VALIKKO

Kiisteltyä rajalakia puitiin taas eduskunnassa, mietintö valmis – Heinäluoma: ”Lähetämme Venäjälle selvän viestin”

Eduskunnan hallintovaliokunta sai valmiiksi mietintönsä rajaturvallisuuslaista.

Määräaikaisena poikkeuslakina säädetty rajaturvallisuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa viime heinäkuussa. Nyt eduskunta käsittelee lain voimassaolon jatkamista vuoden 2026 loppuun saakka.

SDP:n kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma sanoo Demokraatille tiistaina eduskunnassa, että perusteet laille ovat yhä olemassa.

– Meidän tavoitteenahan pitää olla se, että me lähetämme Venäjälle selvän viestin, että me emme hyväksy tällaista pyrkimystä horjuttaa Suomen rajaturvallisuutta ja pyrkimystä käyttää ihmisiä hyväksi uhatakseen Suomea. Sen takia me olemme myös kannattaneet jo viime kesänä tätä rajaturvallisuuslakia ja niin teimme tänäänkin hallintovaliokunnassa.

Myös lain jatkoaika vaatii eduskunnassa ensin 5/6:n enemmistön ja sen jälkeen vielä 2/3 enemmistön.

– Me olemme nyt keskittyneet siihen, että me hoidamme hallintovaliokunnan osalta oman työmme ja nyt tietenkin sitten SDP:n eduskuntaryhmän osalta Tytti Tuppurainen varmaan osaa kertoa parhaiten, miten meidän ryhmän osalta käsittely etenee.

Demokraatin tietojen mukaan toimintatapa on sama kuin viime kesänä. Kansanedustaja voi hakea ryhmältä erivapautta vastustaa esitystä.

Viime kesänä SDP:stä lakia vastaan äänesti kuusi edustajaa: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar.

Tuppurainen kommentoi rajalakimietintöä X:ssä.

– Suomen ja suomalaisten turvallisuus on SDP:lle ykkösasia. EU:n ja Naton ulkorajavaltiona olemme paljon vartijoita. Itärajan turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia parempaan vuoden aikana. Siksi SDP pitää rajaturvallisuuslain jatkamista tarpeellisena, Tuppurainen kirjoittaa.

HALLINTOVALIOKUNNAN puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) ja varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) kertoivat medialle tiistaina, että muutoksia lain edelliseen versioon ei tuoreessa eduskuntakäsittelyssä tullut.

– Nyt lain kokonaisvoimassaoloaika tulee olemaan 2,5 vuotta, kun siihen tulee tämä puolitoista vuotta päälle, että ei muuta, Peltokangas sanoi.

Hallintovaliokunnan mietintöön tuli hylkäysesitys vasemmistoliitolta ja vihreiltä, muutoin mietintö oli yksimielinen.

Peltokankaan mukaan asian käsittely meni erinomaisesti.

– Hallintovaliokunnan vakiotyöskentelytavan mukaisesti ensin tarkkaan tutkimme ja valmistelimme, kuulimme erittäin laajasti, ja sitten paukutimme asian eduskunnan käsiteltäväksi, hän kuvasi.

Keto-Huovinen nosti esiin, että kuulemisissa laki sai vahvaa kannatusta.

– Asiantuntijakuulemisissa myöskin kaikki turvallisuusviranomaiset pitivät välttämättömänä tätä lakia – että tämä on ainoa tehokas keino, hän sanoi.

– Jos jotakin ongelmia silloin edellisellä kierroksella oli, niin tänä päivänä asiantuntijoiden kaikki huolet olivat poistuneet. Tähän on niin sanotusti ehditty tottua ja sitä mutustella vuoden päivät, niin ongelmiakaan ei kukaan enää nähnyt, Peltokangas puolestaan sanoi.

VIHREIDEN Tiina Elo jätti yhdessä vasemmistoliiton Anna Kontulan kanssa vastalauseen hallintovaliokunnan mietintöön.

– Ristiriidat Suomen perustuslain, EU-oikeuden ja ihmisoikeussopimusten kanssa eivät ole esityksestä poistuneet, Elo sanoo tiedotteessaan.

– Lienee kaikille selvää, että käännytyslaki on vastoin perustuslakia, EU-oikeutta ja jopa sellaisia ihmisoikeuksia, joita ei tulisi voida rajoittaa missään oloissa. Sen hyväksyneet kansanedustajat ja puolueet tekivät tietoisen ratkaisun rikkoa näitä velvoitteita, ja nyt he tekevät saman uudelleen, Kontula puolestaan sanoo omassa tiedotteessaan.

RAJAVARTIOLAITOS voi lain nojalla tarvittaessa estää turvapaikanhakijoiden maahanpääsyn tai poistaa heidät maasta. Lain käyttöönotosta päättävät valtioneuvosto ja presidentti.

Rajalain jatkoaikaa koskevan hallintovaliokunnan mietintö voi tulla täysistunnon käsittelyyn jo tällä tai viimeistään ensi viikolla.

– Pyrimme siihen, että jos me saadaan se tänään pöydälle, niin huomenna esittelen sitten mietinnön eduskunnalle, Mauri Peltokangas sanoi eduskunnassa.

– Tämä ilmeisesti riippuu tekniikasta, että ehtiikö se tänään pöydällepanoon. Jos ehtii, niin sitten huomenna esittelen eduskunnalle. Muuten se menee tiistaille.

AVAINSANAT

Petteri Orpo: Näin Venäjä ei voita sotaa Ukrainassa

Petteri Orpo ja Denys Shmyhal.

Kyynelenkevyt sade kasteli maisemaa ja varikset raakkuivat käheästi harmaalla taivaalla, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) nousi autosta ukrainalaisen murhenäytelmän mutaiselle estradille.

Keskiviikkona Ukrainaan vierailulle tullut Orpo tutustui Kiovassa sijaitsevaan asuinrakennuksen raunioon. Siihen osui 24. huhtikuuta Venäjän ohjusisku, jossa surmansa sai 12 ihmistä ja noin 90 haavoittui.

Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko otti suomalaisvieraan vastaan ja esitteli aluetta. Tämän jälkeen Orpo laski kukkia iskussa kuolleiden muistoksi.

Suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Orpo kertoi iskupaikan näkemisen koskettaneen häntä. Pääministerin mukaan mikään ei viittaa siihen, että Ukraina olisi vaipumassa epätoivoon.

-  Minusta täällä ei ole toivottomuutta. Ukrainalaiset pärjäävät sodassa, mutta he tarvitsevat jatkuvan tuen ja avun. Jos pidämme Ukrainan resursoinnista huolen, he pystyvät jatkamaan sotaansa eikä Venäjä pysty sitä voittamaan, Orpo sanoi.

ORPO tapasi keskiviikkona Kiovassa myös Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin, ja pääministerit allekirjoittivat julkilausuman Ukrainan ja Suomen johtaman väestönsuojelukoalition perustamisesta. Hankkeeseen toivotaan myös muita maita.

Orpo kertoi suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Kiovassa, että Suomella on väestönsuoja-asioissa korkea asiantuntemus ja tietotaito, joilla tukea Ukrainaa. Ukrainan tavoitteena on rakentaa vuosikymmenen aikana yli 10  000 uutta väestönsuojaa.

ALKUILLASTA pidetyssä yhteisessä lehdistötilaisuudessa Smyhalin kanssa suomalaistoimittajat kysyivät Orpolta Ukrainan tiedustelujohtajan mediakommenteista, joiden mukaan Venäjän Suomen lähelle rakentamat uudet rautatiet ovat valmistautumista hyökkäyssotaan Eurooppaa vastaan.

-  Kun liityimme Natoon, Venäjä kertoi lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan rajoillaan. Ei ole välitöntä vaaraa Suomelle, mutta on ymmärrettävä, että Venäjä on pysyvä uhka. Raja on meidän vastuullamme, sillä se on meidän, EU:n ja Naton raja, Orpo vastasi.

Päivällä Orpo korosti suomalaistoimittajille, että Venäjän painostamiseksi rauhaan tarvitaan sekä Eurooppa että Yhdysvallat.

-  Vain sillä, että Yhdysvallat ja Eurooppa toimivat yhteen suuntaan, saadaan niin kova paine, että sillä on varmasti vaikutusta (Vladimir) Putiniin. Transatlanttinen suhde on äärettömän tärkeä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti keskiviikkona julkaistussa lausunnossa kolmenvälistä huipputapaamista hänen, Trumpin ja Putinin kesken.

AAMUPÄIVÄLLÄ Orpo vieraili myös Kiovan lähellä sijaitsevassa suomalaisyhtiö Hesburgerin tehtaassa Boryspilissa.

Vuodesta 2015 lähtien Ukrainassa toimineella Hesburgerilla on Kiovan alueella seitsemän ravintolaa. Boryspilin pihvitehdas avattiin maaliskuussa.Tehdasvierailulle päästettiin paikalle vain valokuvaajat, eli toimittajilla ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä.

Kiova on ollut Venäjän kiivaiden iskujen kohteena viime aikoina, ja viime viikonloppuna nähtiin sodan toistaiseksi suurimmat droonihyökkäykset pääkaupunkiin. Isäntien turvallisuusolosuhteet ovat vaikeat, ja Orpon keskiviikkoista vierailua salailtiin etukäteen. Vierailun järjestelyjen yhteydessä sovittu julkaisukielto raukesi vasta illalla vierailuohjelman jo päätyttyä.

Orpon Kiovan-vierailulla olivat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sekä useat suomalaisyritykset.

Lassi Lapintie/STT

AVAINSANAT

Liki miljardin verran lisävelkaa valtiolle – työttömyyden kasvu näkyy lainanotossa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi. Siinä hallitus esittää, että valtio ottaa tänä vuonna lähes miljardi euroa enemmän velkaa kuin aiemmin piti.

Yhteensä valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 13,2 miljardia euroa.

Taustalla ovat esimerkiksi määrärahojen lisääminen turvallisuuteen ja liikennehankkeisiin sekä huonontunut työllisyystilanne.

Hallituksen täytyy lisätä sata miljoonaa euroa valtion rahoitusosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja perusturvasta. Myös esimerkiksi aiemmin budjetoitujen määrärahojen käyttöajan pidennys ja muut ajoitusmuutokset lisäävät määrärahatarvetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Toisaalta myös verotuloja arvioidaan kertyvän valtiolle ennakoitua vähemmän. Arvio perustuu pitkälti valtiovarainministeriön huhtikuiseen talousennusteeseen. Valtion velanhoitomenojen arvioidaan vähenevän aiemmin arvioidusta 197 miljoonalla eurolla.

Yhteensä lisävelaksi arvioidaan nyt 944 miljoonaa euroa. Siitä 757 miljoonaa euroa johtuu määrärahojen kasvusta ja 187 miljoonaa euroa varsinaisten tulojen vähennyksestä.

PUOLUSTUKSEN ja turvallisuuden sektorilla hallitus päätti esittää lisärahaa useisiin kohteisiin. Puolustusvoimat saa esimerkiksi 35 miljoonaa euroa materiaalien kunnossapidon ja ylläpidon ”tason nostoon”.

Puolustusmateriaalin tilausvaltuuksiin tulee lisäyksiä esimerkiksi räjähdysaineiden hankkimiseen, laivojen rakentamisen viivästymisen vuoksi ja Ukrainaan toimitetun materiaaliavun korvaamiseen.

Hallitus esittää lisää rahaa myös esimerkiksi väestönsuojeluun, vaaratiedottamisen kehittämiseen ja Rajavartiolaitokselle.

Liikennehankkeisiin hallitus esittää erisuuruisia valtuuksia ja määrärahoja osana niin sanottua investointiohjelmaansa. Joukossa on esimerkiksi jo kerrottu 20 miljoonan euron valtuus ja miljoonan määräraha eurooppalaisen raideleveyden suunnittelemiseen Haaparannan, Tornion ja Kemin välille.

AVAINSANAT

Sinimustat jälleen puoluerekisterissä

Avoimen rasistinen ja fasistinen Sinimusta liike on päässyt jälleen puoluerekisteriin. Puolue poistettiin puoluerekisteristä viime vuoden huhtikuussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

KHO katsoi, että puolueen yleisohjelman tavoitteet eivät olleet yhteensopivia ihmis- ja perusoikeuksien kanssa.

SINIMUSTA liike on sittemmin saanut kerättyä puoluerekisteröintiä varten tarvittavat 5  000 kannatusilmoitusta.

Liikkeen paluusta puoluerekisteriin kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Ainakin kolme demariedustajaa vastustaa yhä rajalakia

SDP:n kansanedustajat Matias Mäkynen ja Johan Kvarnström kertovat STT:lle aikovansa jälleen äänestää käännytyslakia vastaan.

Molemmat perustelivat päätöstään sillä, että laki on heidän näkemyksensä mukaan vastaan Suomen perustuslakia, kansainvälisiä velvoitteita ja EU-oikeutta.

-  Hallintovaliokunnan asiantuntijalausuntojen mukaan kynnys lain säätämiselle on vain noussut ja sen hyväksyttävyys on jopa kauempana kuin vuosi sitten, Mäkynen sanoi.

Kvarnström on samoilla linjoilla.

-  Näen, että oikeusoppineet antavat nyt vähintään yhtä kriittisiä arvioita kuin viime vuonna. Jo silloin lakia pidettiin perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden vastaisena, Kvarnström sanoi.

Mäkysen mukaan dramaattisin asia, joka asian suhteen on vuoden sisään tapahtunut, on se, että Yhdysvalloissa on Donald Trumpin myötä presidentti, joka kyseenalaistaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää aiempaa voimakkaammin.

-  Nyt kun kansainvälistä järjestelmää kyseenalaistetaan monesta suunnasta, Suomen kaltaiselle pienelle maalle olisi entistä tärkeämpää pitää siitä kiinni ja puolustaa kansainvälistä oikeusjärjestelmää. Se olisi Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä asia, Mäkynen sanoi.

Hän kertoi aikovansa pyytää eduskuntaryhmältä lupaa äänestää lakia vastaan.

Myös SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar aikoo äänestää niin sanotun käännytyslain jatkamista vastaan eduskunnassa, kertoo Helsingin Sanomat.

– Minun täytyy olla johdonmukainen itseni kanssa. Esityksessä juuri mikään ei ole muuttunut vuoden aikana. On varmasti hyvin luonnollista, että pyydän eduskuntaryhmässä vapaat kädet, Razmyar sanoo Helsingin Sanomille.

KOLMIKKO oli viime vuonna niiden kuuden demarikansanedustajan joukossa, jotka äänestivät lakia vastaan. Heidän lisäkseen lakia vastustivat Krista Kiuru, Timo Harakka ja Elisa Gebhard.

Harakka kertoi tiistaina STT:lle lukevansa hallintovaliokunnan mietinnön aiheesta ennen äänestyspäätöstään. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi STT:lle keskiviikkoiltapäivänä, ettei ollut saanut edustajilta pyyntöjä saada äänestä ryhmän kannan vastaisesti. Ryhmänä SDP on käännytyslain puolella.

Eduskunta äänestää lain jatkosta ensi keskiviikkona. Käännytyslain virallinen nimi on laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Lain perusteella turvapaikkahakemusten vastaanottamista voitaisiin rajoittaa tilanteessa, jossa Venäjä toisi turvapaikanhakijoita itärajalle painostaakseen Suomea.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

Juttua päivitetty tiedolla Nasima Razmyarin äänestysaikomuksesta 28.5. kello 18.59.

AVAINSANAT

Ottawa-sopimuksesta irtautuminen lähti eduskunnan käsittelyyn

Hallituksen esitys jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisesta on annettu eduskunnalle. Irtisanominen vaatii vielä eduskunnan suostumuksen, presidentin vahvistuksen sekä irtisanomiskirjan luovuttamisen YK:n pääsihteerille.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi irtisanoo jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä Oslossa 18. päivänä syyskuuta 1997 tehdyn yleissopimuksen eli Ottawan sopimuksen.

Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.

Hallitus ilmoitti huhtikuun alussa, että Suomi alkaa valmistella vetäytymistä Ottawan sopimuksesta. Linjaus perustui Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun.

EDUSKUNTA hyväksyi Suomen liittymisen Ottawan sopimukseen loppuvuonna 2011, ja liittyminen tuli voimaan vuonna 2012. Sopimukseen liittymistä edelsi Suomessa pitkä prosessi, sillä Ottawan sopimus solmittiin vuonna 1997 ja valtaosa muista EU-maista oli liittynyt sopimukseen jo tuolloin.

Suomen liityttyä sopimukseen Puolustusvoimat tuhosi noin miljoona miinaa.

Hallituksen esityksessä sanotaan, että liittymispäätöstä tehtäessä Suomen puolustuksen toimintaympäristö poikkesi huomattavasti nykyisestä. Laajamittaisen sodan todennäköisyyttä pidettiin pienenä, kun taas nyt ajatellaan, että Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin.

AVAINSANAT