Liikenneministeri Merja Kyllönen kannattaa promillerajan laskemista.
Päihdeongelmaisten ajon esto promillerajoja tärkeämpää
Kuva: Kari Hulkko
Rattijuopumuksen torjunta varasti lähes kaiken huomion, kun uusi valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma julkistettiin perjantaina. Painotusta selittää se, että samasssa yhteydessä alkolukkotyöryhmä jätti ehdotuksensa liikenneministeri Merja Kyllöselle (vas.).
Promillerajan ja alkolukon hallitsevuus kertoo myös siitä, että virkamiehet ja muut asiantuntijat eivät ole löytäneet muita konkreettisia, uusia ehdotuksia teiden turvallisuuden parantamiseksi.
Päihdeongelmaisiin eivät pure valistus eivätkä promillerajat.
Sitä mukaan kun tieliikenteen turvallisuus on vähitellen kohentunut, tilastoja on saatu vähemmän synkiksi vain laajan keinovalikoiman avulla. Enää on vaikea löytää yleisen nopeusrajoituksen tai turvavyöpakon kaltaista yhtä isoa toimenpidettä, joka veisi harppauksella kohti tavoitetta, jonka mukaan liikennekuolemia saa olla enintään 100 vuonna 2025.
Alkolukosta on mahdollisuus saada tehokas turvallisuustyön väline, kunhan se yleistyy. Suuri osa rattijuopoista on päihdeongelmaisia, joihin eivät pure valistus eivätkä promillerajat, mutta alkolukolla voidaan estää heidän ajoonlähtönsä.
Alkolukkoa sovelletaan aluksi jo rattijuopumusrikoksiin syyllistyneiden rangaistuksen toteutuksessa, mutta parasta olisi hyödyntää laitetta ennaltaehkäisevästi. Suomen onkin vaikutettava edelleen aktiivisesti EU:ssa alkolukon määräämiseksi vakiovarusteeksi uusiin ajoneuvoihin.
Promillerajan alentaminen 0,5:stä 0,2 :een on on huomattavasti alkolukkoa kyseenalaisempi uudistusehdotus. Ei ihme, että liikenneministerin kannattamana työryhmän kanta on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Oikeusministeriö epäilee promillerajan laskemisen tehoa ja poliisi kiinnittää huomiota työmääränsä kasvuun.
Promillerajan alentamista markkinoidaan lähinnä viestinä siitä, että alkoholi ja liikenne eivät sovi yhteen. On erittäin tärkeää, että päihtyneenä ajaminen tuomitaan yleisesti. Asennemuokkauksessa voisi kuitenkin uskoa valistuksen voimaan, sillä liikenneraittiuden valvonta ei saa syödä liikaa poliisivoimia.
Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen oli oikeassa sanoessaan (Uutispäivä Demari 27.9.2011.), että "ei voi lähteä siitä, että vakavimpiin liikennerikkomuksiin puuttumisen sijasta resursseja laitettaisiin yhden pilsnerin jahtaamiseen".
