Lisäksi yhtiön hallinnon periaatetta eli parlamentaarisuutta pyritään heikentämään. Sakari Kiuru sanoo, että Ylen valtasuhteet ovat nyt muuttuneet.

– Hallintoneuvosto on nytkin olemassa, mutta sen asema on heikentynyt. Yleä ei johda enää johtajistosta koottu hallitus. Nyt se on ulkoistettu ja koottu niin sanotuista asiantuntijajäsenistä. Se on heikentänyt hallintoneuvoston asemaa. Aikaisemmin se valitsi johtajat suoraan, Kiuru sanoo.

Sakari Kiuru arvioi, että hallintoneuvostoa koskevien suunnitelmien taustalla ovat ulkopuoliset kilpailijaintressit; valtalehdistö on kriisissä ja televisiomainostenkin hankinta on hankalaa laman takia.

– Ilmeisesti hallituksen viestintäministeri, kokoomusryhmä ja pääministeri kuuntelevat nyt valtalehdistön ja muiden televisioiden kampanjalobbausta. He katsovat, että parlamentaarista hallintoa pitäisi valvoa. Se on hyvin outo ajatus ainakin minulle.

Myös demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoo, ettei uusia valvojia kaivata.

– Yleä valvoo jo nyt kolme tahoa, sen oma hallintoneuvosto ja hallitus ja ministeriö. Mihin ihmeessä tarvitaan neljättä valvojaa, julkisen palvelun neuvostoa.

Petra Jämsä
Uutispäivä Demari