VALIKKO

Jutta Urpilainen kannattaa EU:n puolustuskomissaarin tehtävää – turvallisuus EU:n kärkihankkeita myös ensi kaudella

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) uskoo puolustuksen olevan Euroopan unionin tärkeimpiä tehtäviä myös tulevalla kaudella. Hän sanoi Ylen Ykkösaamussa EU-maiden jakavan näkemyksen, että EU:n pitää vahvistaa omaa puolustustaan ja varautumista erilaisiin kriiseihin.

Urpilainen piti hyvänä presidentti Sauli Niinistön tehtävää, jossa hän tekee raportin Euroopan kriisivarautumisesta.

– EU:n on kyettävä vahvistamaan omia kyvykkyyksiään niin jäsenvaltioiden kuin koko unionin tasolla. Tämä tarkoittaa myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Pidän esitystä puolustuskomissaarin tehtävän perustamisesta on hyvänä.

URPILAINEN näkee Suomen tilanteen haastavaksi Venäjän aggression lisääntyessä. Myös itärajan tilanne huolestuttaa.

Urpilainen arvioi, että EU:ssa on hyvin laaja tuki Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Suomessa ja itärajalla viime kuussa. Hän lupasi vierailullaan EU:n tukevan Suomea puolustuksessa.

– Von der Leyenin lupaus tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole yksin. Kyse on etenkin poliittisesta tuesta. Sen lisäksi EU on antanut meille Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kautta konkreettista henkilöstötukea ja teknistä apua, Urpilainen sanoi Ykkösaamussa.

Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme.

Itärajan jännittyneestä tilanteesta huolimatta Urpilainen ei kannata sellaisten rajoihin liittyvien lakien säätämistä, jotka olisivat kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien vastaisia.

– Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä huomioimaan tämän lakeja säädettäessä.

Urpilainen pitää tärkeänä myös Itä-Suomen taloudellista tukemista.

– Tämä on välttämätöntä, koska etenkin Itä-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.

KESÄN EU-vaaleihin liittyvissä kyselyissä on ennakoitu menestystä niin sanotulle laitaoikeistolle. Jo nyt monessa Euroopan maassa on laitaoikeiston kannatus vahvassa kasvussa.

Jutta Urpilainen näkee tässä kehityksessä riskejä. Hän sanoo laitaoikeiston monien näkemysten eroavan merkittävästi EU:n tämän kauden peruslinjasta. Hän pelkää laitaoikeiston vaalimenestyksen vaarantavan EU:ta kehittävän ja eteenpäin vievän suunnan.

Laitaoikeisto nousu voisi Urpilaisen mukaan muuttaa merkittävästi muun muassa EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Hän arvioi tässä tilanteessa ympäristötoimien kunnianhimon tason laskevan ja tavoitteiden aikataulun hidastuvan. Esimerkiksi EU:n tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä voisi siirtyä myöhemmäksi.

– Takapakkia voisi tulla myös maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvokysymyksissä ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat perinteisesti olleet laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

KIINAN johtaja Xi Jinping vierailee ensi viikolla Euroopassa.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Urpilainen näkee Kiinalla olevan kaksi vastakkaista roolia Euroopassa. Se on EU:lle taloudellinen kilpailija, joka ajaa poliitikallaan Euroopan arvoista eroavaa yhteiskuntajärjestelmää. Samalla EU:lla ja Kiinalla on paljon yhteisiä intressejä ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä alkaen.

Takapakkia voisi tulla maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvossa ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

Urpiainen korostaa rakentavan vuoropuhelun ylläpitämistä Kiinan kanssa, vaikka samalla pohditaan kauppaan ja kiinalaisiin investointeihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden hallintaa.

Kiina on ollut myös Afrikassa pitkäjänteinen toimija, joka on sielläkin samalla pyrkinyt edistämään omia poliittisia pyrkimyksiään.

Afrikassakin on kasvavaa kritiikkiä Kiinan toiminaa kohtaan. Kiinan Afrikkaan liittyvät hankkeet rahoitetaan pääosin kiinalaisella lainarahalla. Osassa Afrikan maita jopa 50 prosenttia budjetista menee lainanhoitokustannuksiin.

Afrikan maiden kumppanuuksista vastaava Urpilainen kertoi EU:n muuttaneen tällä kaudella kansainvälisiin kumppanuuksiin liittyvää kehityspolitiikkansa paradigmaa. Tavoitteena on rakentaa EU:n ja Afrikan maiden välillä tasavertaisia kumppanuuksia, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

EU:n suunnitelmana on aloittaa Afrikassa yksityisiä ja julkisia investointeja 150 miljardin euron arvosta vuoteen 2027 mennessä.

AVAINSANAT

STT:n kyselyssä jopa viisi eduskuntapuoluetta olisi vähintään jossain määrin valmis hyväksymään EU-maiden uuden yhteisvelan

Suurin osa suomalaisista eduskuntapuolueista näkee eurooppalaisen yhteisvelan ainakin jossain määrin mahdolliseksi keinoksi rahoittaa Euroopan puolustusta tai Ukraina-tukea. Tämä käy ilmi STT:n EU-vaalikyselystä, jossa kartoitettiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä ennen kesäkuun vaaleja.

Suomessa on perinteisesti suhtauduttu hyvin kriittisesti EU-maiden yhteiseen velkaan. Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös suurhyökkäyksestä Ukrainaan näyttääkin liikuttaneen mannerlaattoja myös suomalaisessa velkakeskustelussa.

Myös osa oikeistopuolueista raottaa nyt ovea sille, että puolustusta tai Ukrainaa voisi olla mahdollista tukea eurooppalaisella yhteisvelalla.

Pääministeripuolue kokoomuksesta kerrotaan aluksi, että puolue suhtautuu yhteisvelkaan kriittisesti ja haluaa löytää rahat ensisijaisesti EU-budjetin sisältä ja muilla keinoilla. Tämän jälkeen vastauksessa kuitenkin lisätään, ettei puolue sulje pois mahdollisuutta uuteen eurooppalaiseen yhteisvelkaan.

- Ukrainan kohtalo määrää samalla koko Euroopan kohtalon. Maan tukeminen ja puolustusteollisuuden ylös saaminen vaativat merkittäviä summia ja tästä syystä juuri puolustuksen kohentamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi otettu yhteisvelka ei ole kategorisesti pois suljettu vaihtoehto, puoluetoimiston vastauksessa kerrotaan.

RKP katsoo tätäkin suoremmin, että yhteisvelka voi olla vaihtoehto Ukrainan tai eurooppalaisen puolustuksen rahoittamiseksi, jotta kaikki maat osallistuvat Euroopan puolustuksen ja Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamiseen. Liike Nyt kertoi niin ikään olevansa valmis yhteisvelkaan.

POLIITTISEN historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta pitää suomalaisten puolueiden velkakannan muuttumista merkittävänä vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna. Hän katsoo, että nykytilanne työntää Suomea ja unionin itälaitaa kohti unionin vanhimpien ja suurimpien valtioiden nykyistä ajattelua.

– Saksassa se oli tosi merkittävä käänne silloin koronakriisin aikaan. Kun tehtiin se periaatteellinen päätös, että nyt voidaan käyttää myös yhteisvelkaa, Aunesluoma sanoo.

Perinteisesti Saksa on kuulunut talousajattelussaan samaan joukkoon Suomen kanssa.

Suomen puoluekentältä löytyy kuitenkin yhä myös yhteisvelan kategorisia tyrmääjiä. Eduskuntapuolueista sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta eivät olisi valmiita uuteen yhteisvelkaan edes Ukrainan tai puolustuksen takia.

Perussuomalaiset katsoo vastauksessaan, että yhteisvelka-ajattelun taustalta voi löytyä Ukrainan ja puolustuksen sijaan muita syitä.

- Syy siihen, miksi tähän halutaan ottaa mukaan EU-velka, johtuu joko siitä, että joidenkin EU-maiden ei uskota pystyvän tai suostuvan ottamaan lisää velkaa, tai sitten kyseessä on EU:n pyrkimys siirtää itselleen päätös-, budjetti- ja verotusvaltaa hyvän tekosyyn varjolla.

Myöskään keskusta ei näe uutta yhteisvelkaa perusteltuna, vaan esittää keinoiksi Euroopan investointipankin rahoituksen laajentamista ja Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämistä Ukraina-tuessa.

SOSIALIDEMOKRAATIT ja kristillisdemokraatit jättivät ensin vastaamatta täysin suoraan STT:n kysymykseen yhteisvelasta. Jatkokysymyksen jälkeen puolueista kerrottiin, että ne eivät kannata uutta yhteisvelkaa puolustuksen kohentamiseen tai Ukraina-tukeen.

Kristillisdemokraatit esittää varojen suuntaamista Ukrainalle jo olemassa olevista rahoitusinstrumenteista ja rahastoista.

SDP puolestaan haluaisi kanavoida Euroopan investointipankin rahoitusta puolustusteollisuudelle sekä kartoittaa mahdollisuuksia EU:n omien varojen keräämiseen esimerkiksi haittaveroilla, päästökauppamaksuilla tai rahoitusmarkkinoiden verottamisella. Lisäksi puolue rahoittaisi Ukraina-tukea Venäjän jäädytetyillä varoilla sekä yksityistä pääomaa houkuttelemalla.

SDP piti eurokriisin aikaan valtiovarainministeripuolueena kiinni tiukan EU-taloudenpitäjän roolista. Eurooppalaisten sisarpuolueidensa joukossa SDP edustaakin asiassa hyvin tiukkaa laitaa, professori Aunesluoma katsoo.

Hän pitää epävarmana sitä, kuinka suuria summia esimerkiksi SDP:n esittämillä keinoilla on mahdollista kerätä ja minkälainen omien varojen hankinta olisi tosiasiassa poliittisesti toteutettavissa. Verot ja maksut myös jäävät helposti pysyviksi tuloautomaateiksi, mutta velan käyttöä on helpompi rajata, hän arvioi.

MIKÄLI hallitus päätyisi seuraavan EU-vaalikauden aikana hyväksymään uuden yhteisvelan, se voi odottaa saavansa tukea osalta oppositiosta.

Vihreät arvioi, että EU:n on merkittävästi lisättävä aseellista, humanitääristä ja taloudellista tukea Ukrainalle sekä samalla vahvistettava omaa puolustustaan.

- Tämä vaatii merkittäviä varoja ja mahdollisesti korotuksia jäsenmaksuihin. Myös yhteisvelan tulee olla työkalupakissa tarvittaessa, puolue katsoo.

Vasemmistoliitto olisi valmis puoltamaan Ukrainan tueksi otettua yhteisvelkaa.

- Unionin on tehtävä kaikkensa Ukrainan puolustuksen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Mikäli Ukrainan tukeminen edellyttää velanottoa, on näin toimittava.

STT / Mikko Gustafsson

AVAINSANAT

“Ajattelevat vain omia etujaan” – Tämä käsitys poliitikoista on kasvanut selvästi

Epäluottamus poliitikkoja ja puolueita kohtaan on lisääntynyt Suomessa, uusi kysely kertoo.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaaman kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista uskoo, että poliitikot ajattelevat vain omia etujaan ja vähät välittävät kansalaisten tarpeista.

Luku on kasvanut selvästi neljän vuoden takaisesta, jolloin 57 prosenttia suomalaisista ajatteli edellä mainitulla tavalla.

Myös suomalaisten usko siihen, että puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuiksi, on laskenut kyselyn mukaan selvästi. Kun kolme vuotta sitten näin ajatteli 63 prosenttia suomalaisista, nyt vastaava luku on 44 prosenttia.

Vaikka luottamus poliitikkoja ja puolueita kohtaan on heikentynyt, suorien kansanäänestysten suosio ei kuitenkaan ole kasvanut, vaan päinvastoin laskenut hieman.

KUN VIISI vuotta sitten 50 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että tärkeät kysymykset pitää entistä useammin päättää kansanäänestyksellä, nyt tätä mieltä on vain 43 prosenttia suomalaisista.

Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä demokratiaa ja politiikkaa sivuavista väittämistä.

Tutkimusta varten haastateltiin hieman yli tuhatta suomalaista huhtikuun alkupuolella. Vastaajat edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tutkimuksen toteutti Verian. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

AVAINSANAT

Puolustusvaliokunta sai USA:ssa eteensä yllätysasiakirjan – tiedonkulku ministeriön kanssa ei toimi

Virginian kansalliskaartin komentaja, prikaatinkenraali Charles B. Martin Jr. puhuttelee komennukselle Puolaan lähteviä sotilaitaan helmikuussa 2024.

Eduskunnan puolustusvaliokunta yllätettiin huhtikuun lopulla Yhdysvaltain-matkallaan: kansanedustajille kerrottiin Suomen ja Virginian kansalliskaartin yhteisymmärryspöytäkirjasta, josta he eivät olleet etukäteen kuulleet juuri mitään.

Valiokunta oli Yhdysvaltain Virginiassa ja Washingtonissa 21.-26. huhtikuuta. Demokraatin haastattelemien valiokunnan jäsenten mukaan yhdysvaltalaiset kertoivat Virginiassa yllättäen suomalaisille, miten Suomi aloittaa yhteistyön osavaltion kansalliskaartin kanssa.

Puolustusministeriö oli kertonut valiokunnalle tulossa olevista yhteistyökuvioista vain yleisellä tasolla.

Mika Karin (sd.) mukaan tieto yhteisymmärryspöytäkirjasta hämmästytti valiokunnan jäseniä.

– Eduskunnan puolustusvaliokunnan piti matkustaa Yhdysvaltoihin kuullakseen sen uutisen, Kari ihmettelee.

Kari muistuttaa, että puolustuspolitiikka on perustunut Suomessa laajaan hallituksen ja opposition rajat ylittävään yhteistyöhön, jossa on keskeisessä roolissa puolustusministeriö ja sitä johtava ministeri. Tiedonkulku on tässä aiemmin toiminut hyvin.

Nato-jäsenyys ja kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ovat lisänneet tiedontarvetta ja -määrää entisestään.

Eduskunta kertoi huhtikuussa etukäteen puolustusvaliokunnan USA-matkasta ja kokoonpanosta. Tiedotteessa mainittiin tuolloin, että Richmondissa käydessään valiokunta kuulee muun muassa osavaltion kansalliskaartin toiminnasta.

MINISTERIÖSTÄ on Karin mukaan saanut viime aikoina informaatiota paikoin aikaisempaa huonommin. Virginian tapaus ei ole ainoa laatuaan.

– Joistakin asioista olemme kuulleet ensimmäiseksi median kautta eikä valiokunnalle ole kerrottu etukäteen kuten tapoihin on kuulunut.

Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) toteaa, ettei Yhdysvaltain vierailu ollut suinkaan ainoa tietokatkos puolusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja valiokunnan välillä. Hän mainitsee myös Häkkäsen Kyrönmaa-lehdelle helmikuun alussa antaman haastatteluun, jossa ministeri totesi aikovansa estää reservistä karkaamisen oikeudellisilla keinoilla. Tarkemmin Savola ei halua muita tapauksia avata.

Valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) myöntää, ettei valiokunta saanut Yhdysvaltain vierailunsa edellä riittävästi tietoa.

– Tiedonkulussa ministeriön suuntaan olisi kehittämisen varaa.

– Ehkä ministeriöltä tuppaa unohtumaan se, että eduskunta on syytä pitää ajan tasalla, Kopra sanoo.

Hän korostaa, ettei halua yksilöidä kritiikkiään ministeri Antti Häkkäseen (kok.), vaan puhuu ministeriöstä.

– Rohkaisen kaikkia virkamiehiä kiinnittämään tähän huomiota, että eduskunnan valiokunnat pidetään ajan tasalla.

PERUSSUOMALAISTEN Jari Ronkaisen mukaan valiokunta on saanut tietoa isoista asioista aina tarpeen vaatiessa.

– Toki keskeneräisistä asioista voisimme toivoa tietoa vähän aikaisemminkin, mutta keskeneräinen on aina keskeneräinen.

Virginian kansalliskaartin kanssa tehtävästä yhteisymmärryssopimuksesta valiokunta oli Ronkaisen mukaan kuullut aikaisemminkin tosin lähinnä sivulauseessa.

– Asia oli keskeneräinen ja siinä mielessä (valiokunnalle) yllätys, että se oli niin nopeasti tulossa. Hyvä kuin ehdimme Yhdysvalloista Suomeen, kun se jo allekirjoitettiin.

Juha Mäenpää (ps.) arvelee tietokatkosten syyksi käsiteltävien asioiden määrää puolustushallinnossa. Hänkin tunnistaa Virginiaan liittyvän katkoksen mutta ymmärtää myös ministeriötä.

– Ehkä se vähän saattoi näin olla. Siellä on varmaan päivittäin käsittelyssä paljon asioita, joita ehkä haluaisimme nähdä täällä. Ei minulle siitä pahaa mieltä jäänyt, Mäenpää sanoo.

Hän kommentoi armeliaaseen sävyyn myös ministeri Häkkäsen toimintaa valiokunnan tiedottamisessa tuntuen ymmärtävän, että asioita on paljon valmistelussa ja osasta ei voi ehkä etukäteen puhua.

DEMOKRAATILLE on kerrottu, että puolustusministeriön virkamies pahoitteli Virginiaan liittyvää tietokatkosta valiokunnalle jälkikäteen.

Jari Ronkainen haluaa myös ymmärtää ministeriötä.

– Totta kai virkamiehet olisivat varmasti kertoneet, jos hekään olisivat osanneet ajoittaa aikataulun sillä lailla, että he olisivat tienneet, että nyt se tapahtuu. Ihan selkeästi oli se, että hekään eivät uskoneet, että se tapahtuu näin nopeasti, Ronkainen kommentoi.

Olisitko henkilökohtaisesti toivonut, että olisi ollut parempi tieto Yhdysvalloissa?

– Aina, kun lähdetään maailmalle ja kuljetetaan Suomen lippua mukana, kaikki tarpeellinen tieto olisi totta kai oltava. Mutta mistä se aina tiedetään mikä on ajankohtaista? Olihan meillä (valiokunnalla) ministerin tapaaminenkin ennen Yhdysvaltain vierailua. Voi olla, että ministeri unohti asian kertoa tai sitten hänelläkään ei ollut sitä tietoa vielä siinä hetkessä. Oliko heillä tarkoitus sitten informoida valiokunta sen meidän reissun jälkeen, sitten kun näyttää, että rupeaa olemaan valmista. Mutta kyllä se on ihan selvä, kun maailmalle lähdetään, kyllä silloin pitäisi olla kaikki speksit tiedossa.

– Varmasti meillä kaikilla on parannettavaa. Maailma on nyt vähän isompi kuin mihin olemme aikaisemmin tottuneet. Me joudumme kaikki vähän reenaamaan, Ronkainen toteaa.

PUOLUSTUSMINISTERI Häkkänen myöntää Demokraatille, että tiedonkulussa puolustusvaliokunnan suuntaan on jatkuvasti kehitettävää. Hän ei suoraan myönnä tietokatkoksia.

– Kansalliskaartiyhteistyö ja kaikki muukin informoidaan puolustusvaliokunnalle ihan säännöllisin väliajoin. Meillä on miljoona asiaa maan ja taivaan väliltä koko ajan liikkeellä. Koko hallinnonalaa kannustetaan proaktiiviseen informointiin puolustusvaliokunnalle. Kaikki tieto toimitetaan ja tiedonkulkua parannetaan koko ajan, Häkkänen sanoo.

Virginian kansalliskaartin yhteistyötä koskevan pöytäkirjan kohdalla Häkkänen muistuttaa, että Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on suuret määrät puolustusyhteistyöhön liittyviä asiakirjoja.

– Menen ensi viikolla Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa neuvotteluihin Washingtoniin. Meillä on Yhdysvaltain kanssa sopimuskenttä, jossa on kymmenittäin asiakirjoja. Ne kaikki perustuvat jo aiemmin tehtyihin sopimuksiin, joko liittolaissuhteeseen tai 2016 vuoden puolustussopimusasiakirjoihin. Sen jälkeen laaditaan eri aselajikohtaisia aiejulistusasiakirjoja. Näitä on kymmenittäin eri sektoreilla. Tänä aamuna oli Pentagonin apulaispuolustusministeri Suomessa. Syvennämme teknologiayhteistyötä. Se tapahtuu sopimusviitekehysten sisällä.

HÄKKÄNEN tähdentää, että valtiojohto ja ministeriöt toimivat eduskunnan antamalla mandaatilla.

– Vaikka nämä ovat ministeriön ja hallituksen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon päätösvallassa, silti valiokuntia informoidaan kaikesta mitä ne pyytävät ja myös proaktiivisesti valtaosasta asioita.

Näet, että tässä ei ole mitään pahoiteltavaa?

– Kehitettävää on koko ajan. Se on ihan selvä. Informaation kulkuun panostetaan koko ajan enemmän.

Häkkäsen mukaan muun muassa Nato-jäsenyyden myötä tapahtunut puolustuskentän kansainvälistyminen on nostanut tapahtumien määrän valtavaksi.

– Venäjä-tilanteen seurannasta USA-yhteistyöhön ja ampumarataverkon kehittämiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Tavaraa tulee tuhansia sivuja viikossa. Pyrimme pistämään meidän virkamiehet juoksemaan vielä kovempaa ja tuomaan tietoa. Kaikilla on tietysti rajallinen vuorokausi.

ITSEKIN viime kaudella puolustusministeriä sijaistanut Mikko Savola (kesk.) ei osta selitystä asioiden suuren määrän vaikutuksesta heikentyneeseen tiedonkulkuun.

– Asioita on aina ollut aika paljon. Itselläni on pitkä kokemus puolustusvaliokunnasta ja erityisesti (puolustusministeri Jussi) Niinistön ja (puolustusministeri Antti) Kaikkosen (kesk.) kausilla. Tieto kulki silloin mielestäni hyvin ja tietoa sai (puolustusministeriltä ja presidentiltä) suoraankin. En näe tietomäärää ongelmaksi. Kyllä ministeriössä osataan suodattaa pienet asiat isoista ja pienemmistä voi infota vähän epäformaalimminkin, jos aiheelliseksi kokee.

Savola katsoo valtioneuvoston, presidentin ja eduskunnan välistä tietojen vaihtoa demokratian toimivuuden näkökulmasta.

– Hallitus- ja oppositiopuolueita yhdistävää korsuhenkeä edistää puolustusvaliokunnassa se, että kaikki ovat samalla kartalla. Tästähän siinä on kyse.

Myöskään kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen värisuora ei Savolan mukaan välttämättä selitä tiedonkulun ongelmia.

– En osaa sanoa onko kyse värisuora-asiasta vai enemmänkin siitä, ettei valiokunnan roolia ole oikein ministeriössä sisäistetty.

SAVOLA kertoo pitäneensä oman ministeripestinsä aikana erityisavustajien kanssa huolen siitä, milloin puolustusvaliokuntaa tai vähintäänkin puheenjohtajistoa on aihetta informoida.

– Tiedän, että Kaikkonen teki samalla tavalla. Ministerillä itsellään on iso painoarvo siinä, että miten vahvan avoimuuden hän valiokuntaan haluaa luoda.

– Kuten eräs ministeri, puhun nyt eri ministeristä ja valiokunnasta, sanoi, että ministerin tärkein tehtävä eduskuntaan päin on pitää valiokunta tietoisena ja serveerata valiokuntaa, että homma toimii. Tästä on varmastikin kyse. Toivomme valiokunnassa parempaa tiedonkulkua ja ennakointia asioiden suhteen.

“Hänen pitäisi tehdä asennemuutos. Olemme valiokunnasta suoran palautteen hänelle useampaan kertaan antaneet.”

Hän muistuttaa, että puolustuspolitiikan yhteinen sävel hyödyttää myös ministeriä.

– Kun kerran kaikki maanpuolustusasioissa samaan suuntaan soudetaan, niin sitä kautta pystytään myös ministeriä ja ministeriötä auttamaan. Niitäkin tilanteita voi tulla matkan varrella, missä apua tarvitaan toiseen suuntaan. Siinä on valiokunnan ja eduskunnan rooli aika iso.

Eli summaten, tiedonkulun ongelmat johtuvat ministeristä?

– Hänen pitäisi tehdä asennemuutos. Olemme valiokunnasta suoran palautteen hänelle useampaan kertaan antaneet. Ei tämä hänelle vierasta ole.

VALTIONEUVOSTOSSA toimii ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, jonka istuntoihin tasavallan presidentti osallistuu. Tiedonkulkua eduskunnan suuntaan hoitaa puolustusasioissa osaltaan myös presidentti. Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti aktiivisesti yhteyttä muun muassa puolustusvaliokunnan puheenjohtajaan.

Onko uuden presidentin kanssa jonkinlainen sisäänajovaihe, kun sanoit, että edellisen presidentin kanssa oli suoraakin yhteydenpitoa?

– Kyllä puhelimella saa varmasti kiinni valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajankin, kun halua on. Sitäkin kautta pystyy valiokuntaa halutessaan informoimaan.

Tämän tyyppinen soittelu on ilmeisesti vähentynyt?

– No, ehkä aktiivisempaakin voisi olla, Savola sanoo.

Mika Karin mukaan myös kokoomuksen värisuora saattaa vaikuttaa puolustusvaliokunnan toimintaan muun muassa sitä kautta, että puheenjohtaja Kopra ja ministeri Häkkänen tulevat samasta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Kari luonnehtii asetelmaa politiikan arkeen vaikuttavaksi rakenteelliseksi haasteeksi. Kopran työstä hän ei löydä huomautettavaa.

– Haluaisin antaa myönteistä palautetta puheenjohtaja Kopralle, joka on lunastanut erinomaisella tavalla paikkansa valiokunnan johdossa. Hän on osoittanut vahvaa kiinnostusta oman tehtävänsä hoitamiseen. Yhteistyö hänen kanssaan on sujunut valiokunnassa erinomaisesti.

PUOLUSTUSVALIOKUNTA on Karin mukaan hyvin riippuvainen ministeriön tiedonsaannista. Tiedonkulku on yksi keskeinen ministeriön ja valiokunnan välistä luottamusta ylläpitävä asia.

– Valiokunnat tarvitsevat yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen vision muodostamiseksi mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa. Samaa tietoa, joka on pohjana valtioneuvoston antamalle selonteolle ja valtioneuvoston tilannekuvalle, Kari sanoo.

Puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainenkin (vihr.) osallistui Yhdysvaltain matkalle. Hän luonnehtii Virginian kansalliskaartia koskevan asiakirjan yllättävää paljastumista valiokunnan kannalta kiusalliseksi.

Holopainen kertoo ymmärtävänsä, että puolustusministeriössä on Nato-jäsenyyden ja muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi paljon asioita, mutta hänkään ei pidä kiirettä riittävänä selityksenä.

– Kun asiat tulevat ministeriössä valmisteluun, pitää joka kerta miettiä onko tämä nyt sellainen asia, josta informoidaan valiokuntaa. Ja mieluummin pitää informoimisen kynnys matalana.

– Vierailu Yhdysvaltoihin on yksi esimerkki. Meilläkin on (valiokunnassa) erilaisia kontakteja muihin tahoihin. Ei voi syntyä epäsymmetristä tilannetta, että joissakin tapaamisissa tulee esille, ettei valiokunta ole asioista tietoinen. Se aiheuttaa vähintäänkin kiusallisia tilanteita.

HOLOPAINEN arvioi puolustusministeri Häkkäsen olleen valiokunnan kuultavana jopa useammin kuin viime vaalikauden ministerien.

Tiedonkulun vaikeuksien syyksi hän vaikuttaa arvelevan pikemminkin kokoomuksen värisuoraa.

– Presidentinvaalien yhteydessäkin oli puhetta siitä, miten yhden puolueen värisuora ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa mahdollisesti vaikuttaa. Riskinä on, että muodostuu sokeutta sille, paljonko asioista viestitään parlamentaarisesti.

– Valtioneuvoston päässä on tällaisessa asetelmassa erityinen velvollisuus erikseen miettiä, kuinka muita ryhmiä huomioidaan. Meillä on pitkä perinne siitä, että turvallisuuspoliittisia asioita käsitellään parlamentaarisesti. Se on vahvuus, mutta konsensus ei synny automaattisesti vaan kaikkien pitää olla prosessissa mukana ja saman tilannekuvan päällä. Konsensus on oikein rakennetun prosessin lopputulos, Holopainen sanoo.

Korjattu 18.5.2024 kello 10.10 seuraavaan sitaattiin Jussi Niinistön nimi Sauli Niinistön sijaan: – Asioita on aina ollut aika paljon. Itselläni on pitkä kokemus puolustusvaliokunnasta ja erityisesti (puolustusministeri Jussi) Niinistön (ps./sin.) ja (puolustusministeri Antti) Kaikkosen (kesk.) kausilla.

AVAINSANAT

Euroopan neuvosto: tekoälysopimus on hyväksytty

Kuva: Istock

Euroopan neuvosto hyväksyi perjantaina ensimmäisen sitovan kansainvälisen tekoälysopimuksen.

Sopimuksessa vaaditaan muun muassa sitä, että tekoälyjärjestelmät eivät saa vaarantaa demokraattisia instituutioita tai toimintoja. Läpinäkyvyys- ja valvontavaatimuksiin sisältyy tekoälyn tuottaman sisällön merkitseminen käyttäjiä varten.

Tekoälyä koskeva puiteyleissopimus hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomitean kokouksessa, johon kokoontui edustajia kaikista neuvoston 46 jäsenmaasta.

Sopimuksen valmistelussa on ollut mukana myös 11 neuvoston ulkopuolista valtiota kuten Yhdysvallat ja Vatikaani.

Puiteyleissopimuksen allekirjoittaminen aloitetaan syyskuussa Vilnassa järjestettävässä oikeusministerien kokouksessa. Sopimuksen voivat allekirjoittaa myös Euroopan neuvoston ulkopuoliset valtiot.

AVAINSANAT

Purra jyrähtää X:ssä: “Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta…”

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvassa eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä. Asia ratkesi tänään, kun hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kannatti valiokunnassa hylkäämistä opposition rinnalla.

Räsäsen toiminta on närästänyt muissa hallituspuolueissa ja ryhmäjohtajat ovat käyneet asiasta pelisääntökeskustelua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi X:ssä tänään asiaa. Tosin hän ei suoraan kerro, mihin tapaukseen hänen kommenttinsa viittaa – luultavimmin kuitenkin juuri Räsäseen.

– Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta kaataa hallituksen esityksiä tai vaikeuttaa niiden etenemistä, Purra kirjoittaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Purraa kommentoimaan päivitystään.

Eilen perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila otti myös keskusteluun kantaa.

– Hallitusohjelmassa on useita asioita, joissa neljä puoluetta ovat päätyneet kompromissiin. Nyt yhteisesti sovittua vesitetään alkoholilain 8 % osalta. Jos kompromissi ei kelpaa, katson, että voimme jatkossa enemmistöpäätöksellä edistää viinien saamista ruokakauppaan, Junnila sanoi X:ssä.

AVAINSANAT