Viikon teema 20.01. 10.55 Päivitetty 20.01. 10.55 Kommentoi

Perusyrittämisellä ja joustamisella pärjää vaikka alv nousee

Anne Leiniäinen valmistui parturi-kampaajaksi vuonna 1978.

Vaajakoskelainen parturi-kampaaja ei säikähdä arvonlisäveron korotusta.
Parturi-kampaaja Anne Leiniäinen on vuoden alusta totuttautunut muiden kampaamoyrittäjien tavoin 23 prosentin arvonlisäveroon. Hänellä on ollut yritys Vaajakoskella vuodesta 1992. Parturi-Kampaamo Anne Leiniäisessä uusi arvonlisävero merkitsee käytännössä kolmen euron korotusta leikkaushintoihin.

 
– Vuoden alussa nousivat monesti myös muut maksut ja kulut, kuten töihin käytettävät aineet, joten hintoja oli pakko nostaa. Asiakkaat ovat olleet hyvin tietoisia arvonlisäveron korotuksesta kampaamo-alalla.

Hiusten värjääminen kotona tuskin lisääntyy, sillä harva uskaltaa kokeilla vaativampia monivärjäyksiä kotona

    Naisen perustaessa yrityksensä Vaajakoskella oli enemmän alan yrityksiä kuin nykyisin, eikä arvonlisäveroa vielä ollut. Neljä vuotta sitten tuli arvonlisäveron alennuskokeilu, jotta ala työllistäisi kampaajia ja vähentäisi harmaata taloutta.
    – Työllisyys ei toteutunut verottajan toivomissa puitteissa, mutta yrityksiä syntyi mielestäni kokeiluaikana lisää.

Lisääntyykö pimeä työ?
Leiniäinen tekee pitkää päivää ja on valmis joustamaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Lauantai on yleensä vilkas päivä. Lomaa hän pitää vuoden aikana neljä viikkoa lyhyemmissä jaksoissa.
    – Olen onnellinen, että olen saanut olla terveenä ja jaksanut tehdä tätä työtä.
Monet odottavat Vaajakoskellakin kampaajalle pääsyä jo ilman ajanvarausta. Leiniäiselle aika tulee yleensä varata etukäteen. Hänellä on ollut vuokratuolityöntekijä kolme vuotta, mutta nyt hän työskentelee yksin.
    Kampaaja uskoo, että pimeä työ saattaa lisääntyä alv-korotuksen myötä. Silti hiusten värjääminen kotona tuskin lisääntyy, sillä harva uskaltaa kokeilla vaativampia monivärjäyksiä kotona.
    Leiniäinen kuuluu Suomen Hiusyrittäjien sijaan Jyväskylän Yrittäjiin. Hän muistuttaa, että kampaajan työhön kuuluu paljon muutakin kuin hiusten leikkaaminen. Kampaaja maksaa myös monia yritystoimintaansa kuuluvia maksuja, kuten ennakkoveroja ja maksua sirukorttien käytöstä.
Vaikka Suomen taloudellinen tilanne ei ole paras mahdollinen, Leiniäinen ei näe suurempaa syytä huoleen:
    – Kun tekee töitä ahkerasti ja on oma asiakaskunta, ei ole hätää. Pidän tästä työstä, koska vuosien mittaan minulle on syntynyt hyviä asiakassuhteita. On myös tärkeää kouluttaa itseään koko ajan, että pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Kampaamoalallakin kulurakenne kuriin

Jyväskylän Studio Aki Korpinen tiedotti asiakkailleen arvonlisäveron korotuksesta joulukuussa. Toistaiseksi Studio AK:n asiakkaat eivät ole juuri kommentoineet asiaa.
    – Kampaamoala olisi voinut olla yleisesti aktiivisempi faktojen esittämisessä 9 prosentin alv-kokeilun tuloksista. Veikkaan, että koko kampaamoalalla taloudellisella ajattelulla tulee olemaan tänä vuonna merkitystä, arvioi yrityksen toimitusjohtaja Aki Korpinen.
    Vuonna 2000 Jyväskylässä toimintansa aloittanut yritys on laajentanut jatkuvasti taloudellisesti tiukkoinakin aikoina.
    – Jyväskylän kokoisessa kaupungissa ei voi keskittyä palvelemaan vain suppeaa asiakasryhmää.

Vastavalmistuneiden tilanne huolettaa
Koko organisaatiossa työskentelee vuokratuolilaiset, kouluttajat, palkansaajat ja opiskelijat mukaan laskien 90 henkeä. Yrityksen liikevaihto oli 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2010. Kun monivärjäyksissä alv-korotus tuntuu heillä 15 euroa, miesten hiustenleikkauksessa nousu näkyy kolmena eurona. Vaikka AK Hius& Meikkikoulusta valmistuneiden työllistymisprosentti on kahdeksankymmentä, Korpinen on huolissaan yleisesti kampaamoalalta valmistuneiden tilanteesta.
    – Jos valmistunut opiskelija jää työttömäksi pariksi vuodeksi, käsityötaito hiipuu. Valtion päätökset eivät ole edistäneet työn tekemistä. Jos valtio haluaa, että työntekijät säilyvät palkkalistoilla, toimenpiteiden tulisi olla päinvastaisia.
    Korpinen muistuttaa, että palveluhintarakenne koostuu kulurakenteesta. Suomen kampaamoissa työskentelee tällä hetkellä keskimäärin 1,7 henkilöä. Jos kampaamot saataisiin toimimaan isommissa yksiköissä, myös niiden kulut jakaantuisivat useampaan osaan. Hän uskoo, että tulevaisuudessa myös hiusmuotoilualalla on kysyntää moniosaamiselle, jolloin hiusten lisäksi kampaamo hoitaa esimerkiksi kynnet ja ripset.

Teksti ja kuva: Virpi Kirves

Keski-Suomen Viikko