VALIKKO

Kirkon diakonia-avun tarvitsijoissa yhä enemmän työssäkäyviä – avustusrahat loppuivat syksyllä kesken

  • Kotimaa
  • 30.03.2025
  • 11:27
  • (Päivitetty: 30.03. 11:29)

Entistä useampi työssäkäyvä kääntyi evankelis-luterilaisen kirkon diakonia-avun puoleen viime vuonna. Avustukseen varatut rahat loppuivat monella paikkakunnalla kesken.

Työssäkäyvien osuus avunhakijoista on ollut aiempina vuosina noin 8 prosenttia, kun viime vuonna se nousi jo 16 prosenttiin, kertoo Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Anita Salonen.

-  Eniten diakonia kohtaa kuitenkin eläkeläisiä, pitkällä sairauslomalla olevia sekä työttömiä ihmisiä.

Salosen mukaan diakonian vastaanotoilla oli viime vuonna noin 655  000 kohtaamista. Avunhakijoita oli noin 15  000 enemmän kuin toissa vuonna. Kasvua tuli nimenomaan talouteen ja asunnottomuuteen liittyvissä yhteydenotoissa.

Salonen uskoo, että taustalla vaikuttavat viime vuonna sosiaaliturvaan tehdyt muutokset: asumistukea leikattiin, suojaosuuksia poistettiin eikä asumistukea saa enää omistusasumiseen.

Moni on saanut kehotuksen muuttaa edullisempaan asuntoon, mutta omalta alueelta ei välttämättä löydy sellaista. Omistusasunnon myyminen voi olla hyvin hidasta varsinkin syrjäseuduilla.

”Pyrimme siihen, että apu olisi ensisijaisesti ruoka-apua”

Yli puolet diakonian asiakkaista on yksin asuvia, ja entistä useampi tarvitsee apua juuri asumisen kustannuksiin. Salonen huomauttaa, että sosiaaliturvan heikennykset iskevät usein rajuimmin yksin asuviin, sillä yhden aikuisen taloudessa on vähemmän joustovaraa.

-  Seurakunnat eivät lähde kauhean helposti ottamaan sellaisia tehtäviä, jotka kuuluvat yhteiskunnalle, eli pyrimme siihen, että apu olisi ensisijaisesti ruoka-apua. Sosiaaliturvan pitäisi mahdollistaa ihmisarvoinen elämä kaikille. Jos yhteiskunnan tuet eivät riitä tai niitä ei ole saatavilla, annamme myös isompaa apua.

Kirkon diakonia-avun saaminen ei edellytä kirkkoon kuulumista.

DIAKONIA auttaa ihmisiä useilla eri tavoilla. Moni tarvitsee keskusteluapua elämän erilaisissa haastavissa tilanteissa, kuten eron tullen tai läheisen kuoleman jälkeen.

Taloudellisissa ongelmissa olevia asiakkaita autetaan hakemaan kaikkia yhteiskunnan tarjolla olevia tukia. Ruoka-avun antamisen lisäksi diakonia saattaa maksaa asiakkaiden puolesta esimerkiksi välttämättömiä laskuja.

Lisäksi on vielä yhteisöllisiä ruokailuja, joissa tarjotaan joko ilmaisia tai hyvin edullisia aterioita.

-  Yhteisölliset ruokailut ovat sellaisia, joissa ruokaa voidaan myös valmistaa yhdessä. Se vahvistaa ihmisen elämisen ja yhdessä olemisen taitoja, tuo sisältöä päivään ja lisää siten osallisuutta. Yritämme vähentää ihmisten yksinäisyyden kokemuksia, Salonen kertoo.

Ennen koronapandemiaa diakonia-apu auttoi Suomessa asuvia ihmisiä vuosittain noin 8 miljoonalla eurolla, mutta korona-aikana ja sen jälkeen summa on pysynyt vuosittain 10 miljoonan tuntumassa.

Viime vuonna jaettiin lisäksi noin 180  000 ruokakassia, ja yhteisöllisiä aterioita oli tarjolla noin 310  000. Nämä sisälsivät muun muassa eri tahojen lahjoittamaa ruokaa.

Salosen mukaan jaettujen ruokakassien määrä on ollut kasvussa.

VAIKKA hakijoita oli viime vuonna selvästi toissa vuotta enemmän, kokonaisbudjetti pysyi ennallaan, sillä budjettirahat loppuivat ennenaikaisesti.

-  Viime vuonna taloudellisten avustusten määrä kasvoi jo ensimmäisen puolen vuoden aikana 30 prosentilla, minkä seurauksena moni seurakunta joutui lopettamaan taloudellisen avustamisen kokonaan jo syksyllä tai vetämään todella tiukan rajan siihen, ketä pystyttiin auttamaan.

Diakonian kokonaisbudjetista noin 65 prosenttia on kirkon omia budjettivaroja ja loput 35 prosenttia lahjoitettuja varoja.

-  Seurakuntien kautta annetaan valtavasti erilaisia lahjoituksia, joita on vaikea rahassa mitata. Kauttamme kulkee sekä yksityishenkilöiltä, yrityksiltä että järjestöiltä saatuja tavara- ja rahalahjoituksia. Lahjoituksilla on siis todella iso merkitys siihen, miten pystymme auttamaan.

Salonen on huolissaan ja harmissaan siitä, että lahjoittaminen on saanut viime aikoina negatiivista julkisuutta. Alkuvuodesta kävi ilmi niin sanottu Anteeksi Pekka -huijaus, jolla oli onnistuttu huijaamaan suomalaisilta rahalahjoituksia.

-  Toivon, että suomalaisten auttamisenhalu ei täysin tyssää tällaiseen epäilykseen, että rahaa jotenkin aina vedettäisiin välistä, sillä ei se niin ole. Suomessa on monta luotettavaa toimijaa.

Teksti: STT / Janita Virtanen

AVAINSANAT

Kysely: Kansalaisten luotto tämän hallituksen kykyihin hiipuu yhä

  • Kotimaa
  • 10.05.2025
  • 7:02
  • (Päivitetty: 09.05. 18:53)

Kansalaisten yleinen luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on heikentynyt, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Hallituspuolueiden kannattajilla usko on kuitenkin pysynyt vahvana.

Tutkimuksessa enemmistö eli 54 prosenttia epäili hallituksen kyvykkyyttä. Hallituksen kyvykkyyttä heikoksi arvioivien osuus lisääntyi kahdeksan prosenttiyksikköä viime vuoden kesäkuusta.

28 prosenttia arvioi hallituksen kyvykkyyden melko hyväksi tai erittäin hyväksi, 16 prosenttia suhtautui asiaan neutraalisti.

TUTKIMUKSEN mukaan ihmisten oma poliittinen asemoituminen heijastuu selvästi arvioihin maan hallituksen pätevyydestä.

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia hallituspuolueiden kannattajista arvioi hallituksen kyvyn erittäin tai melko hyväksi. Sen sijaan oppositiopuolueiden kannattajista 78 prosenttia koki hallituksen kyvykkyyden melko huonoksi tai erittäin huonoksi.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian. Tutkimukseen haastateltiin huhtikuussa noin tuhatta täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Kiistelty lakimuutos läpäisi valiokuntakäsittelyn: suurpetojen metsästys helpottuu

  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 15:47
  • (Päivitetty: 09.05. 15:46)

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on hyväksynyt metsästyslakiin esitetyt muutokset. Jos lakiesitys hyväksytään aikanaan eduskunnan istunnossa, susia, karhuja ja ilveksiä voitaisiin jatkossa metsästää kannanhoidollisin perustein koko maassa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) kertoo tiedotteessaan pitävänsä välttämättömänä, ettei karhunmetsästykseen tulisi enää keskeytyksiä.

Myös suden ympärivuotinen rauhoitus puretaan nyt, koska Euroopan parlamentti muutti tällä viikolla suden luokitusta. Susikannat ovat kasvaneet Euroopan alueella huomattavasti, eikä eläin ole enää äärimmäisen tiukan suojelun tarpeessa.

Vihreiden Tiina Elo ja vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kertoivat jättäneensä vastalauseen valiokunnan mietintöön. He ehdottavat hallituksen esityksen hylkäämistä.

Elo ja Honkasalo sanovat suhtautuvansa erityisen kriittisesti siihen, että maa- ja metsätalousministeriölle ollaan myöntämässä valtuudet suurpetojen suotuisaa suojelutasoa kuvaavan viitearvon määrittelyyn.

METSÄSTYSLAIN laitepykäliinkin on tulossa muutoksia. Droonien eli erilaisten moottoroitujen lennokkien käyttö supikoirien kaltaisten vieraslajien riistanhoidollisessa pyynnissä olisi vastedes sallittua. Metsästyksessä lentolaitteita ei edelleenkään saa käyttää apuvälineinä.

Elo ja Honkasalo vastustivat tätäkin muutosesitystä sillä perusteella, että droonien käyttö voi häiritä lintujen pesintärauhaa.

AVAINSANAT

Näkemiin peruspäiväraha – tällainen työttömyystukien uudistus pantiin nyt vireille

  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 10:03
  • (Päivitetty: 09.05. 10:12)

Työttömän työnhakijan uutta yleistukea koskeva esitysluonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Yleistuki olisi jo Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa ideoitu uudenlainen sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi työttömien nykyisen työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan ensi vuoden alussa.

Määrältään se olisi samanlainen kuin nuo yhdessä, sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykytasolla 37,21 euroa päivässä.

Ministeriö muistuttaa tiedotteessaan, että eduskuntapuolueiden yhteinen parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on jo aiemmin ehdottanut perusturvaetuuksien yhdistämistä.

YLEISTUEN saaminen perustuisi Kelan virkailijoiden tekemään tarveharkintaan, ja tukisumma pienenisi asteittain jos ihmisen hankkimat työtulot kasvavat.

Myöhemmin yleistukeen aiotaan yhdistää myös muita nykyisiä tukia osana hallituksen ajamaa sosiaaliturvan uudistamista.

Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi tuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.

Tämän takia Kela aikoo siirtyä jo tänä vuonna yhden hakemuksen malliin: samalla hakemuksella haettaisiin sekä asumis- että työttömyystukea.

Hallituksella on ollut tavoitteena antaa uudistus eduskunnan päätettäväksi syksyllä, jolloin se ehtisi tulla voimaan vuoden 2026 alkupuolella.

Lausuntokierrokselle sosiaali- ja terveysministeriö on antanut aikaa 19. kesäkuuta asti.

AVAINSANAT

Jätevesimittaus kertoo: Näissä kaupungeissa virtaa kovia huumeita yhä enemmän

Muuntohuume alfa-PVP:n eli niin kutsutun peukun käyttö on Suomessa jyrkässä kasvussa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksesta.

Sen mukaan käyttö on viime vuosien aikana moninkertaistunut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

-  Sen ongelmallinen käyttö on jatkuvaa, mikä näkyy jätevesitutkimuksissa tasaisina jäämämäärinä viikon eri päivinä. Alfa-PVP:tä käytetään myös korvaamaan perinteisempien huumeiden, kuten amfetamiinin käyttöä, sanoo tiedotteessa THL:n oikeustoksikologian tiimipäällikkö Teemu Gunnar.

ETELÄ- ja Länsi-Suomen suurimpien kaupunkien lisäksi alfa-PVP:tä todettiin tutkimuksessa säännöllisesti Hämeenlinnassa, Salossa, Huittisissa, Vihdissä, Porvoossa, Kotkassa, Seinäjoella, Savonlinnassa, Vaasassa ja Lappeenrannassa.

-  Useissa Itä- ja Pohjois-Suomen kaupungeissa ainetta ei sen sijaan todettu mitattavia määriä. Muuntohuumeille onkin jätevesiseurannan perusteella tyypillistä, että ajalliset ja alueelliset käytön vaihtelut ovat suurempia kuin perinteisemmillä huumausaineilla, tiedotteessa sanotaan.

THL:n mukaan alfa-PVP on yleisin ja pisimpään laajalti päihdekäytössä esiintynyt uusi psykoaktiivinen aine Suomessa. Se luokiteltiin Suomessa huumausaineeksi vuonna 2013.

JÄTEVESIEN tutkimuksesta selvisi myös, että amfetamiinia ja kokaiinia käytettiin viime vuonna monissa kaupungeissa enemmän kuin koskaan.

-  Kokaiinia havaittiin jo lähes kaikissa mittauskaupungeissa, mutta käyttömäärät olivat edelleen huomattavasti suurempia eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa, sanoo tiedotteessa THL:n kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää.

Amfetamiini on THL:n mukaan valtaosassa maata eniten käytetty stimulanttihuume. Kokaiinin käyttö taas painottuu voimakkaasti eteläiseen Suomeen.

KOVIEN HUUMEIDEN käytön lisääntyminen on THL:n mukaan kasvattanut merkittävästi huumemarkkinoiden rahallista arvoa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Jätevesitutkimuksen perusteella amfetamiinin markkina-arvo oli laskennallisesti arvioituna viime vuonna Suomessa 120-150 miljoonaa euroa, kokaiinin 87-96 miljoonaa euroa ja metamfetamiinin noin viisi miljoonaa euroa.

-  Kymmenen vuoden ajanjaksolla tässä on merkittävää kasvua erityisesti kokaiinin osalta, tiedotteessa sanotaan.

Vuonna 2014 amfetamiinin markkina-arvoksi arvioitiin 70 miljoonaa euroa ja kokaiinin kymmenen miljoonaa euroa.

Perjantaina julkaistu laaja valtakunnallinen jätevesitutkimus kattaa noin 60 prosenttia Suomen väestöstä. Tutkimuksessa ovat vuoden 2024 maaliskuun ja marraskuun keräysjaksot 30 kaupungista ja niiden lähialueilta. Helsingin, Espoon, Turun ja Tampereen osalta on raportoitu myös kuluvan vuoden maaliskuun seurannan tulokset.

AVAINSANAT

EVA: Suomalaisille kelpaisi jo EU:n yhteinen puolustus – koska Trump

Ranskalla on EU:n toiseksi suurimmat maavoimat (Puolan jälkeen).
  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 7:03
  • (Päivitetty: 09.05. 7:30)

Uuden kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa Euroopan unionille yhteisen puolustuksen. Syynä on kasvanut epäluulo Yhdysvaltain toimintaa ja auttamishaluja kohtaan.

Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta. Sen mukaan kansalaisten tuki EU:n yhteiselle puolustukselle on kasvanut tuntuvasti vuoden takaisesta.

Keväällä 2024 Evan tutkimuksessa yhteistä puolustusta kannatti 51 prosenttia vastaajista, kun nyt kannatus oli kasvanut 64 prosenttiin.

Enemmistö suomalaisista katsoo nyt myös, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin. Näin ajattelee 54 prosenttia vastaajista, kun vain 20 prosenttia vastustaa puolustusvelan ottamista.

Keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssodan juuri alettua EU:n yhteispuolustusta kannatti Evan kyselyssä 60 prosenttia vastaajista. Tuki on nyt siis vielä korkeammalla tasolla. Viime vuodesta tapahtuneeseen pomppaukseen Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto näkee syyksi Yhdysvaltain muuttuneen linjan.

Donald Trumpin palattua presidentiksi Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja Euroopan turvallisuuteen on aiempaa epävarmempaa.

-  Suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan on kyettävä huolehtimaan turvallisuudestaan myös tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen tuki ei ole itsestäänselvyys. Siksi EU:n yhteinen puolustus ja siihen liittyvä rahoitus nähdään nyt aiempaa perustellumpina, Haavisto arvioi tiedotteessa.

EU-puolustusta ei silti haluta Naton korvaajaksi, koska vain yhdeksän prosenttia toivoo EU-maiden eroavan Natosta.

SUOMEN EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 65 prosenttia suomalaisista, ja vain 15 prosenttia toivoo Suomen eroavan EU:sta.

Liittovaltiota EU:sta toivoo vain 15 prosenttia suomalaisista.

Vastaajista 58 prosenttia pitää toivottavana, että Unkarin kaltaiset EU:n yhteistä päätöksentekoa jarruttavat maat eroaisivat unionista. Britannian sen sijaan toivoisi palaavan EU:hun 60 prosenttia suomalaisista.

Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus 12.-24. maaliskuuta. Tulokset perustuvat 2  070 iältään 18-79-vuotiaan Manner-Suomessa asuvan vastauksiin. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT