Perussuomalaisten Timo Soini ja Pirkko Ruohonen-Lerner eduskunnassa.
Uhoo, uhoo mutta yrittääkö edes vaikuttaa
Kuva: Lehtikuva
Perussuomalaisille näyttää käyvän yhä vaikeammaksi hyödyntää eduskuntavaalien suurvoittoa todelliseen vaikuttamiseen.
Jättäytyminen oppositioon oli puheenjohtaja Timo Soinilta järkevä päätös sikäli, että iso mutta hajanainen eduskuntaryhmä ja hutera puoluekoneisto olisivat tehneet puolueen hallitustyöskentelystä todella vaikeasti hallittavaa.
Perussuomalaiset on entistä selvemmin pelkkä protestipuolue.
Oppositioasema on kuitenkin syventänyt perussuomalaisten roolia protestipuolueena. Uhoa on, mutta aikaansaannoksia ei. Perussuomalaisten poliitikkojen ansioluetteloissa painavinta antia ovat muiden esityksiin jätetyt vastalauseet. Presidentinvaalit eivät muuttaneet tilannetta; ehdokas Timo Soinilta ei kuultu uusia rakentavia avauksia.
Vielä syksyllä ilmassa oli rehvastelua siitä, että perussuomalaiset ottavat aimo siivun ammattiyhdistysvaltaa. Metalliliiton vaalien oli määrä olla ay-valloituksen lähtölaukaus. Nyt kun ehdokasasettelu on päättynyt, tiedetään että Metallin maalisvaalien 1300:sta ehdokkaasta kuusi on perussuomalaisia. Esimerkiksi keskustalaisia on tarjolla sentään kymmenen.
Ehdokkaiden vähäisyyttä on turha yrittää selittää Metallin vaalien menettelytavoilla, sillä samat ehdot koskevat kaikkia. Merkillepantavaa on, että soinilaisilla on vain kaksi ehdokasta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustustoon, vaikka ehdokkuuden kynnys on hyvin matala. Todellisuudessa kyse on siitä, mitä Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aaltokin on korostanut, että ay-toiminnassa ei saa helppoja voittoja, vaan luottamustehtäviin etenemiseksi on ensin osallistuttava aktiivisesti järjestötoimintaan.
Puoluedemokratiassa ja puolueen hallinnoinnissa perussuomalaisilla tuntuu myös olevan kovasti petrattavaa. Päätöksenteon keskittyminen Soinille ja hänen luottomiehilleen alkaa jo närästää puolueen uskollisiakin kasvatteja, kuten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan julkinen purkaus presidentinvaalien jälkeen osoittaa.
Hämmennystä herättää myös äkkirikastuneen puolueen taloudenpito, josta ei tihku tietoa veronmaksajille tai medialle heidän edustajinaan (Uutispäivä Demari 31.1.).
Seuraavaksi perussuomalaisten anti testataan kunnallisvaaleissa. Pelkkä uho on kuntien talouden ja kuntalaisten palveluiden tuho.
