VALIKKO

Eduskunnan hallinto: Vornanen ei ole koskaan säilyttänyt aseita eduskunnassa

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan Vornasen asetta ei ole hänen tietääkseen säilytetty ikinä rakennuksen turvatiloissa.

Vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, ammuskelusta epäilty kansanedustaja Timo Vornanen (ps) ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustajaa Vornasta epäillään perjantaina aamuyöllä Helsingissä karaokebaarin edessä tapahtuneesta ammuskelusta. Poliisi ei ole maininnut lauantaihin asti pidätettynä olleen 54-vuotiaan miehen nimeä, mutta puolue on vahvistanut, että kyseessä on Vornanen.

Poliisin mukaan ampuja oli käyttänyt luvallista, pienikaliiberista asetta, osoitellut sillä ihmisiä kohti ja ampunut maahan yhden laukauksen.

Tämän jälkeen media on yrittänyt saada tietoja muun muassa siitä, mistä Vornanen oli aseensa hakenut baariin lähtiessään. Eduskunnan turvatiloissa on paikka, missä muun muassa eduskunnan eräkerholaiset ovat voineet säilyttää aseitaan esimerkiksi ennen yhteisille metsästysmatkoille lähtöä.

Eduskunnasta on aiemmin kerrottu, että heidän turvallisuusosastollaan ei ole ollut Vornasen tuomaa asetta säilytyksessä ainakaan tapahtumia edeltävänä torstaina.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio antaa nyt ymmärtää Demokraatille, ettei Vornanen olisi koskaan aiemminkaan säilyttänyt aseita eduskunnassa.

– Sellaista tietoa ei ole tullut, että Vornanen olisi luovuttanut aseen sinne asekaappiin.

Koskaan?

– Näin se varmasti on. Olisi se talon sisällä kerrottu, jos hän olisi pitänyt asetta siellä asekaapissa.

Eli hänellä ei ole koskaan ollut asetta eduskunnan asekaapissa?

– Sellaista tietoa ei ole, joten kyllä uskaltaa sanoa, että ei ole.

EDUSKUNNAN kansliatoimikunta päätti helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Aseiden säilytys liittyy käytännössä ampuma- tai metsästysharrastukseen.

– Täällä on aina ollut vuosia ja vuosia, että jos joku on ollut lähdössä esimerkiksi metsästämään, hän on tuonut harrastusaseensa mukana, Rauhio kertoo.

Ilmeisesti ennen helmikuun päätöstä avain asekaappiin on ollut eduskunnan eräkerhon puheenjohtajalla. Helmikuisen virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosaston virkamiehelle, joka säilyttää sitä.

– Sitä ennenkin meillä oli lukollinen kaappi. Ei täällä ole ollut sellaista tilannetta, että pyssyä on pidetty palttoon vieressä työhuoneessa.

Helmikuinen sääntömuutos liittyy Rauhion mukaan turvallisuusasioiden sääntöjen jatkuvaan kehittämiseen.

Onko pohdintaa tai onko tullut aloitetta, että aseiden säilyttämisestä eduskunnassa luovuttaisiin?

– Asiasta keskusteltiin silloin helmikuussa ja ei kannata lyödä vetoa sitä vastaan, etteikö sitä keskusteltaisi nyt tulevallakin (nyt alkaneella) viikolla varmasti.

Onko sovittu?

– Ei ole sovittu, mutta se nousee varmasti esille.

Missä?

– Kansliatoimikunnassa epäilemättä.

Kansliatoimikunta kokoontuu torstaina puoliltapäivin.

Rauhio uskoo ylipäänsä, että turvallisuus eduskunnassa puhuttaa kansliatoimikunnassa.

Tällä hetkellä eduskunnassa ei esimerkiksi tehdä turvatarkastuksia kansanedustajille, heidän avustajilleen tai virkamiehille.

Rauhio ei lähde ennakoimaan tai ottamaan kantaa, miten jatkossa.

Lienee kuitenkin ennakoitavissa, että säännöt tuskin muuttuvat kovin helposti, sillä eduskunnassa työskentelee noin 800 ihmistä ja päivittäinen turvatarkastus heille olisi melkoinen ruljanssi.

HELSINGIN SANOMIEN mukaan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) sai tietää Vornasen kiinniotosta perjantai­aamuna, mutta ei ottanut asiaa esille puhe­mies­neuvostossa.

– En puhelun tarkkoja sanamuotoja muista, tekninen termi taisi olla, että edustaja Vornanen on kiinniotettuna tai pidätettynä, Halla-aho sanoi HS:lle.

Tiedot olivat tulleet puhemiehelle pääsihteeri Antti Pelttarin kautta.

Perustuslaissa lukee seuraavasti: ”Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.”

Toisin sanoen eduskunnan suostumus pidättämiseen tarvittaisiin, jos epäillystä rikoksesta voisi tulla alle puolen vuoden tuomio tai rikosta ei epäiltäisi painavista syistä.

“Epäiltynä oleva 54-vuotias mies, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei voi esitutkintalain perusteella vahvistaa, on tällä hetkellä pidätettynä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta”, poliisi tiedotti lauantaina. Rikosnimikkeistä on ollut julkisuudessa erilaista tietoa eikä poliisi tiettävästi ole tarkentanut asiaa.

Esimerkiksi MTV Uutisten lauantaisten tietojen mukaan Vornasta olisi epäilty törkeästä pahoinpitely yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä tuomio olisi vähintään yksi vuosi vankeutta.

Helsingin Sanomat kysyi Jussi Halla-aholta, miksi eduskunta ei tiedottanut Vornasesta, kun hän sai tietää asiasta.

– En oikein tiedä, millä tavalla tästä asiasta olisi pitänyt tiedottaa. Kun tietoa ei oikein ollut ja sekä poliisi että perussuomalaiset ovat tiedottaneet sitä mukaa, kun varmaa tietoa on tullut, Halla-aho vastasi.

– Siitäkin on esimerkkejä tämän prosessin aikana, kun eri tiedotusvälineet esimerkiksi uutisoivat, että Vornasta epäillään törkeästä pahoinpitelystä, mutta kävi ilmi, ettei näin ollutkaan, hän myös totesi.

PERTTI RAUHIO sanoo, ettei hän eduskunnan virkamiehenä ota kantaa puhemiehen toimiin eli siihen, olisiko tämän pitänyt informoida tiedoistaan eduskuntaa.

Käytännössä Rauhion kommenteista on kuitenkin pääteltävissä, että hän katsoo eduskunnassa toimitun lainmukaisesti, sillä hän muun muassa muistuttaa rikosepäilystä, joka viittaa törkeän pahoinpitelyn yritykseen sekä painavista syistä, johon voisi viitata se, että poliisi on kertonut, että ravintolan edustan tapahtumista on olemassa valvontakameratallenne.

Demokraatti ei ole tänään tavoittanut eduskunnan pääsihteeriä ja turvallisuusjohtajaa kommentteja varten.

AVAINSANAT

Räsänen: “En minä pidä sitä käsienpesuna”

Eilen uutisoitiin, että hallituspuolueet ajautuivat pelisääntökeskusteluun Päivi Räsäsen (kd.) toiminnan vuoksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Hallituskumppanipuolueissa ei myöskään katsota hyvällä, kun Räsänen äänestää valiokunnassa alkoholilakia koskevan mietinnön hylkäämistä. Äänestys on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa huomenna.

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Matias Marttinen ilmoitti, että Räsäsen toiminnasta on käytävä vielä keskustelua.

Räsäsen toiminta tarkoittaa käytännössä sitä, että eduskunnan täysistunto saa alkoholilaista käsittelyynsä hylkäävän mietinnön. Tämä kuitenkin päätynee täysistuntosalista suuren valiokunnan käsittelyyn ja asia muuttuu siellä hallituksen alkuperäisen esityksen mukaiseksi.

Vaikka ryhmäjohtajat ovat keskustelleet Räsäsen äänestämiskäyttäytymisestä, hän ei aio muuttuu kantaansa.

– Oli ryhmäjohtajat sitten ihan mitä mieltä tahansa niin minä äänestän tätä vastaan. Se on selvä ja sen minä ole sanonut alusta lähtien, Räsänen sanoo.

Voiko tätä pitää myös vähän käsienpesuna, koska hallitusohjelmaan faktisesti kristillisdemokraatit antoivat mennä sen läpi, että käymisteitse valmistettujen juomien prosentti voi (kaupoissa) nousta?

– En minä pidä sitä käsienpesuna, koska tässähän on se tilanne, että me olemme johdonmukaisesti tätä vastustaneet eli ilmoitimme hallitusohjelmaneuvottelussa myös, että me vastustamme tätä. Me olemme jättäneet tähän nimenomaan sen varauman.

Hallitusohjelman mukaan enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien käymisteitse valmistettujen juomien vähittäismyyntilupaa laajennetaan enintään 8 prosenttiin. Limuviinoissa prosentti ei kuitenkaan nouse.

Räsänen puolustaa kristillisdemokraattien toimintaa sanomalla myös niin, että jos kristillisdemokraatit olisivat marssineet hallitusneuvotteluista Säätytalolta ulos, prosenttilukemia korotettaisiin vielä enemmän.

– Eli kyllä tässä on pyritty taiteilemaan niin, että saataisiin mahdollisimman vähän alkoholia kauppojen hyllyille ja vielä yritetään estää tämäkin.

Räsänen sanoo, että alkoholilain muutos ei ollut ainoa vaikea asia hallitusneuvotteluissa.

– Tämä nyt vain korostuu jollain tavalla. Mutta minä koen, että kyllä kristillisdemokraatit ovat pystyneet paljon vaikuttamaan hallitusohjelmaan hallituksen sisällä. Nostan esiin vaikka kotihoidon tuen puolustamisen, se on täysin meidän varassa ja on monia muita asioita, Räsänen sanoo ja perustelee hallituksessa oloa kokonaishyödyllä.

EDUSKUNTAAN on tulossa kansalaisaloitteen muodossa aloite eutanasian laillistamiseksi ja eutanasialain säätämiseksi Suomeen. Asia on vaikea kristillisdemokraateille mutta jakaa muissakin eduskuntapuolueissa näkemyksiä.

Eutanasialakia Räsänen sanoo pitävänsä vielä vakavampana asiana kuin nyt käsillä olevaa alkoholilain muutosta.

– Siinähän (eutanasialaissa) tietysti oleellista on se, että hallitus ei millään tavoin sitä edistä. Eutanasiakansalaisaloitteessahan ei ole pykäliä, se on muistettava. Sehän ei tule voimaan.

Mitä se tarkoittaa?

– Vaikka nyt eduskunnan enemmistö äänestäisi sen puolesta, eihän se tule voimaan, Räsänen sanoo.

Hän jatkaa, että kyseessä on vain toivomusaloite.

– Siinä toivotaan, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan eutanasialakia. Kyllä minä sanon, että niin kauan, kun kristillisdemokraatit ovat hallituksessa, niin semmoista lakia ei ryhdytä valmistelemaan.

Räsänen sanoo toivovansa, että hallituspuolueiden edustajat ja muutkin ymmärtäisivät olla äänestämättä eutanasian puolesta.

Onko tämä vain toivomus vai onko sovittu, että sitä ei sitten myöskään saisi (hallituspuolueissa) äänestää?

– Kysy näistä Sari Essayahilta.

Kai sinullakin jokin käsitys siitä on?

– Minulla on käsitys, mutta minä en voi kertoa.

AVAINSANAT

Presidentti vahvistanee lakkolait huomenna – tämä muuttuu lauantaista lähtien

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset ovat tulossa voimaan lauantaina.

Valtioneuvosto esittää, että presidentti Alexander Stubb vahvistaa lait perjantaina presidentin esittelyssä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus saa valmiiksi ensimmäisen isoista työmarkkinauudistuksistaan, kun työrauhalainsäädännön muutokset tulevat voimaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla äänin 107-57. Hallituspuolueiden lisäksi lakiesitysten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Jatkossa poliittiset lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Lisäksi tukilakkoja rajoitetaan ja työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan.

TYÖRAUHAN rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan tuntuvasti. Työntekijäyhdistys voi joutua maksamaan sakkoa enimmillään jopa 150  000 euroa. Yksittäiselle työntekijälle voidaan määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Muutosten tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä.

SAK:lainen ammattiyhdistysliike järjesti keväällä järeitä poliittisia lakkoja, joilla vastustettiin hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia. Viikkoja kestäneet poliittiset lakot hyydyttivät Suomen ulkomaankaupan ja rautateiden tavarakuljetukset, mutta lakot eivät saaneet hallitusta taipumaan neuvottelupöytään.

Hallituksen muut keskeiset työmarkkinauudistukset ovat vielä valmistelussa. Paikallisen sopimisen lisäämistä koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.

Niin sanotun vientivetoisen palkkamallin valmistelu etenee tällä hetkellä kolmikantaisessa työryhmässä. Hallituksen lakiesitys pyritään antamaan eduskunnalle syksyllä.

AVAINSANAT

Kymäläinen: EU:n turvallisuusraja, itäraja, tarvitsee EU-tason tukea

SDP:n eurovaaliehdokas, lappeenrantalainen kansanedustaja Suna Kymäläinen ehdottaa EU:lle ohjelmaa, jolla tuettaisiin Venäjän rajalla sijaitsevia alueita ja torjua rajojen sulkeutumisesta ja idänkaupan tyrehtymisestä aiheutuvia sosiaalisia, taloudellisia sekä turvallisuusvaikutuksia.

– Itäinen Suomi on kärsinyt merkittävän taloudellisen iskun pakotteiden ja turvallisuuspoliittisen tilanteen aiheuttaman epävarmuuden seurauksena. Tämä ei koske pelkästään Suomen itäisiä osia, vaan kaikkia EU:n itärajan alueita, joilla on historiallisesti ollut vahvat siteet Venäjään. Tällaisilla alueilla Venäjän-kauppa sekä matkailu ovat olleet monille yrityksille elintärkeitä, Kymäläinen toteaa.

– Lisäksi esimerkiksi perhesuhteet saattavat ulottua yli valtionrajojen. Turvallisuusympäristön muutos on tuonut näille alueille merkittävän ja nopean muutoksen, johon myös unionin tasolla tulee vastata.

Itärajan alueiden tukemisessa kyse on koko Euroopan turvallisuudesta, nimenomaan kokonaisturvallisuudesta.

KYMÄLÄISEN mukaan aluekehityksen eriytymisen välttämiseksi tarvitaan unionin itäisille alueille nopeita tukitoimia. Samaan tapaan EU:ssa on aiemmin tuettu esimerkiksi brexitin vuoksi asetettujen tullien myötä kärsineitä alueita Ranskassa ja Belgiassa.

– Siksi on perusteltua, että myös EU:n turvallisuusrajan elinvoimaisuuden tukemiseen löydetään vastaavaa tukea. Alueiden pitäminen elinvoimaisena vaatii panostuksia niin saavutettavuuteen, koulutetun työvoiman saatavuuteen, matkailun edistämiseen sekä TKI-toimintaan ja esimerkiksi vihreän siirtymän investointeihin tulevan kasvun eväiden luomiseksi. Tukea näihin investointeihin tarvitaan unionin itäisillä alueilla myös EU-tasolta.

– SDP ehdottaaa, että unionissa käynnistetään ohjelma Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta taloudellisista muutoksista kärsineiden alueiden tukemiseksi. Lisäksi olemme ehdottaneet itäiseen Suomeen elinvoimapakettia.

Kymäläisen mukaan tässä kyse on koko Euroopan turvallisuudesta, nimenomaan kokonaisturvallisuudesta.

AVAINSANAT

Poliisijärjestöt: Sopeutustoimet uhka sisäiselle turvallisuudelle – paikallisen sopimisen laajentaminen on iso riski

  • Kotimaa
  • 16.05.2024
  • 11:34
  • (Päivitetty: 16.05. 12:39)

– Lupaukset poliisien määrän lisäämisestä eivät toteudu, kun palkkaus, työsuhteen ehdot ja työolot eivät ole kilpailukykyisiä, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) valtuuston puheenjohtaja Tomi Sevander tiedotteessa.

-  Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon sektorit eivät ole turvassa valtiosektoriin kohdistuvilta sopeuttamistoimilta, vaikka maan hallitus onkin osoittanut ymmärrystä poliisin ja oikeudenhoidon haasteisiin.

Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa poliisien määrää 8  000:een nykyisestä noin 7  500:sta.

SEVANDER arvioi, että valtion säästötoimet heijastuvat varmasti syksyllä alkaviin valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin.

Poliisijärjestöt ovat huolissaan sisäisen turvallisuuden ja oikeushallinnon alojen vetovoimasta näiden kilpaillessa työvoimasta muiden alojen kanssa.

Poliisijärjestöjen mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen valtiosektorille voi muodostua vakavaksi ongelmaksi.

-  Mitä sitten, kun työnantaja ei suostukaan nostamaan palkkoja tai haluaa heikentää työsuhteen ehtoja? EK epäilemättä haluaa ajaa työelämään muutoksia, joiden seurauksena laajan paikallisen sopimisen oloissa työntekijöiden tukena ei enää olisikaan vahvaa ammattiliittoa, Sevander jatkaa.

LIITON mukaan sisäinen turvallisuus ja oikeusvaltion toimivuus edellyttävät, että poliisin, Hätäkeskuslaitoksen, suojelupoliisin ja oikeushallinnon palkkaus ja työolot ovat riittävän hyvät.

Poliisijärjestöt ovat huolissaan sisäisen turvallisuuden ja oikeushallinnon alojen vetovoimasta näiden kilpaillessa työvoimasta muiden alojen kanssa. Oikeusministeriön hallinnonala on liiton mukaan ollut jo pitkään monille nuorille vain läpikulkupaikka kilpailukyvyttömän palkan takia.

-  Jos valtiosektorin sopeuttamistoimet johtavat siihen, että poliisiin ja oikeushallintoon ei saada riittävästi uutta henkilöstöä, ikääntyvän henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi joutuvat entistäkin kovemmalle koetukselle. Puheet työhyvinvoinnista eivät auta, kun toimenpiteet puuttuvat, Sevander sanoo.

AVAINSANAT

Valiokunta esittää uuden alkoholilain hylkäämistä – Päivi Räsänen arvostelijoilleen: “Se ei ole mielestäni politiikan moraalin mukaista”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen valiokunnan kokouksen jälkeen Helsingissä 16. toukokuuta.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei torstaina lämmennyt lakimuutokselle 8-prosenttisten alkoholijuomien kauppamyynnin sallimisesta, vaan valmistelee nyt lakia vastustavan mietinnön.

Valiokunta ei torstain kokouksessaan äänestänyt aiheesta. Kielteinen kanta varmistui jo valmistavassa keskustelussa. Yhdeksän valiokunnan jäsentä kahdeksaa vastaan eli niukka enemmistö kannatti alkoholilain muutosten hylkäämistä.

– Kävimme valmistavan keskustelun, huomenna teemme mietinnön, ja siitä sitten äänestetään, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Mia Laiho (kok). Hän ei kommentoinut tarkemmin, miten valiokunnan jäsenten kannat jakautuivat asiassa.

– Esitämme eduskunnalle, että hallituksen lakiesitys maksimissaan kahdeksanprosenttisten alkoholijuomien tuomisesta kauppoihin hylätään, valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd) totesi torstaina eduskunnassa.

KIURU ja valiokunnan kannan kielteiseksi keikauttanut kristillisdemokraattien Päivi Räsänen totesivat, että keskittynyt päivittäistavarakauppa on tienaamassa lakimuutoksella kymmeniä miljoonia, kun se saa, Kiurun sanoin, lisää viinaa myytäväksi. Kaupan on arvioitu kaappaavan itselleen 50 miljoonan euron markkinaosuuden käyttämällä valmistetuilla enintään 8-prosenttisilla juomilla.

– Meidän monopoliyhtiö Alko menettää ja keskittynyt kauppa tämän osuuden saa. Muuta merkitystä tällä ei ole, Räsänen kiteytti.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistöä hiertää hallituksen esityksessä ennen muuta sen kansanterveydelliset ja taloudelliset vaikutukset.

– Moni ihmettelee miksi tällaisena aikana aiheutetaan lisää kuluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erityisesti päivystyksen menot ovat merkittävästi viinan aiheuttamia öisin ja iltaisin.

– Ikävä kyllä alkoholinkulutus tulee nousemaan, kun saatavuus paranee.

– Silloin helposti tulee päivittäistavarakaupasta oluen lisäksi myös vahvempia juomia mukaan. Ja kun näin on, niin totta kai se vaikuttaa siihen kuinka paljon suomalaiset alkoholia kuluttavat, Krista Kiuru totesi valiokunnan kokouksen jälkeen.

PÄIVI Räsänen on koko ajan vastustanut nykyistä vahvempien juomien vähittäiskauppamyynnin sallimista. Valiokuntakäsittelyssä hän sai näkemyksilleen tukea asiantuntijalausunnoista.

– Lausuntopalaute on murskaava. En näe, että näiden asiantuntijalausuntojen pohjalta olisi mitään mahdollisuuksia tätä hyväksyä, Räsänen sanoi torstaina.

Räsänen muistutti, että kristillidemokraatit sai luvan vastustaa hallitusohjelmaan hyväksymäänsä kirjausta alkoholilain muuttamisesta jo hallitusneuvotteluissa.

– Se oli meille tietynlainen hallituskysymys. Sitten on sovittu tästä valmistustaparajoitteesta. Ja luotan, että se pitää.

Oliko erikseen sovittu myös se, että valiokunnassa saa äänestää hallituksen esitystä vastaan?

– Ei ole mitään erikseen sovittu, mutta mielestäni se on itsestään selvyys, että olen koko eduskuntaurani ajan aina äänestänyt samalla tavalla sekä valiokunnassa että salissa. Olisi kovin ristiriitaista, jos sama ihminen äänestäisi eri tavalla valiokunnassa ja salissa. Mielestäni sellaista kysymystä ei tarvitse edes esittää. Se on itsestään selvyys.

Sellainen on kuitenkin esitetty.

– En ymmärrä sitä moraalia. Se ei ole mielestäni politiikan moraalin mukaista.

Kokoomuksen Terhi Koulumiehen mukaan alkoholilain valiokuntakäsittelyssä ei ollut “mitään nähtävää”.

– Tässä ei ollut mitään dramaattista eikä ihmeellistä. Jo hallitusneuvotteluissa oli sovittu, että kristillisdemokraateilla on oikeus äänestää eri tavalla kuin muilla hallituspuolueilla. Tämä on ollut koko ajan tiedossa. Tämä on ehkä enemmän opposition showta kuin todellista ongelmaa, Koulumies sanoi.

Päivi Räsäsen toimintaa on paheksunut muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Eduskunnan täysistunnon on arveltu nuijivan lakimuutoksen läpi, huolimatta siitä mitä sosiaali- ja terveysvaliokunta siitä sanoo. Alkoholilain muuttaminen on yhä hallituksen enemmistön toiveissa.

Käytännössä valiokunnassa vähemmistöön jäävät hallituspuolueiden edustajat jättävät hylkäävään mietintöön vastalauseensa, josta täysistunnossa äänestetään. Tämän jälkeen lakiesitys lähtee eduskunnan suuren valiokunnan käsiteltäväksi, että esityksen taakse saadaan sen hyväksymistä esittävä mietintö.

Juttua muokattu ja täydennetty klo 12.17.

AVAINSANAT