Puolustusleikkauksen haavat hoidettava hyvin
Kuva: Lehtikuva
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) ja työministeri Lauri Ihalainen (sd.) saavat valitettavasti lisätehtäviä paitsi yrityssaneerausten seurausten hoitamisesta myös puolustusvoimien rakennemuutoksesta. Puolustusvoimauudistukseen liittyy 2200 henkilön vähentäminen vuoteen 2015 mennessä. Yli tuhatta työntekijää uhkaa irtisanominen.
Puolustusministeri Stefan Wallin ja puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen
joutuvat painiskelemaan lakkautusten ja irtisanomisten kanssa.
Pääosin työt loppuvat puolustushallinnon palveluksessa olevilta siviileiltä. Mahdollisimman moni heistä pitää saada pikaisesti työllistettyä uudelleen. Erityisen haasteellista korvaavien töiden löytäminen on paikkakunnilla, joilla varuskunta on työllistänyt suuren osa asukkaista. Äkillisen rakennemuutoksen alueiden lisääntymiseltä ei vältytä.
Irtisanomiset ovat puolustusvoimauudistuksen ikävin puoli eivätkä varuskuntien lakkautuksetkaan ole helppoja. Kirpaisevat leikkaukset on siitä huolimatta tehtävä, jotta puolustusvoimat voi suoriutua perustehtävästään säästövelvoitteiden jälkeenkin. Koulutuksesta ja materiaalihankinnoista tinkiminen söisi tehoja enemmän kuin kiinteistö- ja henkilöstömenojen leikkaukset. Varusmiesikäluokkien pieneneminen vähentää sekin kasarmitarpeita.
Jos rehellisiä ollaan, kukaan tuskin kiistää, että puolustushallinnolla on ollut tiloja ja muita ulkoisia puitteita yli pakollisen tarpeen ja väljyyttä tässä suhteessa enemmän kuin muilla hallinnonaloilla. Vaikka esimerkiksi sotilassoittokuntien määrää karsitaan, niitä jää edelleen viisi, lähtöluku kun on kolmetoista.
Varusmiespalveluksen lyhentäminen kahdella viikolla on myös paikallaan säästötoimena. Se tosin on otettava huomioon, että vastaavasti siviilipalvelusta tulisi lyhentää saman verran. Suomen puolustusjärjestelmää rakenneuudistus ei muuta eikä se myöskään vaaranna puolustuskykyä.
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen esitti kuitenkin eilen Ylen aamu-tv:ssä uhkakuvia siitä, miten rakenneuudistuksella kuitattavien säästöjen lisäksi vaadittavat menoleikkaukset saattavat pakottaa miettimään puolustukselliset perusratkaisut uudelleen. Puolustusvoimien toimintakyvyn ja rahoituksen suhde on syytä katsoa kokonaisuutena valmisteilla olevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.
