Presidentin tulee rohkaista kolmikantaan. Ihmettelen miksi muut ehdokkaat eivät ole tarttuneet tähän, Paavo Lipponen sanoo.
Lipponen: luokkayhteiskunnan rakenteet vahvistumassa
Kuva: UP Uutispalvelu
Paavo Lipponen on huolissaan havainnoinut, että Suomessa luokkayhteiskunnan rakenteet ovat vahvistumassa.
Suomi on tähän saakka edustanut hyvinvointivaltiota ja ollut tasa-arvokysymyksissä ensimmäisessä luokassa.
– Nyt on kuitenkin syytä huolestua monella tapaa meneillään olevasta kehityksestä. Eriarvoistuminen ei ole enää sanaleikkiä. Tulo- ja varallisuuserot, terveysasiat, asumisen eriarvoisuus, sosiaalinen eriarvoisuus, esimerkkejä löytyy, Paavo Lipponen painottaa.
– Nyt on kuitenkin syytä huolestua monella tapaa meneillään olevasta kehityksestä. Eriarvoistuminen ei ole enää sanaleikkiä. Tulo- ja varallisuuserot, terveysasiat, asumisen eriarvoisuus, sosiaalinen eriarvoisuus, esimerkkejä löytyy, Lipponen painottaa.
– Perhetaustat vaikuttavat tänään aivan liikaa lasten ja nuorten menestykseen koulumaailmassa. Tämä on hyvinvointivaltion kasvava ongelma.
– Asiat eivät kuitenkaan kummene vaikertamalla. Niihin voidaan ja niihin tulee vaikuttaa. Meidän on jatkossakin huolehdittava siitä, että Suomessa lapsille ja nuorille on ilmainen koulutus, Paavo Lipposen korostaa.
Peruspalvelut selkärankana
Lipponen kuvaa tasa-arvoisia peruspalvelja yhteiskunnan toimivaksi selkärangaksi.
– Niiden merkitys tulee entisestään kasvamaan. Tämän sanelee jo väestön ikääntyminen.
– Asioiden paremmasta hoitamisesta on jo nähtävillä merkkejä. Peruspäiväraha nousee. Nuorten työllistämiseen panostetaan, ja on syytäkin. Verotuksen progressioon ja pääomatulojen verotukseen on puututtava. Niiden etuoikeudet on purettava.
Lipponen rajoittaisi myös verottomien osinkojen nostomahdollisuutta.
– Nyt kun valtakunnassa on näköpiirissä taloudellisia vaikeuksia, tarvitaan verotuksessakin oikeudenmukaisuutta, Lipponen taustoittaa.
Veropohjan tulee Lipposen mukaan olla mahdollisimman laaja, etteivät veroprosentit nouse liian korkeiksi. Tuloverotukseen tulisi saada korkeimpiin tuloluokkiin niin sanottu solidaarisuusvero. Etuoikeuksia tulee kaikkinensa rajoittaa.
Lipponen kiistää, että Suomi olisi vielä kriisissä.
– Mutta jos ei mitään tehdä, kriisi tulee varmuudella. Näitä päätöksiä hallitus on luvannut tehdä maaliskuussa. Tänä vuonna.
Kunnat riittävän vahvoiksi
Valtiontalouden kurissa pitämisen Lipponen arvioi vaativan veronkorotuksia ja leikkauksia.
– Sitä edellyttää jo budjetin vaje. Tarvitaan työtä, talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.
– Kuntauudistus ja työn määrän lisääminen ovat kärjessä. Mahdollisimman monen suomalaisen tulee olla työssä. Kuntauudistus on välttämätön, kuntien on oltava riittävän vahvoja. Näin ne voivat edistää elinkeinoja ja ylläpitää palveluja. Ja pitää asiat omissa käsissään, Lipponen tarkentaa.
3-kannalle presidentin rohkaisu
Kokonaisuutena Paavo Lipponen näkee kolmikannan työmarkkinoilla välttämättömänä. Raamisopimus on hyvä alusta palkansaajien aseman turvaamiselle.
– Kolmikannan tulee liikahtaa kaikilta suunnilta. Presidentin tulee rohkaista tähän. Ihmettelenkin, mikseivät muut ehdokkaat ole tarttuneet tähän asiaan, Paavo Lipponen sivuaa yllättäen presidentin vaaleja.
Juuriltaan itäsuomalaisena Lipponen näkee kaikesta huolimatta alueen tulevaisuuden valoisana. Venäjän läheisyys antaa lisää virtaa. Tarvitaan kuitenkin aluepolitiikkaa ja valtiovallan jämäkkää otetta.
– Tulee vihdoinkin aikaansaada Itä-Suomeen todellisia päätöksiä ja aikaansaannoksia. Myönteisiä sellaisia. Suunniteltuun suureen vaalipiiriin tarvitaan kaikki kolme maakuntaa. Savot ja Pohjois-Karjala.
Keskusta liittyy vielä eurooppalaiseen linjaan
Paavo Lipponen arvioi Suomen Keskustan joutuvan palaamaan presidentinvaalien jälkeen päiväjärjestykseen ja eurooppalaiseen linjaan.
Eurooppapolitiikassa tarvitaan laajaa yhteistyötä Suomen aseman turvaamiseksi, tiivisti Paavo Lipponen Tuusulassa.
Vaalien tärkeimmäksi kysymykseksi Lipponen nostaa Suomen aseman turvaamisen Euroopan unionissa.
– Ehdokkailta odotetaan selkeitä kantoja tässä kysymyksessä. Euromyönteisyys tai -kielteisyys ei sellaisenaan riitä jakolinjaksi, vaan yhtä hyvin pitää puhua eurorealismista ja euroromantiikasta.
– Presidentiltä ja vakavasti otettavilta presidenttiehdokkailta odotetaan tukea hallitukselle. Keskusta on nyt puoluetaktisista syistä tukemassa ehdokasta, joka johtaa suomalaisia harhaan, umpikujaan, pois siltä linjalta, jota keskusta noudatti Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen pääministerikausilla. Meneillään on suuri hämäysliike, mutta presidentinvaalien jälkeen keskusta joutuu palaamaan päiväjärjestykseen eurooppalaiselle linjalle.
Pekka Kivioja
Hannu Tuovinen
