Professori, taiteilija Silja Rantasen mielestä puheet kansainvälistymisestä ja piristysruiskeista Guggenheim-hankkeen yhteydessä ovat pelkkää spekulointia. –Konkretiaa on se, että liikeyritys on myymässä lisenssiä, jolla se ei tarjoa mitään muuta kuin sukunimen.
Helsingin taidemuseo vaarassa - "Guggenheim ei ole kansainvälisen nykytaiteen kärjessä"
Kuva: Kari Hulkko
Helsingin taidemuseon kohtalo on vaakalaudalla, kun kaupunginvaltuusto päättää, ostaako kaupunki Guggenheim-lisenssin. Amerikkalaisilta tilatun Guggenheim-selvityksen julkistamistilaisuudessa kaupungin johto teki selväksi, että Helsingin taidemuseossa tehdään organisaatiomuutos.
Viime viikolla museon henkilöstölle tiedotettiin yt-neuvottelujen alkamisesta Guggenheim-hankkeen johdosta. Kaupunginhallituksen jäsen, demarien valtuutettu Osku Pajamäki kummeksui yt-neuvotteluja Uutispäivä Demarissa, kun mitään päätöstä Guggenheimin tulosta ei ole vielä olemassa.
Käytännössä organisaatiomuutos tarkoittaisi Helsingin oman taidemuseon hajoamista ja lakkaamista nykymuodossaan. Museon kokoelmatoiminta, sen säilyttäminen ja kerääminen lakkaisi ja siirtyisi jonkun muun "hallintoyksikön" hoidettavaksi. Ratkaisuksi on ehdotettu Helsingin kaupungin museota.
Kuvataideakatemian professorin, taidemaalari Silja Rantasen mielestä ehdotus, että historiallinen museo varastoisi modernin taiteen kokoelman osoittaa suurta asiantuntemattomuutta. Siinä me laiminlöisimme velvoitteemme kulttuuriperintöämme kohtaan, hän sanoo.
– Taidemuseon tehtävät ovat paljon muutakin, kuin olla varastotilana.
Erityisen pöyristyttävänä Silja Rantanen pitää sitä, että Helsingin taidemuseota ollaan hajottamasta sen oman johtajan, Janne Gallen-Kallelan-Sirénin aloitteesta.
– En usko että vastaava johtamis- ja päätöksentekotapa liike-elämässä olisi mahdollista. Hämmästelen, jos Guggenheim kelpuuttaa moisen johtajan.
Rantanen on sitä mieltä, että jos keskustelua halutaan jatkaa, tarvitaan suomalaisten oma selvitys, joka lähtee meidän intresseistämme eikä myyjän.
Nyt käsillä olevat tiedot ovat täysin riittämättömät. Guggenheimin tekemästä selvityksestä puuttuu esimerkiksi analyysi Helsingin taidemuseon kohtalosta.
– Se ei kiinnosta amerikkalaisia, eikä heillä voi olla siitä mielipidettä, eikä se ole heidän oikeutensakaan, Rantanen sanoo.
Rantasen mielestä maailmassa olisi paljon kiinnostavampiakin nykytaiteen museoita joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä.
– Guggenheim ei ole kansainvälisen nykytaiteen kärjessä. Se on himmentyvä brändi, joka keskittyy nyt myymään nimeään. Se on puhdasta liiketoimintaa.
