Pääkirjoitukset 07.04. 03.00 Päivitetty 07.04. 15.41 Kommentoi

Verovaaleissa otetaan kantaa oikeudenmukaisuuteen

Kuva: Kari Hulkko

Ruotsin demareiden uusi johtaja Håkan Juholt on Jutta Urpilaisen kanssa täysin samaa mieltä verotuksen oikeudenmukaisuuden tärkeydestä.

Näistä vaaleista on tulossa verovaalit, kuten SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen totesi MTV3:n tentissä tiistaina. Verotus sinällään on vain keino, mutta puolueiden verokantojen erot kertovat siitä, mihin suuntaan mikin puolue tahtoo Suomea viedä.

SDP haluaa lisätä veropolitiikalla yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta. Sosialidemokraatit eivät hyväksy hyväosaisia suosivaa tasaveroa, vaan vaativat verotuksen progressiivisuuden lisäämistä. Arvonlisävero on tasavero, minkä vuoksi SDP vastustaa sen nostamista.

Demareiden verokannat ovat kauimpana kokoomuksen ja RKP:n uudistusehdotuksista. Porvarihallitus on kokoomuksen johdolla näyttänyt tietä tasaveroon keventämällä tulojen verottamista ja siirtämällä painoa välillisiin veroihin.

Kestävyysvajeen varjolla kokoomus tarjoaa näiden verolinjausten jatkamista ja alentaisi vajeesta huolimatta edelleen tuloverotusta.

Verokannanottoja seuraavia kansalaisia hämmentää se, että julkisuudessa vertaillaan puolueiden kantojen lisäksi ehdokkaiden vaalikoneissa ilmoittamia mielipiteitä.

Kansalaisten enemmistön mieltymyksiä peesatakseen monet kokoomusehdokkaat liputtavat suurituloisten veronkiristyksille ohi puolueensa ohjelmapapereiden.

Tosin porvaripuolueetkin ovat vastoin perusideologiaansa siirtyneet verokeskustelussa vasemmalle yleistä ilmapiiriä myötäilläkseen, kuten Keskisuomalainen toteaa (pääkirjoitus 6.4.).

Mahdetaanko vielä ennen vaaleja nähdä se, että kokoomuksen Jyrki Katainen ryhtyy vastustamaan arvonlisäveron korotusta, kun havaitsee äänestäjien tukevan SDP:tä?

Eläkeikäasiassahan Katainen on jo samasta syystä tehnyt väistöliikkeitä.

Verotuksessa Kataista voi houkuttaa takinkääntöön eilen saatu tieto puolueiden veromallien vaikutuksista tulonjakoon. Sorsa-säätiön selvitys vahvistaa, että SDP:n vero-ohjelma ottaisi eniten suurituloisilta ja kaventaisi tuloeroja, kun taas kokoomuksen malli rokottaisi ankarimmin pienituloisia.

Yksimielisyys on siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitaan verotuottoja. Vaaleissa ratkaistaan, kerätäänkö rahat sieltä missä on maksukykyä.