Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunta viime kokouksessaan, edessä vasemmalta Erja Horttanainen Kuntaliitosta, Hanna Marva Raumalta, pj. Risto Rautava Helsingistä, varapj. Helena Pihlajasaari Laukaasta ja Susanna Ruponen Raumalta; takarivissä vasemmalta Aimo Ryynänen Orimattilasta, Arto Bryggare Helsingistä, Minna Lintonen Forssasta, Hannu Kemppainen Kajaanista, Heikki Telakivi Kuntaliitosta, Irmeli Henttonen Lappeenrannasta ja Sari Ylipulli Rovaniemeltä.
Suomi malliksi koko Euroopalle
Suomalainen kunnallisdemokratia ja neuvotteluperinne kelpaavat malliksi koko Euroopalle, viestittää laukaalainen Helena Pihlajasaari, Euroopan neuvoston aluekongressin varapuheenjohtaja.
Olisiko Suomen malli se millä Euroopan neuvoston 47 jäsenmaata selviävät talouden ja väestön ikääntymisen aiheuttamista ongelmistaan, kiteyttää Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin viestin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Helena Pihlajasaari (sd).
Kongressi julkaisi Suomea koskevan kunta- ja aluehallintoraporttinsa tiistaina. Raportissa arvioidaan Suomen alueellinen ja paikallinen hallinto toimivaksi ja demokratiaa edistäväksi. Kongressi kuitenkin varoitti väestön ikääntymisen ja kuntien talousvaikeuksien voivan vaikeuttaa koko yhteiskunnan toimivuutta tulevaisuudessa.
Pihlajasaari täsmentää kongressin keskittyneen raportissaan Suomen kuntahallintoon, ja todenneen aluehallinnon olevan Suomessa vielä 'suunnanhakuvaiheessa'.
– Suomen valtuuskunta pyysikin, että aluehallintoarviointi tehdään Suomesta 2-3 vuoden kuluttua uudelleen.
Pihlajasaaren mukaan Suomen maine on hyvä, ja olemme mallimaa muulle Euroopalle.
– Neuvosto odottaa meiltä esimerkkiä julkisen hallinnon ja palvelujen järjestämisestä niin, että selviämme tulevaisuuden haasteista, Pihlajasaari sanoo.
– Yhteistyö- ja neuvottelujärjestelmäämme arvostetaan, erityisesti ainutlaatuista valitusoikeutta aluehallintoviranomaisille (AVI) niin hallinnon kuin palvelujen kysymyksissä.
Pihlajasaaren mielestä suomalaisillekin on tervettä katsoa näitä kotimaan itsestäänselvyyksiä Euroopan prespektiivistä, hakea etäisyyttä ja samalla objektiivistuutta.
Pragmaattisuus ratkaiskoon kuntajaot
Tulevan aluehallinnon uudistamisen Pihlajasaari arvioi toteutuvan parhaiten siinä järjestyksessä, kun 'käytännön työ sitä ohjaa'.
– Kun näemme maakunnassa millainen kuntakentästä tulee ja millaiset yhteistyösuhteet eri kunnilla vallitsevat, niin siitä käytännöstä se muodostuu, Pihlajasaari hahmottelee.
Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) pyrkimyksen ajaa kovaa omaa linjaansa Pihlajasaari on saanut kuulla jopa neuvotteluperinteen ja avoimuuden murentajaksi. Siitä osoituksena on 11 kunnan protestointi Euroopan neuvostoon, tavoitteena saada neuvostolta lausunto mm. liitoksiin pakottamisesta.
– Peruskysymyksiä ovat missä piirretään kuntakartat ja missä vaiheessa neuvotellaan. Ministerin kova tyyli ei ole edesauttanut avoimuutta. Tehdäänkö kuntajakoa yhteistyössä suunnitellen ja neuvotellen, vai tekeekö sen valtiovarainministeriön kuntaosaston toimisto. Silloin vaihtoehdot ovat 'ottakaa kantaa tai jättäkää ottamatta', mutta neuvottelemisesta ei silloin enää ole kyse, Pihlajasaari tiivistää.
Entä Laukaa ja Muurame?
Laukaan kunnan Pihlajasaari uskoo suuntaavan yhteistyötavoitteissaan muualle kuin Jyväskylään; samanlaisia ajatuksia on kantautunut Muuramesta.
– Kyse ei ole kunnan koosta. Kun yhteistyökuvioita hiotaan, pohjoisen suunnassa on Laukaan, Hankasalmen, Toivakan, Konneveden ja Äänekosken kesken muodostettavissa vaikka kuinka elinvoimainen ja riittävän iso kunta. Sehän on myös maakunnan yhdessäpitämistä, Pihlajasaari toteaa.
Jyväskylä-vaihtoehdossa maakunta Pihlajasaaren mukaan pikemminkin hajoaisi, jäljellä olisi vain iso Jyväskylä rajanaan Keuruu ja Jämsä.
– En tietenkään tarkoita, että maakunta olisi sekään itsetarkoitus.
Pihlajasaari muistuttaaa, että kunnallishallinnolla on syvä kytkös valtakunnan politiikkaan, sillä peräti 150 kansanedustajaa on kuntien tehtävissä, ja heistä 75 toimeenpanevissa elimissä.
HANNU TUOVINEN
