysselissä toimi Italian entinen pääministeri Enrico Letta, jonka laatima raportti EU:n sisämarkkinoista julkaistiin keskiviikkona.

Suomalaisesta näkökulmasta erityinen mielenkiinto Lettan raportissa on kohdistunut hänen näkemyksiinsä valtiontuista. EU-pöydissä vastakkain ovat perinteisesti olleet muun muassa Ranskan näkemys aktiivisesta teollisuuspolitiikasta ja runsaista valtiontuista sekä Suomen kaltaisten valtioiden huoli kilpailuympäristön tasapuolisuudesta pienten ja suurten valtioiden välillä.

Letta puhuu raportissa aktiivisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan puolesta, mutta varoittaa samalla luottamasta pirstoutuneisiin kansallisiin tukiin. Hänen mukaansa EU:n tasoista rahoitusta tulisi laajentaa ja vastaavasti suhtautumista kansallisten valtiontukien hyödyntämiseen tiukentaa.

-  Tarkemmin sanottuna voisimme kuvitella valtiontuen rahoitusosuusmekanismin, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan osoittamaan osa kansallisesta rahoituksestaan yleiseurooppalaisten aloitteiden ja investointien rahoittamiseen, hän kirjoittaa.

KOKOUSPAIKALLE saapuessaan Letta kiirehti tekemään toimia, jotka vievät EU:n integraatiota pidemmälle. Hän katsoo EU:n jäävän nyt jälkeen taloudellisessa kehityksessä.

-  Ei ole aikaa tuhlattavaksi, hän sanoi.

Lettan mukaan sisämarkkinoiden kehittämisen täytyy jatkua energia-, viestintä- ja finanssimarkkinoiden yhdistämisestä EU:n sisämarkkinaan, koska “jäsenmaat eivät suostuneet antamaan niitä Jacques Delorsille“.

Joulukuussa menehtynyttä Delorsia pidetään EU:n sisämarkkinoiden keskeisenä luojana. Hän toimi Euroopan komission puheenjohtajana vuosina 1985-1995.

Mikko Gustafsson/STT

AVAINSANAT

Antonio Guterres: “Yksi virhearviointi, yksi virhe voi johtaa kammottavaan asiaan”

Kansainvälinen yhteisö on vaatinut maltillisuutta sen jälkeen, kun Iran teki hyökkäyksen Israelia vastaan viime viikonloppuna kuukausia kestäneiden väkivaltaisuuksien jälkeen.

Väkivaltaisuuksiin osallistuivat Israel ja Iranin tukemat ryhmät Libanonissa, Irakissa, Syyriassa ja Jemenissä.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti torstaina, että Lähi-itä on kuilun partaalla.

-  Yksi virhearviointi, yksi virhe voi johtaa kammottavaan asiaan – – täysimittaiseen alueelliseen konfliktiin, joka voi olla tuhoisa kaikille osapuolille, Guterres sanoi YK:n turvallisuusneuvostossa.

Israelin pääliittolainen Yhdysvallat on tehnyt selväksi, ettei se osallistu Israelin mahdollisesti tekemiin iskuihin Iranissa. Sen sijaan Yhdysvallat julkisti uusia Iranin vastaisia pakotteita torstaina.

ISRAELIN pääministeri Benjamin Netanjahu on korostanut maassa vieraileville Saksan ja Britannian ulkoministereille, että Israel varaa itselleen oikeuden puolustautua milloin tahtoo ja miten parhaaksi näkee.

Britannian ulkoministeri David Cameron ja Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock tarjosivat Netanjahun mukaan “kaikenlaisia ehdotuksia ja neuvoja”.

-  Haluan kuitenkin korostaa, että me teemme itse omat päätöksemme, pääministerin kanslian toimittamassa lausunnossa sanottiin.

Sekä Cameron että Baerbock korostivat maltin ja pidättyvyyden merkitystä tulevissa toimissa.

Yhdysvaltalainen ABC-kanava kertoi omien lähteidensä perusteella torstaina, että Israel olisi jo kahteen otteeseen kuluvan viikon aikana valmistautunut iskuun joko Irania tai sen liittolaisia vastaan. Kumpaakaan iskua ei pantu toimeen.

Iran hyökkäsi viikonloppuna Israeliin maan armeijan mukaan yli kolmellasadalla ohjuksella ja lennokilla. Israel torjui ilmoituksensa mukaan yhdessä liittolaistensa kanssa liki kaikki ohjukset ja lennokit.

YK:n turvallisuusneuvoston on määrä äänestää joko torstaina tai perjantaina siitä, että palestiinalaisista tulisi YK:n täysjäsen, kertovat diplomaattilähteet. Pyrkimys epäonnistuu lähes varmasti, sillä Yhdysvallat kaatanee sen veto-oikeudellaan.

Turvallisuusneuvoston puheenjohtajana tällä hetkellä toimiva Malta ei ole kertonut mitään aikataulusta.

AVAINSANAT

Rajamenettelylaki nytkähti eteenpäin – “Emme me toki sellaisia esityksiä eduskuntaan lähetä, joiden emme uskoisi menestyvän”

Turvapaikanhakijoiden hallintaan yhdeksi apuvälineeksi kaavailtu rajamenettelylaki eteni viimein eduskuntaan.

Tarkoitus on, että perusteettomat turvapaikkahakemukset voidaan tutkia rivakasti jo esimerkiksi itärajan läheisyydessä ja kielteisen päätöksen saavat hakijat palautetaan saman tien lähtömaihinsa.

Normaali turvapaikkamenettely saa kestää kuusi kuukautta, mutta nopeutetussa menettelyssä päätös pitää tehdä neljässä viikossa. Kielteistä päätöstä odottavan hakijan tulee pysyä koko käsittelyn ajan vastaanottokeskuksessa, joka ainakin alussa on Joutsenon vastaanottokeskus. Siellä pysyminen varmistetaan estein.

Esitys sai lausuntokierroksella kriittistä palautetta muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetulta, jonka mukaan luonnoksessa ei riittävällä tavalla osoitettu rajamenettelyä välttämättömäksi suhteessa siihen, kuinka olennaisesti se puuttuisi perus- ja ihmisoikeuksiin. Tällaisena puuttumisena on pidetty ainakin liikkumisoikeuden rajoittamista.

Jatkovalmistelussa esityksessä on pyritty täsmentämään perusteita ja painottamaan ehdotettujen menettelyjen käyttöönoton välttämättömyyttä nykyisessä tilanteessa.

Ajatuksena on, että nyt esitys on perusteltu niin hyvin, että se läpäisisi eduskunnan perustuslakivaliokunnan tarkastelun.

-  Emme me toki sellaisia esityksiä eduskuntaan lähetä, joiden emme uskoisi menestyvän, sanoi sisäministeri Mari Rantanen (ps.) tiedotustilaisuudessa torstaina.

RAJAMENETTELY voi toimia yhtenä työkaluna perusteettomien hakemusten käsittelyssä myös välineellistetyn maahantulon tilanteissa joissakin tapauksissa.

Se ei kuitenkaan Rantasen mukaan ratkaise itärajan tilannetta, sillä menettelyyn voi ottaa vain tietyt kriteerit täyttäviä turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi, jos henkilön arvioidaan antaneen viranomaisille harhaanjohtavaa tietoa tai olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.

Suomeen saapui sisäministeriön mukaan elo-tammikuussa itärajan yli noin 1 300 ihmistä ilman maahantulon edellytyksiä. Maahanmuuttoviraston seulonnan ja tilastojen perusteella heistä noin sata olisi ohjautunut rajamenettelyyn, jos se olisi ollut käytössä.

Rajamenettely on turvapaikkamenettelyn muoto ja eri asia kuin viime aikoina julkisuudessa ollut käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki, jonka turvin Suomi voisi tietyissä tarkoin rajatuissa tilanteissa kieltäytyä ottamasta turvapaikkahakemuksia vastaan. Käännytyslakia korjaillaan edelleen sisäministeriössä kriittisen lausuntopalautteen perusteella, eikä sitä anneta eduskunnalle vielä tällä viikolla.

Tällä hetkellä itäraja on suljettu ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetty muualle, lähinnä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Hallituksen päätös puhuttaa – ylioppilaskirjoitusten 5 ensimmäistä koetta voivat jatkossa olla maksullisia

Kuvituskuvassa lukiolaisia ylioppilaskirjoituksissa Helsingin kielilukiossa 22. maaliskuuta 2023.

Hallitus päätti alkuviikon kehysriihessään, että oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.

Päätöksellä on vaikutuksensa myös maksuttomuuteen koulumatkoissa.

Kehysriihen taustamateriaaleista on luettavissa, että asia koskee niin ikään ylioppilaskirjoituksia, jotka nekin muuttuisivat maksullisiksi viiden ensimmäisen kokeen osalta, mikäli ikäraja on tullut täyteen. Asia on herättänyt hämmennystä ja keskustelua muun muassa viestipalvelu X:ssä.

Kun oppivelvollisuutta hiljattain laajennettiin, oppivelvollisuuden piirissä olevat ovat voineet osallistua viiteen ensimmäiseen kokeeseen (koskien myös hylättyjen uusimista) maksutta ja muista kokeista on peritty maksu. Jatkossa siis ne kokeet, jotka suoritetaan hallituksen määräämän ikärajan jälkeen, olisivat maksullisia.

HALLITUKSEN oppimateriaalipäätös nousi tänään esiin myös eduskunnan kyselytunnilla.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu sanoi, että kehysriihimateriaalin saavuttua hän ajatteli, “että nyt on käynyt hallituksella kämmi”, kun toisen asteen maksuton materiaali rajattiin vain 18 ikävuoteen asti.

– Miten ajattelette toteuttaa sen, että abiturienteiltä kerätään tietokoneet pois, katkaistaan lisenssit juuri siinä kohtaa, kun pitäisi opiskella ylioppilaskirjoituksiin. Hirveä byrokratia sinne kouluihin. Eikö juuri siitä pitänyt karsia, tämmöisestä turhasta hallinnosta. Sama koskee ammatillista koulutusta. Materiaalit pitäisi viimeisenä opintovuonna kerätä pois, tai jos olet sattunut kertaamaan opintoja jossakin peruskouluvaiheessa tai olet mahdollisesti aloittanut kouluvuoden myöhässä, sitten maksat opinnoista pari vuotta. Vai onko kuitenkin ajatus, että kunnat sitten viime kädessä kompensoivat tämän ja silloin se leikkaus osuukin varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, johon te olette luvanneet olla koskematta? Hopsu kysyi.

Hänelle vastasi opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Hän kertasi, että tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen maksuttomuus päättyy sinä vuonna, jona opiskelija on täyttänyt 20 vuotta. Ikärajan laskun hän sanoi olevan säästötoimi.

– Se on rehellistä sanoa, että se on säästötoimenpide. Tässä on varmasti nyt myös syytä katsoa asiaa niin, että eihän tässä ole tarkoitus viedä keneltäkään tietokonetta pois kesken ylioppilaskirjoitusten. Ei ole tarkoitus tehdä näin. Tämäkin asia menee nyt valmisteluun ja muutos ei missään nimessä tule pakottamaan koulutuksen järjestäjiä keräämään näitä tietokoneita kesken tutkinnon suorittamisen. Se on aivan selvä asia, Henriksson sanoi.

LUKIOKOULUTUKSEN ja ammatillisen koulutuksen osasto ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä vahvistaa Demokraatille sen, että hallituksen päätöksen mukaan maksullisuus koskisi myös esimerkiksi viittä ensimmäistä ylioppilaskirjoitusta sikäli, kun uusi tuleva 18 vuoden ikäraja on tullut opiskelijalla täyteen.

– Tämmöinen päätös on tehty ja sen päätöksen mukaisesti tapahtuu rahoituksen vähennystä. Sillä tavalla pykäliä tullaan muuttamaan, Lempinen toteaa.

– Tällä hetkellä kaikki materiaalit ovat maksuttomia sen vuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa. Nyt ylioppilaskirjoituksissa tutkintomaksu viidestä pakollisesta kokeesta sisältyy maksuttomuuteen. Olen ymmärtänyt, että jatkossa vain uusien ikään liittyvien aikamäärien sisällä suoritetut pakolliset kokeet olisivat maksuttomia.

Jatkossa oppilailla saattaisi olla osa ylioppilaskokeista maksuttomia ja osa maksullisia.

– Juuri näin. Ja näinhän se tälläkin hetkellä on, jos kirjoittaa enemmän kuin viisi ainetta.

Kysyttäessä koskisiko oppimateriaalin maksuttomuuteen tuleva muutos vasta niitä, jotka aloittavat koulunsa hallituksen päätöksen voimaantulon jälkeen vai jo toisella asteella aloittaneita, Lempinen toteaa, että asian valmistelua ei ole käynnistetty vielä.

– Kyllä tässä on vielä yksityiskohtia, joita selvitetään. Meillä on käytännössä sama materiaali käytössä kuin esimerkiksi toimittajilla. Ihan kaikki yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Mutta määrärahaleikkauksia, joita tähän kohdistuu, tulee jo ensi vuodesta alkaen. Siitä voisi ajatella, että tämä on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2025 eli silloin päätös koskisi myös niitä opiskelijoita, jotka jatkavat (toisella asteella aloittamiaan) opintoja.

Ylioppilastutkintoja koskien ikärajamuutos on tulossa voimaan vasta syyslukukaudesta 2025, muutoin se alkaisi vaikuttaa vuoden 2025 alusta.

Voiko tästä tulla yhdenvertaisuusongelmia, että joillakin lukio tai ammattikoulu tulee kalliimmaksi kuin toisella?

– Varmasti voi tulla. Näin on ollut ennen vanhaankin, että eri kouluissa on saattanut olla erihintaisia materiaaleja. Sitten tietenkin on iso kysymys, miten koulutuksen järjestäjät aikovat toimeenpanna esitystä eli pyytävätkö he vaikkapa palauttamaan ikärajan tullen joitakin materiaaleja tai esimerkiksi millaisia digikirjojen lisenssejä heillä on. Kaikella tällä on tietysti vaikutusta yksittäiseen opiskelijaan. Siinä varmasti tulee olemaan koulutuksen järjestäjästä riippuvaa vaihtelua.

Eli vähän riippuu kouluista ja kunnista, mitä esimerkiksi läppärille tehdään, kerätäänkö se pois vai mitä tapahtuu?

– Kyllä. Näin voisin olettaa. Eihän se tarkoituksenmukaista ole kerätä kesken kaiken pois, koska ei niitä silloin seuraavana keväänä kukaan muu voi käyttää kuitenkaan. Mutta en voi sanoa sillä tavalla, että niitä ei pitäisi kerätä tai ministeriö ei voi ohjeistaa, kun tällainen päätös on tehty.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei ehtinyt kyselytunnin jälkeen muilta kiireiltään antaa kommentteja Demokraatille.

Näin kehysriihessä päätettiin:

“Rajataan oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali (ml. YO-kokeen 5 ensimmäistä koetta) sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.”

Uutista täydennetty kello 19.02 tuoreella tiedolla, jonka mukaan ylioppilastutkintoja koskien oppimateriaalien maksuttomuuteen liittyvä ikärajamuutos on tulossa voimaan vasta syyslukukaudesta 2025, muilta osin muutos alkaisi vaikuttaa vuoden 2025 alusta. Uutista täydennetty kello 19.11 myös tiedolla, jonka mukaan päätöksellä on vaikutuksensa myös maksuttomuuteen koulumatkoissa.

AVAINSANAT