Itella on saamassa kilpailijan postinjakeluun
Vähenevä posti ja avautuva kilpailu = vaikea yhtälö
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Vielä 1980-luvulla puhuttiin posti- ja lennätintoiminnasta. Sen jälkeen viestinvälityksen toimiala on muuttunut rajusti. Valtiokin erotti nopeasti kehittyneen teletoiminnan perinteisenä säilyneestä postista. Kumpikin yhtiöitettiin.
Sittemmin sähköinen viestintä on ahminut postibisnestä. Itellan liikevaihdosta enää vaivaiset 3-4 prosenttia tulee kotitalouksien lähetyksistä. Yrityspostia on vielä riittänyt, mutta edes valtio ei enää hyväksy muita kuin sähköisiä laskuja ja suoramarkkinointikin alkaa siirtyä paperilta mobiiliin. Verkkokauppa poikii pakettiliikennettä, mutta siinä on vanhastaan monia toimijoita. Lehtiä posti jakaa vielä runsaasti, mutta painetut lehdet eivät säily loputtomiin suuren yleisön tuotteina.
Kilpailuasetelmia pitää muokata toimilupaehdoin niin, ettei alalle pääse puhtaita kermankuorijoita.
Valtion postifirma Itella on vastannut volyymin laskuun tehostamalla toimintoja, vähentämällä toimipisteitä sekä supistamalla henkilöstöä niin paljon kuin työvoimavaltaisella alalla on mahdollista. Siitä huolimatta yrityksen kannattavuus on heikentynyt.
Itella on hakenut korvaavaa liiketoimintaa logistiikkapalveluratkaisuista. Yhtiö ei voi kuitenkaan tinkiä sille asetetusta yleispalveluvelvoitteesta eli vaatimuksesta hoitaa kannattamatonkin postitoiminta maan laajuisesti viitenä päivänä viikossa tarkoin ehdoin ja säännöstellyin hinnoin.
Tässä tilanteessa Itella on saamassa postinjakeluun ensimmäisen kilpailijan. Esan Kirjapaino Oy on hakenut Lahden seudulle toimilupaa nykyisen, EU-direktiiviä noudattavan postilain perusteella. Valtioneuvosto käsittelee noin kuukauden päästä toimilupaa, joka käytännössä iskee tuottoisiin suuriin kirje-eriin.
Postidirektiivissä on tiheästi asuttujen maiden näkökulma. Meillä on välttämätöntä muokata kilpailuasetelmia toimilupaehdoin niin, ettei alalle pääse puhtaita kermankuorijoita. Oleellisia ovat palvelun saatavuutta sekä jakelukertojen määrää koskevat ehdot.
Hintakilpailu vie joka tapauksessa pohjan yleispalvelun rahoittamiselta pelkästään alan liiketoiminnan tuotoin, mikä tietää valtion kassalla käymistä. Yleispalvelun vuotuiseksi rahoitustarpeeksi tämän hallituskauden lopussa on arvioitu 50-300 miljoonaa euroa. Samalla Itellassa ajaudutaan pahimmillaan massairtisanomisiin.
Postitoimintaa osin ristiriitaisesti ohjanneiden viranomaisten on nyt
löydettävä yhteinen näkemys siitä, miten tilanne pidetään hallinnassa.
