Konkurssien määrä lähtee laskuun, vakuutusyhtiö arvioi

Luottovakuutusyhtiö Atradius Suomi arvioi, että konkurssien määrä lähtee Suomessa laskuun tulevien kuukausien aikana. Yhtiö perustaa arvionsa siihen, että sen maksamat vakuutuskorvaukset vähentyivät tammi-helmikuussa selvästi.

Esimerkiksi tammikuussa yhtiön maksamien luottovakuutuskorvausten summa oli vain noin neljäsosa viime vuoden tammikuun summasta.

Lisäksi yhtiö kertoo, että konkurssien määrän väheneminen näkyy korvaussumman lisäksi myös maksettujen korvausten kappalemäärässä. Määrä oli tammi-helmikuussa vain 60 prosenttia viime vuoden vastaavan ajanjakson tasosta.

Atradius Suomen maajohtaja Juhani Laitala sanoo tiedotteessa, että korvaushakemusten määrä antaa hyvän kuvan tulevien konkurssien määrästä. Hänen mukaansa nykyiset lukemat näyttävät, että konkurssien määrä vähenee Suomessa merkittävästi.

-  Mitä vähemmän luottovakuutuskorvauksia maksetaan, sitä parempi tilanne. Pitkästä aikaa yrityskentässä näkyy positiivisia signaaleja, Laitala kertoo.

LAITALAN mukaan luvut kertovat erityisesti siitä, että pk-yrityksillä ja suurilla yrityksillä menee nyt aiempaa paremmin. Haastavasta markkinatilanteesta selvinneillä yrityksillä on yhteisiä piirteitä, kuten riskin hajauttaminen.

-  Kahtena viime vuonna ongelmissa ovat olleet etenkin ne yritykset, jotka ovat olleet yhden tai korkeintaan muutaman alihankkijan varassa. Tällöin yhdenkin kumppanin ongelmat aiheuttavat lumipalloefektin ja vaikuttavat koko ketjun toimintakykyyn, Laitala kertoo.

Yhtiö toteaa, että vaikka konkurssinäkymät ovat kääntymässä myönteisemmiksi, on kokonaiskuva edelleen negatiivinen. Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa pantiin vireille 350 konkurssia, mikä oli 76 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tosin helmikuussa konkurssimäärät vähenivät, mutta tammikuussa oli nousua.

-  Tulevaisuudennäkymät ovat lupaavammat kuin aikoihin, mutta epävarmuustekijöitä riittää. Esimerkiksi sodat, korkopolitiikka ja Yhdysvaltain tullit voivat heilauttaa tilannetta nopeasti, Laitala toteaa.

AVAINSANAT

Nippon Steel onnistui viimein: ostaa yhdysvaltalaisen teräsyhtiöjätti US Steelin

Presidentti Donald Trump on hyväksynyt maan tärkeimpiin teollisuusjätteihin kuuluvan teräsyhtiö US Steelin myymisen japanilaiselle Nippon Steelille.

Vuonna 1901 perustettu US Steel oli aikoinaan maailman suurin yritys ja Yhdysvaltain terästeollisuuden keulakuva.

Vuoden 2023 lopulla alkanut yli 14 miljardin dollarin kauppa eteni pitkän jarrutuksen jälkeen vasta nyt. Hanke paketoitiin uudelleen yhtiöiden väliseksi kumppanuudeksi ja yhtiöt allekirjoittivat sopimuksen Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden takaamisesta.

Presidentti Joe Biden kielsi kaupan toteuttamisen viimeisillä viikoillaan Valkoisessa talossa. Päätöstä perusteltiin sillä, että terästeollisuuden pitäminen yhdysvaltalaisessa hallinnassa on kansallisen intressin mukaista.

Trump vastusti kauppaa aluksi, mutta käänsi lopulta kelkkansa ja antoi määräyksen, että kauppaa pitää tarkastella uudelleen hallituksen komiteassa, joka selvittää ulkomaalaisten yritysostojen turvallisuusvaikutuksia.

PERINTEINEN US Steel on viime vuosikymmenien aikana ajautunut talousvaikeuksiin. Vanheneva yhtiö kaipaa kipeästi uusia investointeja ja uudistuksia pystyäkseen kilpailemaan modernimpien terästuottajien kanssa.

Nippon Steel on maailman neljänneksi suurin terästuottaja, joka on pitkään tavoitellut jalansijaa Yhdysvalloissa.

Trump julisti Truth Social -kirjoituksessaan, että kumppanuus avaa tietä suurille investoinneille sekä suojelee ja luo yli 100  000 työpaikkaa Yhdysvalloissa. Nykyisin US Steel työllistää Yhdysvalloissa noin 11  000 ihmistä.

US Steelin mukaan yhtiöiden välinen sopu tuo sille noin 11 miljardin dollarin arvoisia investointeja vuoteen 2028 mennessä. Yhdysvaltojen hallitus saa samalla osuuden yhtiön osakekannasta, mikä on harvinainen ratkaisu Yhdysvalloissa.

Trump nosti toukokuussa teräs- ja alumiinituonnin tulleja 50 prosenttiin ja perusteli päätöstä tarpeella suojella Yhdysvaltojen kotimaista terästeollisuutta.

JAPANILAISYHTIÖLLE kauppa on silti iso riski, koska sen täytyy samaan aikaan kamppailla Kiinan edullisempaa terästuotantoa vastaan.

Luottoluokittaja S&P varoitti toukokuussa, että US Steel -kauppa voi aiheuttaa Nippon Steelille ennakoitua syvemmän luottoluokituksen laskun. Nipponin velkataakka kasvaa lähes kaksinkertaiseksi nykyisestä.

-  Kauppa voi auttaa Nippon Steeliä pääsemään uusille markkinoille, mutta se joutuu investoimaan merkittävästi korjatakseen US Steelin vanhenevaa tuotantoa, sanoi Bloomberg Intelligencen analyytikko Michelle Leung.

Nippon Steel on asettanut tavoitteeksi kasvattaa terästuotantonsa 86 miljoonaan tonniin vuodessa nykyisestä 66 miljoonasta tonnista.

Kaikilla terästuottajilla on kuitenkin haasteita edessään löytää markkinoita. OECD ennustaa, että maailman terästuotanto kasvaa 6,7 prosenttia vuoteen 2027 mennessä, mutta kysyntä vain prosentin.

Odotettavissa on näin ollen entistä suurempia hintapaineita. Suuri osa ylituotannosta tulee maailman suurimmasta terästuottajamaasta eli Kiinasta.

Kiinan teräsvienti on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuoden 2020 jälkeen ja muun muassa EU on aloittanut tutkinnan teräksen hintadumppauksesta.

AVAINSANAT

Helsingissä lahjusepäily: rakennusliike maasutti kaupungin työntekijöitä?

Poliisi epäilee Helsingin kaupungin työntekijöitä ja rakennusalan yhtiön väkeä lahjusrikoksista. Rakennusyhtiön ihmisten epäillään voidelleen yhteyshenkilöitään vapaa-ajan tilaisuuksilla.

-  Kyse oli kestityksestä jääkiekko-otteluiden yhteydessä vuonna 2020. Epäillyt yrityksen työntekijät järjestivät kolme tilaisuutta vuoden aikana, poliisi kertoi perjantaina tiedotteessaan.

Poliisi kertoo, että Helsingin kaupungin sisäinen tarkastuskin on pitänyt tilaisuuksia epäasiallisena kestitsemisenä.

-  Yksittäisen tilaisuuden osallistujamäärä oli poliisin käsityksen mukaan noin kymmenen henkilöä. Jokaisesta tilaisuudesta aiheutui noin 3  000 euron tila- ja tarjoilukustannukset, sanoi tiedotteessa tutkinnanjohtaja Jarno Vänni.

Lahjuksen antamisesta epäillään kolmea yhtiön työntekijää, jotka työskentelivät poliisin mukaan esimerkiksi työnjohdossa ja yksikön johdossa.

Lahjuksen ottamisesta epäiltynä on kaksi Helsingin kaupungin työntekijää. He työskentelivät projektipäällikkönä ja rakennuttajainsinöörinä samoissa hankkeissa.

POLIISIN MUKAAN kyseiset kaupungin työntekijät pystyivät vaikuttamaan siihen, mikä maanrakennusyritys valitaan projekteihin.

Yhtiön valinnassa ei poliisin mukaan aina noudatettu Helsingin kaupungin kilpailuttaman puitejärjestelmän etusijajärjestystä.

Joissain tapauksissa valinnassa suosittiin poliisin mukaan epäiltyjen lahjuksen antajien edustamaa yhtiötä.

-  Lahjusten antajien työsuhteet päättyivät kyseessä olevassa yhtiössä vuonna 2021. Samaan aikaan kyseisen projektinjohtajan hankkeissa päättyivät myös tilaukset yritykselle, Vänni sanoi tiedotteessa.

Poliisin mukaan projektinjohtajan hankkeissa yhtiöltä tilattiin maanrakennustöitä noin 2,6 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Seuraavana vuonna tilausten arvo putosi 0,7 miljoonaan, ja vuonna 2022 tilauksia ei ollut ollenkaan.

Juttu on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.

Teksti: STT / Jecaterina Mantsinen

Synkät konkurssiluvut julki – tällaista on nähty viimeksi vuonna 1996

Konkurssien määrä jatkoi kasvuaan toukokuussa. Konkursseja pantiin kuukauden aikana vireille kaikkiaan 366, eli 39 enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Tilastokeskus kertoo, että 12 kuukauden aikavälillä konkurssihakemuksia jätettiin yhteensä 3  710, kahdeksan prosenttia enemmän verrattuna edeltävään 12 kuukauden jaksoon.

Määrän kasvu on tasaantunut, mutta konkursseja tulee vireille enemmän kuin finanssikriisin jälkeen vuonna 2009.

Yhtä synkkiä lukuja on Tilastokeskuksen mukaan nähty edellisen kerran vuonna 1996.

-  Alkuvuoden aikana konkurssiin on haettu eniten palvelualojen yrityksiä. Palvelualojen konkurssihakemuksia jätettiin eniten suurissa kasvukeskuksissa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, kertoi Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kuussaari tiedotteessa.

AVAINSANAT

Muistatko Carl Haglundin? Nyt entisestä puolustusministeristä tulee pankkiiri

Entinen puolustusministeri ja europarlamentaarikko Carl Haglund on nimitetty Aktia-pankin uudeksi toimitusjohtajaksi.

Haglund (s. 1979) toimi poliittisella urallaan myös RKP:n puheenjohtajana vuodet 2012-2016.

Haglund aloittaa Aktiassa pankin tiedotteen mukaan viimeistään syyskuussa ja siirtyy toimitusjohtajan tehtävään perehtymisjakson jälkeen. Viimeiset kolme vuotta Haglund on toiminut työeläkeyhtiö Veritaksen toimitusjohtajana.

Nimityksen takia Haglund jättää heti nykyisen paikkansa Aktian hallituksessa.

TAUSTALLA on Aktian yllättävä johtajavaihdos.

Tiedotteen mukaan Aktian hallitus ja nykyinen toimitusjohtaja Aleksi Lehtonen sopivat yhdessä, että Lehtonen jättää toimitusjohtajan tehtävän heti torstaina. Lehtonen aloitti tehtävässä vasta noin vuosi sitten.

Hallitus on nimittänyt pankkitoiminnasta vastaavan johtajan Anssi Huhdan Aktian väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Haglundin perehtymisjakson päättymiseen asti.

HAGLUND oli puolustusministerinä vuosina 2012-2015.

Vuonna 2014 hän aiheutti suomenruotsalaisissa piireissä somemyrskyn esiinnyttyään Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen muotikuvissa Mannerheim-museossa. Merkkivaatekuvia moitittiin ”liian elitistisiksi” ja Marski-miljöötä pidettiin armeijaa käymättömälle ministerille sopimattomana.

Hän erosi kansanedustajuudesta vuonna 2016 siirtyessään liike-elämään.

AVAINSANAT

Akava Works synkistelee: Suomen taloudessa ei päivä paista pitkään aikaan

Kesäkelit jatkuvat Suomen taloudessa, Akava Works ennustaa.

Palkansaajakeskusjärjestö Akavan yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö Akava Works on alentanut tuntuvasti ennustettaan Suomen talouskasvusta tälle ja ensi vuodelle.

Akava Works arvioi, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,8 prosenttiin, kun aiempi ennuste lupasi 1,5 prosentin kasvua.

Ensi vuodelle ennustetaan 1,7 prosentin kasvua aiemmin ennustetun 1,9 prosentin sijaan.

Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan talouden toipuminen on jatkunut odotettua hauraampana. Kasvun moottorit puuttuvat.

Samalla työttömyysjaksot pitkittyvät ja työttömien määrä jatkaa nousuaan. Työllisyyden kohentumista on luvassa vasta syksyllä.

TOISTAISEKSI Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet enemmän ja pidempään kuin odotettiin. Työllisten määrä on vähentynyt jo kahden vuoden ajan ja työttömien määrä kasvanut. Sorjosen mukaan suunta näyttää muuttuvan niin, että työllisyystilastot kohenevat syksyllä.

-  Työllisyyden heikkeneminen on hidastunut merkittävästi ja mahdollisesti jo jopa pysähtynyt. Uusia työttömyysjaksoja on alkanut lokakuusta 2024 alkaen aiempaa vähemmän. Avoimia työpaikkoja on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen vähän, joten työttömien on vaikea työllistyä. Työttömyydet pitkittyvät ja se pitää työttömien määrän yhä nousussa, Sorjonen kertoo tiedotteessa.

Akava Worksin ennusteen mukaan työttömyysaste pysyy tänä vuonna keskimäärin 9,3 prosentissa ja laskee ensi vuonna hiukan päätyen keskimäärin 8,7 prosenttiin.

ELPYMISESTÄ näkyy silti joitain merkkejä. Nimellispalkat nousevat hintoja nopeammin, mikä parantaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Lisäksi korkotaso on laskenut selvästi. Uusien asuntolainojen keskikorko on laskenut huipuistaan lähes kaksi prosenttiyksikköä ja kaikkien asuntolainojen vajaan prosenttiyksikön.

Lisäksi rakennusalan taantuma lähestyy loppuaan. Talouskasvua pitkään jarruttanut rakentaminen alkaa lähitulevaisuudessa vauhdittaa talouden nousua, mikä antaa lisävauhtia myös palveluille, teollisuudelle ja kaupalle. Kuluttajat pysyvät varovaisina vielä tänä vuonna, Sorjonen ennakoi.

-  Kulutus voi kasvaa arvioitua enemmän, jos kotitaloudet ovat valmiita vähentämään säästämistä arvioitua jyrkemmin tai jos työllisyys kohenee odotettua ripeämmin.