Ammattiliitoissa ihmetellään, perustuuko kanneoikeuden vastustus muuhun kuin siihen, että Suomeen halutaankin kahdet tai kolmet työmarkkinat.
Kanneoikeus olisi ratkonut Olkiluotoakin aivan toisella tapaa
Kuva: Kari Hulkko
SAK-laiset ja STTK-laiset ammattiliitot ratkaisevat tällä viikolla, hakevatko ne Olkiluodon ydinvoimalatyömaan puolalaisyritykseltä satojentuhansien eurojen saatavia asettamalla koko kolmosreaktorin työt saartoon.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että Olkiluodon ongelmaa olisi ratkottu aivan toisella tapaa, jos ammattiliitoilla olisi käytössään kanneoikeus.
– Jos ammattiliitoilla olisi kanneoikeus, pystyisimme oikeusteitse hakemaan tiettyyn yksittäiseen yritykseen liittyviä työehtosopimuksen saatavia. Jos meillä olisi kanneoikeus, voisimme toimia sitä käyttäen ja oikeusprosessin seurauksena tulisi tuomio tai ei tulisi, Aalto sanoo.
Metalliliitto, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Pro päättävät toimistaan ydinvoimalatyömaalla tällä viikolla sen jälkeen, kun työsuojelutarkastuksen tulokset ovat tiedossa.
Kun toimia ei kanneoikeuden avulla voida kohdistaa siihen yritykseen, jota epäselvyyksistä epäillään, joutuvat ammattiliitot miettimään muita keinoja. Painostustoimet taas voivat silloin kohdistua laajemmin yrityksiin ja työntekijöihin, joita ei edes epäillä.
– Kenen etu sitten on se, jos toimet häiritsevät muitakin kuin kohdeyritystä. Meillä ei ole välineitä siihen, että oikeusvaltion toimenpiteiden mukaisesti voisimme normaalilla tavalla hakea saatavia, Riku Aalto sanoo.
Hänen mukaansa ammattiliitot olisivat Olkiluodonkin tapauksessa ensisijaisesti käyttäneet kanneoikeutta hakeakseen oikeudessa perustetta saataville. Nyt, kun kanneoikeutta ei ole, liitot "joutuvat miettimään toissijaisia keinoja, jotka ovat ikävämpiä kaikille osapuolille".
