Palkansaaja, kuka on oikeasti Työelämä-presidentti?
Vaalikamppailussa on meneillään nyt superviikonloppu ennen ensimmäistä äänestyskierrosta. Ehdokkaiden väliltä on nyt löytynyt selkeitä eroja heidän mielipiteissään palkansaajan edunvalvontaan ja työelämän kehittämiseen liittyen.
Kokoomuksen ehdokkaan Sauli Niinistön suhtautuminen palkansaajien edunvalvontaan on historialtaan erityisen synkkä. Hän on ollut varauksellinen kolmikantayhteistyöhön ja myös jarruttanut omilla toimillaan vuosien varrella tupojen syntymistä. Ammattiyhdistysvastaisia mielipiteitä on esittänyt myös Kepun Väyrynen puhumattakaan Soinin linjauksista.
Niinistön tavoitteena on karsia uusien palkattavien työntekijöiden työehtoja, purkaa työehtosopimusten yleissitovuutta ja rajoittaa lakko-oikeutta. Onkin syytä kysyä kuinka monella meistä, sinulla ja minulla, on voimaa yksin sopia esim. lomarahoista, ylityökorvauksista, arkipyhistä, pekkaspäivistä, vuorolisistä ja kaikesta muusta työehtoihin liittyvästä ilman ammattiliittojen tukea. Tätä EK ja porvarit haluavat!
Nykyinen työelämän sopimusjärjestelmä on syntynyt vuosikymmenien saatossa. Työelämälainsäädännön ja työehtosopimusten tarkoitus on suojata työntekijää. Viime vuosina on ollut selkeästi nähtävissä, että tätä työelämän sopimusjärjestelmää on kokoomuksen vahvalla tuella EK pyrkinyt purkamaan. Työnantajien vaatimuksesta irtauduttiin tupoista. Näitä pyrkimyksiä tukee nyt useampikin porvari pressaehdokas.
Kun yrityksissä irtisanotaan, on kohteena useimmiten pitkän työuran tehneet työntekijät. Samalla työnantajapuoli haluaisi poistaa ns. työttömyysputken ja heikentää työttömyysturvaa. Niinistö on lausunut, että ennenaikaiset eläkkeet tulisi tehdä vähemmän houkuttelevaksi. Lisäksi Niinistö hokee EK:n mantraa eläkeiän pakkonostosta.
Niinistö esittämät kannanotot työttömyysturvan heikentämiseksi merkitsisivät mm. työttömän pakkotyöllistämistä oman ammattialan ja asuinalueen ulkopuolelta. Kuuluuko tuo 2010-luvun hyvinvointivaltioon, vai palaammeko 1960-luvulle? Tämä merkitsisi myös perheiden hajoamista pakkokeinoin. Niinistön visio on porrastaa työttömyysturvaa ja siten heikentää pitkäaikaistyöttömien asemaa ja lisätä kunnille toimeentuloasiakkaita.
Lakko-oikeus on tärkeä osa suomalaisen demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksia. On tilanteita, joissa palkansaajat joutuvat puolustamaan oikeuksiaan. Useimmiten lakoissa on kysymys siitä, että työntekijät reagoivat spontaanisti työnantajan ilmoittamiin irtisanomisiin ja tai muihin työelämän ehtojen heikentämisiin. Toinen lakkoihin usein johtava tilanne on se, jossa työnantaja tulkitsee työehtosopimusta yksipuolisesti ja työntekijöiden näkökulmasta ilmeisen väärin, ei pidä kiinni tehdyistä sopimuksista tai lainsäädännöstä. Lakko on tällaisissa tilanteissa useimmiten ainoa keino työntekijöille puolustaa oikeuksiaan, jos työnantaja ei edes suostu neuvottelemaan henkilöstön edustajien kanssa.
Työnantajien linjaukset ovat koventuneet. Ay-taustaisia työntekijöitä ja luottamusmiehiä irtisanotaan, työnantajat ovat jopa valmiita maksamaan korvauksia perusteettomista työsuhteiden päättämisistä. Kokoomusehdokas Sauli Niinistö on kannanottoihinsa perustuen selvästi tukemassa tämän kehityksen jatkumista.
Palkansaaja, nyt on aika pysähtyä miettimään kuka ehdokkaista edustaa parhaiten nykyisen sopimusyhteiskunnan turvaamista. Omalta osaltani ratkaisu on helppo. Muista siis, numero...
Pentti Hartikainen,
SDP P-K piirin puheenjohtaja, Puuliitto P-K aluetoimitsija
