VALIKKO

Ekonomisti patistelee puolueita ylivaalikautiseen sopimiseen – ”On pikkuisen outoa, että rahoituksesta ei ole keskusteltu mitään”

Hallitus ilmoitti tavoitteestaan puolustusbudjetin kasvattamiseksi Helsingissä 1. huhtikuuta.

Ekonomisti, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on nostanut puolustusveron esiin yhdeksi mahdollisuudeksi rahoittaa Suomen paisuvia puolustusmenoja.

Hallituksen puolustusbudjetille asettama 3 prosentin bkt-tavoite vuoteen 2029 mennessä saa Vihriälän kaipaamaan puolueilta yhteistä, ylivaalikautista julkisen talouden tasapainotavoitetta. Hän toivoisi kasvavien puolustusmenojen rahoituksesta aktiivisempaa poliittista keskustelua.

Vihriälä käyttää puolustusveroa yleisnimityksenä kaikille puolustusbudjetin kasvattamiseen tähtääville veronkorotuksille.

– En ajattele mitään uutta veroa, vaan veroa, joka voisi koostua eri elementeistä. Jos esimerkiksi arvonlisäveroa, tuloveroa kiinteistöveroa tai mitä tahansa veroa nostetaan ja sillä rahoitetaan ainakin osittain puolustusmenojen lisäyksiä, niin sitä voisi kutsua puolutusveroksi. Puolustus olisi peruste sille, minkä takia veroa nostetaan, Vihriälä sanoo Demokraatille.

JOS puolustuksen lisämenoja rahoitettaisiin kasvattamalla verotuottoja, myös kokonaisveroaste nousisi. Toinen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi Naton pääsihteerin Mark Rutten väläyttämä sosiaaliturvamenojen pienentäminen tai muut menoleikkaukset.

Monet puolustusmenojaan kasvattavista maista ovat kertoneet rahoittavansa investointinsa velalla. Suomi ei ole ottanut rahoitukseen kantaa.

– Mailla, joilla on julkisessa taloudessa liikkumavaraa, niin kuin etenkin Ruotsilla mutta myös Saksalla on Suomeen verrattuna, on mahdollista nostaa velkatasoaan menojen kattamiseksi. Jatkossa velasta pitää huolehtia joko veroja korottamalla tai leikkaamalla.

– Velka ei voi olla pysyvä tapa rahoittaa mitään tällaista. Velalla jaetaan taakkaa yli ajan ja se voi olla ihan järkevää.

SUOMEN kaltaisessa maassa, jossa velkataso on lähtökohtaisesti korkea, on Vihriälän mukaan pakko suhtautua velkarahoitukseen varovaisemmin.

Orpon hallituksen tavoite nostaisi puolustusbudjettia vuositasolla noin 50 prosentilla. Keinoista, joilla nousu rahoitettaisiin ei ole toistaiseksi käyty kunnollista julkista keskustelua. Vihriälä pitää keskustelun puutetta huolestuttavana.

– Ymmärrän, että ensimmäisessä vaiheessa täytyy olla joku käsitys siitä paljonko puolustusmenoja täytyy nostaa, että suorituskykyjä voidaan parantaa.

– On pikkuisen outoa, että rahoituksesta ei ole keskusteltu mitään. Puhuttiin vain siirtyvistä eristä varmaankin koskien tätä hallituskautta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos tällä hallituskaudella aiheutuu lisämenoja, niin vaikka olisi jokin momentti, jossa on käyttämätöntä rahaa, niin joko se tarkoittaa valtion kassavarojen vähentämistä tai uuden velan ottamista. Jostakin ne menot on katettava.

– Jos veroja ei nosteta tai menoja leikata, joko olemassa olevaa finanssivarallisuutta vähennetään tai otetaan velkaa.

Eli ongelmaa siirretään seuraavalle hallitukselle?

– Sitä se jossakin mielessä on. Niinkuin sanottu, voi olla ihan järkevää, että nyt ei rynnätä heti korottamaan verotusta tai leikkaamaan muita menoja, vaan tehdään se harkitusti.

– Etenkin, jos alkuvaiheessa tulee kertaluonteisia menoja, jotka vahvistavat puolustuskykyä pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Ukrainan tuki on ilman muuta sellaista. Se on tilapäistä. Mutta jos pysyvästi nostamme puolustusmenojen tasoa, se pitää rahoittaa veroilla tai muita menoja leikkaamalla.

VIHRIÄLÄ on aikaisemminkin esittänyt, että Suomeen tarvitaan yhteinen parlamentaarinen näkemys julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta. Hän ottaa esimerkiksi Ruotsin, jossa oli pitkän aikaa suomalaisittain kadehdittava tavoite pitää julkinen talous keskimäärin 0,35 prosenttia ylijäämäisenä.

– Viime syksynä tavoite muutettiin tasapainoksi pitkällä aikavälillä. Ruotsi on nyt päättänyt velkaantua. He tekevät ainakin seuraavan kahdeksan vuoden aikana jonkin verran alijäämää. Ruotsin tapauksessa se ei ole ongelma.

Suomessa julkisen talouden velkasuhde on Orpon hallituksen toimilla nippa nappa hetkeksi aikaa vakautumassa, jos kaikki suunniteltu toteutuu.

– Pidemmän päälle tarvitaan lisää leikkauksia tai veronkorotuksia. Etenkin, jos tähän tulee lisämenoja päälle, eduskunnan keskeisten puolueiden pitäisi muodostaa yhteinen käsitys julkisen talouden vaalikaudet ylittävästä tasapainotavoitteesta. Voisi ajatella, että tästä päästäisiin yli puoluerajojen yhteisymmärrykseen, kuten Ruotsissa on tapahtunut.

VAALIKESKUSTELUIDEN talouspoliittisiksi vaihtoehdoiksi jäisivät tulo- ja menosopeutus, veronkorotukset tai leikkaukset, joilla tasapainoa pyrittäisiin parantamaan.

– Tämä olisi sopiva poliittinen keskustelu eduskuntavaaleihin, mutta tasapainotavoitteesta olisi hyvä olla yhteisymmärrys hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Vaikka EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt alkoivat Suomen korkeasta velkaantumisasteesta johtuen pikku hiljaa purra, puolustusmenojen kasvattaminen sai komission höllentämään niitä.

– Uudet säännöt, ne eivät luo vahvaa ankkuria. Olisi tärkeää, että vastuullinen finanssipolitiikan yleislinja tässä tilanteessa ankkuroitaisiin niin laajasti, ettei asiasta syntyisi epäselvyyttä vaikka hallitukset vaihtuvat.

Vihriälä laskisi asevelvollisuuden vaihtoehtoiset kustannukset ilman muuta mukaan puolustusbudjettiin. Nyt niin ei tehdä eikä Suomi asiaa edistä myöskään Natossa.

– Jos tavoittelemme ilman niitä kolme prosenttia, sitten olemme kuten Rutte sanoi kolmessa ja puolessa asevelvollisuuskustannukset huomioon ottaen.

AVAINSANAT

Varustautuminen pitää tehdä järjellä – Nato-ratsuväkeen ei voi enää luottaa

  • Kolumnit
  • 03.05.2025
  • 16:30
  • (Päivitetty: 04.05. 10:00)

Euroopan on parannettava sotilaallisia valmiuksiaan. Se ei kuitenkaan voi perustua vain uskoon sodan väistämättömyydestä.

Kun nyt on käynyt selväksi – ja hartaasti toivon tämän koskevan myös golfaavaa valtiojohtoamme – ettei Trumpin USA:n Nato-sitoumukseen voi luottaa, on Euroopassa ryhdytty panostamaan oman puolustuksen vahvistamiseen. Järkeä on kuitenkin käytettävä siinä, miten se toteutetaan.

Kiireellisin tehtävä Euroopan varustautumisen vahvistamisessa koskee tarvetta turvata Ukrainan puolustuskyky, kunnes sen suvereniteetin turvaava rauha mahdollisimman pian on saatu tehtyä.

Naton jäsenenäkään ei voi luottaa sinisilmäisesti siihen, että pahan paikan tullen ratsuväki tulee valtameren takaa heti apuun. Molempia maailmansotia käytiin Euroopassa yli kaksi vuotta ennen kuin amerikkalaiset liittyivät demokratian puolustajiin.

Euroopan on joka tapauksessa vahvistettava omaa ”strategista autono­miaansa” ja siihen sisältyvää itsenäistä puolustuskykyä. Oleellisinta ei ole se, mikä on kunkin maan puolustusmenojen osuus kansantulosta, vaan se, minkälaiset ovat tarvittaessa EU:n kyvyt mobilisoida ja yhdessä käyttää lisääntyviä voimavarojaan.

Euroopan maiden oman aseteollisuuden protektionistisen suojelun purkamisella voitaisiin heti saavuttaa merkittävästi lisää kustannustehokkuutta ilman menolisäyksiä.

F-35-hävittäjät ovat Suomen reservin rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi.

PUOLUSTUSMENOIHIN käytettävä osuus BKT:sta nousee. Mutta mihin, se on erikseen katsottava.

Suomi on hoitanut puolustuksensa muiden suuresti arvostamalla tavalla ja kustannustehokkaasti. Sen kova ydin on kykymme tarvittaessa mobilisoida ja aseistaa 280 000 sotilaan suuruinen joukko yli 700 000 sotilaskoulutuksen saaneesta reservistä. F-35-hävittäjät ovat tämän rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi, mutta paljon kalliimpi.

Vastaavaan eivät suuremmatkaan maat Euroopassa kykene. On perusteltua, että puolustusmenojen laskelmissa otetaan täysimääräisesti huomioon ne kustannukset, jotka Suomelle koituvat yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpitämisestä.

YHTÄ oleellinen on kysymys, miten lisävarustautuminen rahoitetaan. Ei ole hyväksyttävää, että se hoidetaan leikkaamalla niiltä, joilla on kaikista vähiten pois otettavaa. Hallitus yhä leikittelee perintöveron poistolla ja muilla lisäetuuksilla hyvätuloisille. Tämän sijaan tulee toimia niin, että ne, joilla on eniten varallisuutta ja tuloja, osallistuvat suurimmalla panoksella puolustuskyvyn vahvistamiseen.

TÄRKEÄMPÄÄ kuin maailmansotaan varautuminen on aina sen toteutumisen ja käynnissä olevan sodan laajentumisen ehkäiseminen. Siksi varustautuminen ei riitä, vaan meidän on käytettävä kaikkia diplomaattisia ja muita keinoja uhkien ja jännitteiden purkamiseksi ja sen osoittamiseksi, että vain pidättäytyminen sotilaallisen voiman käytöstä antaa mahdollisuuksia minkään kansakunnan hyvinvoinnin parantamiseen.

Emme saa unohtaa, että koko ihmiskuntaan kohdistuvat eksistentiaaliset uhat – ydinaseet, ilmastonmuutos ja luontokato – vain kasvavat nykyisessä militaristisessa ilmapiirissä.

Kirjoittaja on historioitsija ja entinen ulkoministeri.

AVAINSANAT

Ministerin avustaja laukoi karuja kommentteja tukien saajista somessa – Juuso Iltalehdelle: ”Viesti oli kiistatta tympeä ja epäonnistunut”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan hän käy ”vakavan keskustelun” eduskunta-avustajansa Mikko Talson kanssa tämän tukien saajia koskevista kommenteista. Juuso kommentoi asiaa Iltalehdelle tekstiviestitse lauantaina.

-  Julkisuuteen noussut viesti oli kiistatta tympeä ja epäonnistunut, Juuso viestitti.

Talso kirjoitti vapunpäivänä Facebook-ryhmässä, että kukaan ei kuole Suomessa nälkään, sillä Kela pitää siitä huolen.

-  Jos ei ruokaa saa, niin se on ihan omaa tyhmyyttä!!! Sanon tämän siksi, että te luuserit, jotka odotatte tukianne käsi pitkällä ilman, että nostatte persettänne siitä tuolista, niin olette ansainneet köyhyytenne, Talso kirjoitti.

Lauantaina aamupäivällä Talson kommenttia ei enää löytynyt Facebook-julkaisusta.

TALSON kommentti liittyi Ilkka-Pohjalaisen leipäjonoja koskevaan kirjoitukseen Puhetta Vaasasta -ryhmässä. Hän pahoitteli kommenttejaan seuraavana päivänä Facebookissa. Hänen mukaansa hän ei viitannut kommentissaan kaikkiin työttömiin, vaan ideologisesti työttömiin ja tukien varaan heittäytyjiin.

-  Monet ovat kohtuuttomassa tilanteessa ilman omaa syytään. Itselläni on myös takana rankka työttömyys- ja ulosottojakso, Talso kirjoitti.

Juuso sanoi Iltalehdelle, että ei hyväksy tällaista omilta avustajiltaan, mutta työsuhteen päättäminen yhden virheen takia olisi kohtuutonta.

-  Käymme asian yhdessä tarkasti läpi, ministeri viestitti.

AVAINSANAT

Kisa SDP:ssä viimein käyntiin: Hilkka Ahde valmis apulaispormestariksi

  • Helsinki
  • 02.05.2025
  • 15:38
  • (Päivitetty: 02.05. 15:41)

SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään. Ahde kertoo asiasta perjantaina Demokraatille.

Ahde on ensimmäinen demarinimi, joka kertoo halukkuudestaan apulaispormestariksi.

– Olen pohtinut asiaa tiukasti muutaman päivän ajan ja tullut siihen tulokseen, etten pakene vastuuta. Äänimääräni velvoittaa myös ottamaan vastuuta, Ahde sanoo Demokraatille.

Ahde korostaa, että apulaispormestarin tehtävä on poliittinen.

– Tiedän, että tämä on älyttömän vaativa ja tärkeä tehtävä, mutta olen ennenkin ottanut haasteita vastaan ihan mahdottomissakin tilanteissa.

NIMISPEKULOINTI meni uusiksi sen jälkeen, kun SDP Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma ilmoitti maanantaina tavoittelevansa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää Helsingissä, eikä ole siis tarjolla apulaispormestariksi.

Demokraatin kyselykierroksella tiistaina kukaan ei vielä ilmoittautunut kisaan mukaan.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi. Äänestys käydään, jos ja kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Ahde sanoo suoraan toivovansa, että myös piiri kunnioittaa äänestäjien antamaa mandaattia. Tällä hän viittaa menestykseensä huhtikuun kuntavaaleissa.

Ahde oli viidenneksi suosituin SDP:n ehdokas Helsingissä. Kukaan hänen edellään olleista sosialidemokraateista ei ole käytettävissä apulaispormestariksi.

Ahde sai vaaleissa noin 800 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, kaikkiaan noin 2 500. Eduskuntavaaleissa 2023 Ahde ylsi varasijalle Helsingissä.

Ahde sanoo saaneensa jo parilta osastolta lupauksia ehdolle asettamisesta ja saaneensa muutenkin runsaasti yhteydenottoja asiassa.

AHDE on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta moni muistaa hänet myös viestintätehtävistä ammattiyhdistysliikkeessä.

– Olen ollut 12 vuotta valtuustossa ja katsellut kaavoitushommaa Oulussa ja Vantaalla. Ei tämä minulle sinänsä uutta ole.

Ahde kertoo asuneensa Helsingissä kaikkiaan jo 30 vuotta, joten tuntumaa kaupunkiin on. Hän nostaa keskeisiksi asioiksi apulaispormestarin työssä muun muassa liikenteen sujuvuuden, kaikkien liikennemuotojen kehittämisen, lähiluonnon huomioon ottamisen ja kohtuuhintaisen asumisen.

Ahde nostaa esille myös kaupungin varsinaiset asukkaat.

– Tänä päivänä tuntuu, että asukkaita kyllä kuullaan muttei kuunnella.

Ahde oli ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun Nasima Razmyar (sd.) palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Johanna Laisaarelle (sd.), joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

Laisaari sanoi tiistaina Demokraatille harkitsevansa vakavasti kisaan lähtöä.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen nimesi hallitussuosikkinsa: ”Realistisin vaihtoehto”

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei usko, että suunnanmuutos politiikassa olisi mahdollista samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mäkynen paljastaa toiveensa vappupuheessaan.

– Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja.

Helppoa sekään ei ole, sillä Mäkynen katsoo keskustajohtaja Antti Kaikkosen sortuneen erheeseen.

– Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.

Mäkynen pohtii, että jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella.

– Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.

Mäkynen myöntää, että tavoite on kova.

– Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin.

– Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen, Mäkynen listasi puheessaan.

AVAINSANAT

STTK:n Palola: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vappupuheessaan tuonut esiin huolensa hallituksen politiikan seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.

Hänen mukaansa hallituksen toiminta lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta tilanteessa, jossa sekä Euroopassa että Suomessa eletään epävarmoja aikoja. Siksi nyt pitäisi vahvistaa arjen turvallisuutta. Palola vertaa merikapteenina Suomea laivaan, joka purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa ilman kirkasta ja selkeää kuvaa ympäristöstä.

Palola arvostelee hallitusta muun muassa myös sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksista sekä työelämän heikennyksistä ja Suomen yleisen taloustilanteen heikkoudesta. Nykyhallitus on Palolan mukaan kunnostautunut valitettavan hyvin hölmöläisen hommassa eli koulutuksesta ja osaamisesta leikkaamisesta.

Palola kysyykin: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tavoin myös Palola toteaa, että ay-jäsenmaksut ovat työntekijöille tulonhankkimismenoja, jotka pitää voida vähentää verotuksessa.

AVAINSANAT