Jutta Urpilaista tarvitaan sekä hallitus- että puoluetyöhön.
Pohdintojen kautta työhön ja taistohon
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Näinä aikoina SDP saa runsaasti ilmaista konsulttiapua kannatuksensa nostamiseen. Avuksiajettelu on otettava nöyränä ja kiitollisena vastaan. Tosin ehdotusten hyödyntämistä haittaa se, että ne ovat osin ristiriitaisia.
Demareita neuvotaan palaamaan perinteisen työväenliikkeen suuntaan ja lähtemään uusille urille, samoin siirtymään enemmän oikealle ja vasemmalle. Kolumnisten ja muiden konsultoijien näkemysten arvoa alentaa sekin, että valtaosalla heistä pilkistää ketunhäntä kainalosta.
Varsinainen tulos syntyy toimeen tarttumalla.
Ulkopuolisten varaan puolueen tulevaisuuden linjaamista ei jätetä. Heikosti menneet presidentinvaalit, puoluesihteerin ilmoitus vetäytymisestä sekä eduskuntavaaleja alhaisemmat luvut kannatusmittauksissa ovat aktivoineet SDP:n jäsenkunnan arvioimaan puolueen tilaa.
Presidentinvaalitulos selittyy pitkälti sillä, että Niinistön ylivoima vei demareilta vaalinälän. Paavo Lipposen ympärille ei myöskään ollut synnytettävissä sellaista hurmosta, jonka presidentinvaaleissa pärjääminen vaatii. Vähäisemmin lopputulokseen vaikuttanut, joskin tulevaisuutta ajatellen tärkempi havainto käydyistä vaaleista on, ettei SDP:n järjestökoneisto eivätkä viestintä- ja vaalityötaidot ole priimakunnossa.
SDP:n puoluekokous toukokuussa Helsingissä on paikka kirkastaa linjaa ja profiilia sekä hioa toimintatapoja.
Sitä ennen usea välietappi tarjoaa jäsenistölle mahdollisuuksia esittää näkemyksiä ja vaikuttaa. Puoluekokousedustajien valinta jäsenäänestyksineen käynnistyy ensi viikolla. Perinteisesti voimaannuttava tapahtuma, puolueosastojen puheenjohtajapäivät, pidetään ensi viikon lopussa Vantaalla. Sieltä alkaa jokaiseen kuntaan ulottuva SDP:n kenttäkierros yleisötilaisuuksineen, joissa puhutaan kuntapolitiikasta ja haetaan kunnallisvaaliehdokkaita.
Itse kukin puolueessa voi lisäksi tykönään miettiä, kuinka vastaanottavainen on puolueen uudistamiselle ja sille, että annetaan tilaa tehdä politiikkaa monin hyvinkin erilaisin tavoin.
Tuuletus ja pohdinta ovat tärkeitä, mutta varsinaista tulosta syntyy vasta toimeen tarttumalla. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö demareilla olisi yllin kyllin sekä eväitä että nälkää kunnallisvaaleihin mennessä.
