Joku roti sentään
Äitini täyttää kasiseitsemän. Talvi on ollut paha, pari kertaa nurin ja pakkanen vaivasi, ja kun se loppui, alkoivat liukkaat. Yleensä käy niin, että joku tilaa ambulanssin.
Ambulanssimiehet toteavat, että nurin on mennyt, nostavat pystyyn ja laittavat vanhuksen köpöttelemään kotiin. Seurauksena on valtavat mustelmat, onneksi ei pahempaa.
Avun tarve on kasvanut. Kunnat palvelut laitettu projektin alle ja sieltä kaksi pirteää ja todella asiantuntevaa nuorta tulevat viikon sisään kotiin. He juttelevat ja puhuvat, esittelevät vanhusten palvelut.
Muisti huononee, kuulo menee, pankkipalvelut eivät onnistu. Soitto kuntaan. Puhetta riittää. Mennään pahasti nurin, ambulanssi paikalle. Taas palvelujen esittelyjä, puhetta riittää ja hyvän jatkon toivotuksia.
Nyt mennään pankin eessä nurin, tällä kertaa poliisit paikalle, poliisit saattavat kotiovelle. Soitto kuntaan ja puhetta riittää. Pikkuhiljaa selviää, ettei palveluita olekaan tarjolla, on vain esitteitä. Palvelutaloihin on jonossa viisikymmentä henkilöä, kaikki todella palvelun tarpeessa.
Kunnalta saisi setelin, setelillä voisi ostaa palvelun, mikäli sitä jostain löytäisi. Missään nimessä setelin hinnalla ei palvelua saa, vaan omat rahat pitää panna päälle. Soitto parille palvelutuottajalle selvittää jutun, siivousta saisi, halvemmaksi tulee ottaa kotitalousvähennys, sanoo palvelun tuottaja . Tai vielä halvemmaksi maksaa suoraan tekijälle selkokielellä pimeästi. Taitaa suurin hyötyjä setelitouhuissa olla tämä setelin painaja.
Vanhempi rouvashenkilö loukkaantuu. Hän on omaishoitaja. Omaishoitajiahan pitäisi lailla kieltää loukkaamasta itseään. Se on nimittäin mahdoton tilanne. Kunnasta ei saa ketään kiinni. Syykin selvisi, on hiihtolomaviikko. Sukulaisia avuksi, tuli kuka tuli. Koko viikon aikana soittopyyntöihin, sähköposteihin ja muihin pyyntöihin kunnasta ei vastattu. Ihme oli, kun kukaan ei keksinyt seteliä postissa lähettää, sillä olisi osoitettu, että on edes yritetty jotain.
Onko tämä nyt niin vaikeaa? Kunnat järjestävät vanhuksille peruspalvelut yhteiskunnan palveluina. Päivystys pelaa akuuteissa tapauksissa. Joka haluaa ostaa hienompaa, ostakoon ne vaikka Talikkalan markkinoilta. Myyntimiehet ja rahatalous pysykööt omassa karsinassaan. Meillähän on moni asia järjestetty näin, peruskoulu, päivähoito, terveyspalvelut, miksi siis ei vanhuspalveluita?
Uusin suunnitelma tuli tätä kirjoitettaessa: Palvelutarpeen selvitys mahdollistaisi yksilöllisemmät palvelut ajoissa. Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin sidottaisiin aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Päätös palvelujen saamisesta pitäisi tehdä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Iäkkäällä henkilöllä olisi oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa. Terveyden- ja sairaanhoidon saannista säädettäisiin jatkossakin terveydenhuoltolaissa.
Niinpä, ja taas puhetta riittäisi. Mutta kuka helskutti ne palvelut tuottaa ja tekee?
P.S. Ruotsissa oli menossa nousukausi, töitä riittää. Toivottavasti leviäisi tännekin asti.
