VALIKKO

”Kasvatuksen ja koulutuksen tilahankkeet ovat jääneet limboon” – Laisaari ja Korpinen vaativat lisää poliittista ohjausta

Päiväkotien ja koulujen suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan sekä lisää poliittista ohjausta että selkeyttä viranhaltijoiden rooleihin. Tätä mieltä ovat tiedotteessaan apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.) sekä kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Sini Korpinen (kok.)

– Tulevat vaalit ja uusi kausi antaa meille mahdollisuuden pohtia tätä työtä uudesta näkökulmasta. Uuden valtuuston ja valtuustoryhmien pitäisikin perustaa jaosto, joka keskittyisi pelkästään päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tilahankkeisiin. Tämä tiivistäisi valmistelua, lisäisi osallisuutta ja vahvistaisi poliittista päätöksentekoa, Laisaari sanoo tiedotteessa.

Helsingissä kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta on valtuustokauden aikana tehnyt tarveselvityksiä ja lausuntoja useista isoista tilahankkeista. Laisaaren ja Korpisen mukaan tilahankkeisiin liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita, joita on pyritty ratkaisemaan muun muassa päivittämällä osallisuussuunnitelmaa ja suunnitteluohjeita sekä lisäämällä pedagogisia asiantuntijoita.

– Tällä valtuustokaudella on tullut selväksi, että nykyinen malli, jossa tila-asiat jakautuvat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kaupunkiympäristön toimialan kesken, ei toimi riittävän hyvin. Vaikka yhteistyötä tehdään, pedagogiset näkemykset eivät aina tule riittävästi huomioiduiksi… Olemme jatkuvasti törmäyslinjalla toimialojen kesken esimerkiksi hankkeiden kiireellisyyden ja rakennusten suunnitteluun liittyvissä asioissa, Korpinen toteaa.

– Nyt kasvatuksen ja koulutuksen tilahankkeet ovat jääneet limboon, jossa on vaikea nähdä, kuka kantaa aitoa vastuuta siitä, että Helsingissä on pedagogisesti tarkoituksenmukaiset ja terveelliset tilat oppia. Tähän on tultava muutos, Laisaari ja Korpinen päättävät tiedotteensa.

AVAINSANAT

Sari Essayah hakee jatkokautta puoluejohdossa – ”Kiitän yhteydenotoista”

Sari Essayah (kd.).

Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraatien puheenjohtaja Sari Essayah hakee jatkokautta puolueen johdossa. Essayah vahvisti asian kristillisdemokraattien puoluevaltuuston etäkokouksessa lauantaina.

– Kiitän yhteydenotoista piireistä, ja vahvistan, että olen käytettävissä puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle, Essayah totesi puheessaan KD:n tiedotteen mukaan.

KD järjestää puoluekokouksen Porissa 23-24. elokuuta. Essayahin mukaan muun muassa varapuheenjohtajistoon ja puoluevaltuuston johtoon on tulossa useita ehdokkaita.

– Puoluekokous antaa hyvän startin kaudelle kohti eduskuntavaaleja,

Essayah on johtanut puoluetta vuodesta 2015, viimeiset kaksi vuotta hallitusvastuussa.

AVAINSANAT

Lindtman: Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on kaadettavissa

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi (oik.) SDP:n puoluevaltuuston kevätkokouksessa Helsingissä 24. toukokuuta..

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo pitävänsä todennäköisenä, että hallituksen puoliväliriihessään päättämä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto voidaan kaataa jo ennen sen voimaantuloa.

Lindtman kommentoi asiaa SDP:n puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä lauantaina Helsingissä.

Hän perusteli uudistuksen kaatumisen todennäköisyyttä muun muassa sillä, että valtiovarainministeriön mukaan verovähennysoikeuden poisto symmetrisesti myös työnantajapuolelta on erittäin hankala toteuttaa.

-  Käsittääkseni perussuomalaisista on korostettu, että tämän päätöksen ehto on ollut se, että se on symmetrinen. Niin tässähän on suuria vaikeuksia tässä lainsäädäntötyössä jo pelkästään tästä näkökulmasta, Lindtman sanoi.

ORPON hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen.

Hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan.

AVAINSANAT

Lindtman vaatii Orpolta selontekoa – tavoitteena kiertotie Palestiinan tunnustamiseksi

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhui SDP:n puoluevaltuuston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Helsingissä 24. toukokuuta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatii pääministeri Petteri Orpoa (kok.) antamaan eduskunnalle Gazan tilanteeseen ja Palestiinan tunnustamiseen liittyvän selonteon.

SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä puhuneen Lindtmanin mukaan tavoitteena on Palestiinan valtion tunnustaminen.

– Hallituksen pitää tuoda vastaus Gazan humanitaariseen kriisiin ja Palestiinan valtion tunnustaminen eduskunnan käsittelyyn selonteon muodossa. Tähän menettelyyn perustuslaki antaa selvät tienviitat. Eduskunnan kantaan nojaten presidentti voisi yhteistoiminnassa hallituksen kanssa päättää Palestiinan tunnustamisesta osana kansainvälistä yhteisöä, Lindtman sanoi.

– Olen vakuuttunut, että selkeä enemmistö eduskunnasta asettuisi tukemaan Palestiinan valtion tunnustamista, jos asia eduskuntaan tuotaisiin.

ORPON hallitus ei perussuomalaisten ja kristillisdemokraatien vuoksi tule Lindtmanin mukaa Palestiinaa muussa tapauksessa tunnustamaan.

– Oikeaa aikaa heille ei ilmeisesti tule koskaan.

Parhaillaan Israelin armeija valmistautuu valtaamaan Gazan alueen kokonaan.

– Gazan kahta miljoonaa asukasta ollaan siirtämässä hyvin pienelle, Espoota pienemmälle alueelle tai vaihtoehtoisesti kokonaan muihin maihin. Alueen kahden viimeisenkin sairaalan toimintaa uhataan, ne on armeija jo saartanut. Riksinä on, että tuhansia ja tuhansia uusia ihmisiä tulee väestön pakkosiirtojen seurauksena kuolemaan tauteihin ja sairauksiin, pahimmillaan jopa nälkään.

– Hamasin hyökkäys, sen toiminta terroristijärjestönä, ja sen aloittama sota ovat yksiselitteisen tuomittavia, mutta mikään – ei mikään – oikeuta Israelin nyt tekemiä ja suunnitteilla olevia hirvittävyyksiä. Mitä Gazassa näemme on uusi musta tahra ihmiskunnan historiassa, Lindtman sanoi.

LINDTMANIN mukaan on ratkaisevaa, mitä tekevät ne maat, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Palestiinan valtiota. Suomi on yksi näistä maista.

– Suomen pitäisi nyt vastata Ranskan esittämään kutsuun myönteisesti ja käynnistää välittömästi valmistelu Palestiinan tunnustamisesta. Näin toimien voimme kesäkuussa olla YK:n New Yorkin kahden valtion mallia käsittelevässä korkean tason konferenssissa kokoamme suurempi toimija maailmanpolitiikassa.

HALLITUKSEN toimintaa Lähi-idän ja Palestiinan asiassa Lindtman kuvasi vaikeaksi. Myös päätökset tehdään myöhässä.

– Syykin on ilmeinen. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tekee kyllä hyvää työtä ja laittaa itsensä likoon, mutta hallitukselta puuttuu yhteinen linja ja tahto.

– Päättyneellä viikolla on käynyt selväksi, että pääministeri Orpon vakuutteluista huolimatta, Suomen hallituksella ei ole yhteistä ja yhtenäistä linjaa Lähi-idän politiikassaan. Jatkuessaan tämä syö Suomen ulkopoliittisen linjan uskottavuutta, Lindtman jatkoi puoluevaltuuston puheessaan.

AVAINSANAT

Bloomberg: EU harkitsee yli 20 pankin irrottamista Swift-järjestelmästä

EU harkitsee irrottavansa yli 20 pankkia kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Lisäksi EU:n suunnitelmissa on venäläisen öljyn hintakaton lasku sekä ja Nord Stream -kaasuputkien kielto.

SUUNNITELMAT ovat uutistoimiston lähteiden mukaan osa uutta pakotepakettia, jonka tavoitteena on luoda Venäjälle painetta lopettaa Ukrainan sota.

EU-komissio on kysynyt jäsenmaiden mielipidettä suunnitelmiin. Päätöksiä mahdollisten uusien pakotteiden aikataulusta ei lähteiden mukaan ole vielä tehty.

EU-pakotteet vaativat kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Lisäksi EU:n kerrotaan harkitsevansa liiketoimintakieltoja noin parillekymmenelle pankille sekä 2,5 miljardin euron edestä uusia rajoitteita kaupalle. Toimilla pyritään suitsimaan Venäjän käymää kauppaa ja sen mahdollisuuksia saada käsiinsä uutta teknologiaa, jota tarvitaan aseiden valmistukseen.

AVAINSANAT

Puolustusministeri Häkkänen Ylellä: Jännitteet Itämerellä selvästi lisääntyneet

Puolustusministeri Antti Häkkänen Helsingissä 14. toukokuuta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, ettei Venäjän sotilaallisessa varustautumisessa itärajan tuntumassa ole mitään uutta tai yllätyksellistä. Häkkänen kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Kansainvälisessä mediassa on viime aikoina uutisoitu Venäjän lisääntyneestä sotilasvarustelusta itärajan tuntumassa. Esimerkiksi yhdysvaltalaislehti New York Times kertoi asiasta kuluneen viikon maanantaina.

HÄKKÄSEN mukaan Venäjä julkaisi jo vuosia sitten suunnitelman uusien sotilaspiirien ja varuskuntien rakentamiseksi. Hän sanoo, että kyse on kylmän sodan aikaisen sotilaallisen suorituskyvyn palauttamisesta, minkä lisäksi myös uusia rakenteita on tekeillä.

-  Tiedämme aika hyvin Venäjän puolella tapahtuvista asioista ja heidän suunnitelmistaan. Nämä eivät ole meille mitään uutisia tai yllätyksiä, Häkkänen kertoi.

Hän arvioi, että Venäjällä on Ukrainan sodan päättymisen jälkeen kykyä ja ehkä myös halua ryhmitellä joukkojaan uudelleen itärajan takaisiin tukikohtiin. Toistaiseksi tukikohdissa on Häkkäsen mukaan kuitenkin ”hyvin tyhjähköä” ainakin maavoimien osalta.

-  Tiedämme, että Venäjä vahvistaa myös Ukrainan sodan jälkeen pitkällä aikavälillä omaa sotilaallista toimintakykyään ja on aggressiivinen naapuri koko Euroopalle. Siksi vahvistamme puolustusta ja kokonaisturvallisuutta Suomessa, Häkkänen sanoi.

ITÄRAJAN varuskuntien lisäksi Venäjä näyttää viime aikoina aktivoituneen myös Itämerellä. Häkkäsen mukaan on nähtävissä merkkejä Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntymisestä merellä.

-  Tässä ovat selvästi jollain lailla jännitteet lisääntyneet Itämerellä ja Suomenlahden kapeikossa, Häkkänen sanoi.

Hän viittasi perjantaina havaittuun epäiltyyn venäläisten ilmatilaloukkaukseen Suomessa sekä viime viikon tapaukseen, jossa Viro yritti pysäyttää venäläiseen varjolaivastoon kuuluvaa alusta. Tankkeri ei pysähtynyt, minkä lisäksi venäläinen hävittäjä saattoi tankkeria lentämällä Viron ilmatilassa.

HÄKKÄNEN arvioi, että tämä oli uusi piirre Venäjän toiminnassa Itämerellä.

-  Siinä oli sotilaallista saattotoimintaa, jossa Venäjä käytti asevoimia ja näytti läsnäoloaan. Se on uusi muttei ihan ennenkuulumaton piirre, jolla Venäjä yrittää signaloida, että he ovat aika riippuvaisia varjolaivastostaan, Häkkänen sanoi.

Hän kuitenkin lisäsi, että Venäjällä on ”tietysti aina” sotilaallista läsnäoloa Itämerellä, ja vakuutti Suomen ilma- ja merialueen valvonnan olevan Suomenlahdella ”erittäin tehokasta”.

-  Suomella on kaikki kyky valvoa alueellista koskemattomuuttaan liittolaistensa kanssa. Ei tästä pidä kenenkään sen kummemmin olla huolissaan, Häkkänen sanoi.

AVAINSANAT