Jyväskylän sisäilmastoryhmän asiantuntijana toimiva terveystarkastaja Jari Pihlajaniemi painottaa tiedottamisen tärkeyttä.
Hyvä ilma – sisälläkin
Kuva: Leila Särkkä
Teatterissa viereesi istuu henkilö, joka ei käytä hajusteita, mutta kurkkuasi alkaa kutittaa. Onko teatterin sisäilmastossa vikaa? Ethän voi tietää, että vieruskaverilla on kotonaan kaksi koiraa, kissa, kani ja pari lintua. Oireiden aiheuttajan etsintä on joskus lähes salapoliisin työtä.
Viranomaiset ja yhteisöt ovat tehneet töitä puhtaan ilman puolesta jatkuvasti, jo parikymmentä vuotta. Kotien, koulujen, tai ja päiväkotien, vanhusten
palvelutalojen sekä erilaisten harrastustilojen puhtauden, lämpötilan,
kosteuden, valon, melun ja säteilyn, sekä muiden vastaavien olosuhteiden tulee
olla sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.
Tehtävä on haasteellinen, sillä esim. 10 - 40 prosenttia väestöstä kärsii kemikaali/hajuyliherkkyydestä.
Jyväskylän kaupungin sisäilmastoryhmä toimii moniammatillisin voimin käyttäen asiantuntijoita apuna, tehden yhteistyötä julkisten kiinteistöiden käyttäjien kanssa. Paljon puhetta ovat aiheuttaneet koulujen sisäilmaongelmat.
Sisäilmastoryhmässä toimiva Jyväskylän kaupungin terveystarkastaja Jari
Pihlajaniemi sanoo, että tiedottaminen on tärkeää.
– Tavoitteenamme on lisätä tilojen käyttäjien luottamusta, kertoo
Pihlajaniemi.
Hänen alueenaan ovat julkisten tilojen akuuttien ongelmien lisäksi myös
omakotitalojen ja muiden yksityisasuntojen sisäilmastoasiat.
Ei ainoastaan home
Pahamaineinen home ei ole ainoa oireita aiheuttava asia. Sisäilmastosta
tutkitaan homeiden toksisuutta eli myrkyllisyyttä, haihtuvia orgaanisia
hiilivetyjä (VOC), jotka ovat kemiallisia ärsykkeitä, ja ilmanvaihtoa.
– Yleensä kouluissa tutkitaan ilmanvaihdon riittävyys oppilasmäärään
suhteutettuna. Liian alipaineinen ilmastointi aiheuttaa epäpuhtauksia ilmaan,
kertoo Jari Pihlajaniemi.
1960-luvulla rakennettu Lohikosken koulu on osin rinteessä, maan sisällä,
joten se aiheutti kosteusongelmia. Koulun sisäilman seurantatutkimusta
jatketaan ainakin kevään ajan. Koululla on seurattu sisäilman laatua normaalia
tarkemmin vuonna 2010 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen. Tulosten
perusteella koulun sisäilmasta ei löytynyt merkittäviä poikkeamia
normaalista.
– Kaikki haluavat, että täällä olisi hyvä olla. Vaikka selittävää syytä ei ole
löytynyt, saattaa oireilut liittyä uusiin materiaaleihin ja kalusteisiin, mutta
sitä ei voi tietää. Paljon on töitä tehty ja yhteistyö on ollut hyvää, kertoo
Lohikosken koulun vs. rehtori Helena Peltonen.
Kun yksikin ihminen oireilee, asia on otettava vakavasti ja tutkittava. Homeen
ja VOC:n lisäksi herkkä ihminen saattaa oirehtia pölyistä. Kodeista tulee
ihmisten mukana altistavia tekijöitä, kuten eläinpölyä. Oireiden aiheuttaja
saattaa jäädä joissain tapauksissa selvittämättä.
Sairaanhoitopiiri haasteiden edessä
Keski-Suomen keskussairaalassa edetään harkiten, mutta mahdollisimman nopeasti
toimivien ja terveiden tilojen aikaan saamiseksi. Vikaa on löydetty lähinnä
vanhemmista sairaalan osista. Sairaala toimii normaalisti, mutta yksiköissä ei
voi aloittaa kunnostuksia, ennen kuin toimivat väistötilat on saatu paikalleen.
Tällä hetkellä sairaalan alueella näkyy viipalerakennuksia, perustuksia tehdään
tuleville modulirakennuksille. Kolmannen väistöyksikön suunnittelu ja
kilpailutus on valmisteilla.
– Alue on haasteellinen uuden sairaalan rakentamiselle. Yhteistyö
kaavoittajan, eli Jyväskylän kaupungin kanssa on kuitenkin ollut hyvää, joten
varmasti lopputulos on hyvä, ennustaa Keski-Suomen keskussairaalan
työsuojeluvaltuutettu Asko Juuti.
Yli viisitoista vuotta toiminut Sairaanhoitopiirin sisäilmastoryhmä on maan
ensimmäisiä.
– Aikanaan ryhmässä oli pari asiaan perehtynyttä asiantuntijaa. Ryhmä on nyt
laajentunut ja osa on vaihtunut. Turvallisuus on avainkysymys. Työnantajan on
huolehdittava turvallisista ja terveellisistä työtiloista. Täällä on tartuttu
aktiivisesti asioihin, kertoo Juuti.
Sisäilmaongelmien lisäksi jotkut vanhat tilat ovat ahtaita, joten tavoitteena
on saada tilalle nykyaikaista sairaanhoitoa tukevia tiloja. Osa tiloista jää
sairaanhoitopiirin muuhun käyttöön.
Hatunnosto talonmiehille
Asko Juuti on huomannut, että talojen kunto pääsi salakavalasti huononemaan
talonmiesten poistuttua. He tunsivat rakennukset kuin omat taskunsa ja
huolehtivat niiden kunnosta. Talonmies usein asui rakennuksessa ja näki
muutokset helposti.
Taloudellinen tilanne Suomessa aiheutti säästötoimia, ja kiinteistöjen huollot
ulkoistettiin, myös yksityisissä taloyhtiöissä.
– Nyt on laskun maksun paikka. Myös rakennus- ja suunnitteluvirheet ovat
edesauttaneet kosteusvaurioiden syntymistä. Jälkiviisaana on helppo sanoa, että
olisi pitänyt tehdä toisin, Juuti toteaa.
LEILA SÄRKKÄ
