Loistavaa, Jyväskylä, loistavaa
On taas se aika, kun eläkeläiset lentävät etelään. Työtä tekevät pöhäyttävät duuniin audeilla ja mersuilla. Illalla nautitaan kulttuurinautinnoista ja illallista syödään paikallisissa gourmet-ravintoloissa kärvistellen, ettei saa menemään siihen tonnia niin kuin Helsingissä. Joudutaan syömään halpisruokaa. Lomalla lennetään perheen kanssa aurinkoon pulikoimaan. Viikonloppuisin kerätään ruoka kärryihin Cittarista tai paikallisesta osuuskauppaliikkeistä unohtamatta pieniä erikoisliikkeitä ja voi, voi kun sitä Stockmannia ei tänne ole saatu. Onneksi on tuo Mestarin Herkku, vale-stockmanni. Purjevenheellä seilataan, lentokoneella lenneskellään, golfia pelataan ja laskettelemassa käydään. Ensi vuonna katsotaan Eurooppa-pelejä futiksessa, kun kaupunkimme johtaja lupasi hoitaa pelikentän kuntoon. Jyppiä kannustetaan talvella ja ralliautoja haistellaan elokuussa.
Sellainen kuvahan meistä halutaan antaa. Kuva on valitettavan väärä. Jääkiekon ystäviä on viitisentuhatta, jalkapalloa katsoo saman verran, osittain samat ihmiset. Autollakaan ei kaikki ajele. Monelle matka junalla Helsinkiinkin on taloudellisesti mahdoton tehtävä. Nykyisellään alkaa olla yhä enemmän henkilöitä, jotka hakevat ruokansa Katulähetyksen Jokapäiväisestä Leivästä.
Keskimääräiset tulot palkansaajilla on Suomessa 35 000 vuodessa. Siis niillä jotka saavat nauttia työelämän ihanuudesta. Keskimääräinen eläke on 1300 euron tienoilla. Sitten on tämä porukka, joilla ei ole mitään. Käteen jää viidensadan ja tonnin välillä. Vuokra ja ruoka vie siitä kaiken, eikä heitä juuri siksi missään näekään. Jyväskylässä heitä on kymmeniä tuhansia.
Jyväskylässä tulotaso on pienempi kuin muualla. Keskimäärin verotettavaa tuloa kertyy vuodessa 23 000 euroa per henkilö ja se on vähemmän kuin muissa vastaavissa kaupungeissa. Yksineläviä on kaupungin asukkaista jo lähes puolet.
Jyväskylän palvelurakenne on rakenneltu niille, jotka tienaavat keskimääräisen tulorajan yli. Vaikka jokin asia on kunnan järjestämää, pidetään asiakasmaksuilla huolta, ettei köyhää niissä juuri näy. Mutta tulopuoli onkin toinen juttu. Kaupungin selkäranka on työssäkäyvät ihmiset, joiden palkkatulo on kahdesta viiteentuhanteen. Nämä pääomatuloilla elävät ovat kaupungin tulojen puolesta loisia, he eivät osallistu talkoisiin nimeltä kuntatalous. Niin ja tuohon alkukappaleen kuvaamaan toimintaan halutaan yhä enemmän laittaa kunnan keräämiä veroeuroja.
Kun katselee kaupungin johtajan esitystä budjetiksi, niin asia käy yhä selvemmäksi: Jyväskylä ei ole rakennettu köyhiä varten. Bussiliput nousevat, omaishoitajilta viedään avustus, asiakasmaksut nousevat. Palvelut saa setelillä ja palvelu on hyvää, kun maksat siitä osan itse. Hyväosainen kömpii uimaan, urheilemaan, hammaslääkäriin, vanhuspalveluihin, päiväkotiin setelin avulla. Antaja on työnantaja tai kunta.
Kokoomuslaiset esittivät, että osa kaupungin terveydenhuollosta tulisi antaa yksityisten käsiin. Yksityinen omistaja kun saa lääkärit helpommin töihin.
Seuraava vaihe on sitten antaa lääkäriin menevälle seteli, loput maksaa Kela ja potilas itse. Voi toimia lievissä sairastapauksissa, pahemmissa ei. Lähetteet erikoissairaanhoitoon lisääntyvät. Kokonaisuus tulee kalliimmaksi.
Menettely johtaa kansainvälisten pääomasijoittajien tulemiseen verorahojen käyttäjäksi. Onko se sitten niin paha. Ainakin jyväskyläläisten yrittäjien kannalta on. Silmälääkäriasema, joka toimii Puistosairaalassa kirjoitti siitä lehdessä. Sairaalahan oli puoli vuotta tyhjillään ja käyttämättä, kun tämä kansainvälinen rohmu maksoi sen vuokrat yrittäen estää kaikenmoisen kilpailun.
Turunen 100,8 kg
Ps. Tuli messuille kutsu: Kuinka tuotteistan vanhukset ja teen siitä liiketoimintaa. Kun Venäjällä opiskellut lääkäri tuotteistaa vanhukset, tekee siitä busineksen ja laskuttaa Helsingin kaupunkia miljoonan, niin valtio laittaa ohjeiden mukaisesti toimineen henkilön vankilaan. Mitä vapaata kilpailua tämä on.
