Kaisa Reinikan (vas.), Oona Hannulan ja Kirsti Tuurin mukaan aikuisystävätoiminnan taustalla vaikuttaa antamisen ja saamisen periaate.
Vapaaehtoistoiminta: Ikäero ei ole este ystävyydelle
Aikuisystävätoiminnassa vapaaehtoiset aikuiset toimivat lasten ja nuorten harrastuskavereina, ystävinä, tukijoina ja ohjaajina. Toiminta on vuorovaikutuksellista, ja se perustuu ennen kaikkea lapsen omaan osallistumishaluun.
Aikuisystävätoiminta käynnistyi Keski-Suomessa nykymuodossaan vuonna 2008. Toiminnan juuret ovat kuitenkin kauempana, vuodessa 2002, jolloin sai alkunsa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Sukupolvet verkoksi -hanke (2002–2005). Hanketta seurasi toinen, Välittävät sukupolvet -hanke (2005–2007), ja nämä hankkeet loivat yhdessä toimintamallin aikuisystävätoiminnalle.
Lapsi ja aikuisystävä suunnittelevat yhdessä, mitä he haluavat tehdä. Yhtä oikeaa toimintatapaa ei ole.
– Vuonna 2008 toiminta siirtyi MLL:n (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) Keski-Suomen piirin hallinnoimaksi, ja siitä asti sitä on toteutettu Pelastakaa Lapset Keski-Suomen aluetoimiston kanssa yhteistyössä, aikuisystävätoiminnan päällikkö Kirsti Tuuri täsmentää.
Hän kertoo, että Keski-Suomessa toimii tällä hetkellä lähes 60 vapaaehtoista aikuisystävää, joista osa vielä odottaa lapsiystävää. Aikuisystävien ikähaarukka on laaja: aina 16-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin.
Toiminnasta vastaavat MLL:n Keski-Suomen piiri ja Pelastakaa Lapset Keski-Suomen aluetoimisto yhdessä alueellisten yhteistyökumppaneidensa kanssa, ja se on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukemaa.
– Tarvetta aikuisystäville olisi toki enemmänkin, Tuuri tietää.
Hän kuitenkin korostaa, että jokainen jo toiminnassa mukana oleva aikuisystävä on todella tärkeä.
Aikuisystävätoimintaa on Jyväskylässä, Keuruulla, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Viitasaarella, Äänekoskella, Hankasalmella ja Laukaassa. Tarpeen mukaan sitä voidaan kuitenkin käynnistää myös alueen muilla paikkakunnilla.
Tapaamiset suunnitellaan yhdessä
Aikuisystävänä oleminen ei vaadi ihmeitä; riittää, että haluaa viettää aikaa lapsen kanssa.
– Lapsi ja aikuisystävä suunnittelevat yhdessä, mitä he haluavat tehdä. Yhtä oikeaa toimintatapaa ei ole. On tärkeää, että lapsi saa aikuiselta aikaa ja huomiota. Aikuiselle toiminta puolestaan tarjoaa mahdollisuuden päästä osalliseksi lapsen tai nuoren elämään, aikuisystävätoiminnan koordinaattori Kaisa Reinikka hymyilee.
Toimintaa ei ole kohdennettu tietynlaisille perheille, vaan se on kaikille perheille avointa.
– Toiminnassamme on mukana esimerkiksi sekä yksinhuoltajaperheitä että monilapsisia perheitä, Tuuri sanoo.
Aikuisystävä tapaa lapsen tai nuoren keskimäärin kahdesti kuussa. Tuurin mukaan ystävyyssuhteen alussa tapaamisia olisi hyvä olla tiheämmin, mutta suhteen myöhemmissäkin vaiheissa olisi toivottavaa, että aikuinen ja lapsi tai nuori tapaisivat ainakin kerran kuukaudessa.
– Lisäksi pyrimme siihen, että niin aikuisystävä kuin perhekin sitoutuvat toimintaan vähintään vuodeksi, Reinikka mainitsee.
Mukaan haluaville järjestetään koulutusta ennen aikuisystävätoiminnan alkamista ja lisäksi ohjausta sen aikana.
– Kaikki aikuisystäväksi haluavat haastatellaan ennen koulutuksen alkua, ja aikuisystäväksi pääsee vasta käytyään koulutuksen, Tuuri ja Reinikka huomauttavat.
Tavoitteena on, että paikkakunnilla, jossa toimintaa on, järjestetään kerran vuodessa koulutus.
– Kuitenkin esimerkiksi Jyväskylässä meillä on tänä vuonna kaksi koulutusta, joista ensimmäinen oli keväällä ja toinen on tulossa syksyllä, Reinikka vinkkaa.
MARIKA SILVER
Lisätietoja:
http://keskisuomenpiiri.mll.fi/toiminta/aikuisystavatoiminta
http://www.pelastakaalapset.fi/aikuisystavatoiminta
Hyvä mieli molemmille
Jyväskylässä luokanopettajaksi opiskeleva Oona Hannula lähti mukaan aikuisystävätoimintaan parisen vuotta sitten.
– Kävin keväällä 2009 koulutuksen, ja oman lapsiystävän sain saman vuoden syksyllä. En aloittanut toimintaa vielä kesällä, koska vietin sen ulkomailla.
Hannula on aikuisystävä 8-vuotiaalle pojalle, jonka kanssa hän on muun muassa pelannut jalkapalloa, käynyt elokuvissa ja tehnyt metsäretken.
– Näin ensimmäisen 3D-elokuvani lapsen kanssa, Hannula hymyilee.
Hänen mukaansa parasta aikuisystävänä olemisessa on se, kun näkee lapsen saavan hyvän mielen.
– Nautin itsekin toiminnasta, saan siitä uusia kokemuksia. Jokaisen toiminnasta kiinnostuneen kannattaa tulla rohkeasti mukaan.
Hannula on tavannut lapsiystäväänsä säännöllisesti: ensimmäisen 1,5 vuoden aikana tapaamisia oli kahdesti kuussa, mutta sittemmin tapaamiskerrat ovat vakiintuneet kertaan kuukaudessa.
– Omassa elämässäni tapahtui muutoksia, minkä vuoksi tapaamiskerrat harvenivat. Emme kuitenkaan halunneet katkaista suhdetta kokonaan.
MS
FAKTA:
Aikuisystävätoiminta
Vapaaehtoiset aikuiset toimivat lasten ja nuorten harrastuskavereina, ystävinä ja ohjaajina.
Toiminta on avointa ja maksutonta, ja se on suunnattu kaikille perheille. Lapsen oma osallistumishalu ja vanhempien suostumus riittävät.
Aikuisystävä tapaa lasta tai nuorta noin 2–4 kertaa kuukaudessa.
Tapaamisten aikana voidaan esimerkiksi ulkoilla, askarrella tai leikkiä. Tärkeintä on kuitenkin yhdessä oleminen.
Toimintaa toteutetaan sekä pari- että pienryhmätoimintana. Pienryhmätoiminnan alaikäraja on 16 vuotta ja paritoiminnan 18 vuotta.
Toimintaan sitoutumista toivotaan vähintään vuodeksi.
