Pääkirjoitukset 30.01. 03.06 Kommentoi

Huutolaisäänet ratkaisevat vaalin

Kuva: Kari Hulkko

Ensimmäisen kierroksen tulos ei vetänyt Eva Biaudet:n, Timo Soinin tai Sai Essayahin mieltä matalaksi vaali-iltana. Heidän äänestäjänsä voivat ratkaista vaalit.

Presidentinvaalien mediahuuma on keskittymässä kahteen toiselle kierrokselle päässeeseen ehdokkaaseen. Jatkossa nähdään, kuinka suureksi riskiksi Sauli Niinistön (kok.) valinnalle vihreiden Pekka Haavisto todella nousee. Selkeimmin se näkynee jälleen porvarillisen lehdistön mielikuvamainonnassa.

Demarien vaalitulosta media on jo paljon ruotinut, ja "syyllisiä" ruoskitaan julkisesti.
Mielenkiintoista on silti myös muiden toiselta kierrokselta pudonneiden ehdokkaiden ja heidän puolueidensa tila.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah saalisti 2,5 prosenttia äänistä. Puolueena KD sai kevään eduskuntavaaleissa 4 prosentin kannatuksen, jossa siinäkin oli lähes prosenttiyksikön pudotusta neljän vuoden takaisiin vaaleihin.
Puolueen kannattajat käynevät yleensä aktiivisesti äänestämässä. Näyttääkin selvältä, että puolet kristillisdemokraateista meni suoraan Niinistön taakse. Loppujenkin varmistaminen on yksi Niinistön strategioista, koska jo nämä neljä prosenttiyksikköä varmoja äänestäjiä voivat varmistaa hänelle voiton. Tiukentuneita moralistisia puheenvuoroja luvassa.
Myöskään RKP:n Eva Biaudet (2,7 prosenttia nyt, keväällä 4,3) ei saanut kaikkia puolueensa kannattajia taakseen. Ruotsinkieliset oikeistolaiset äänestivät luultavasti Niinistöä, mutta osa varmasti koki myös Paavo Lipposen itselleen mieluisimmaksi.
Yleensä aktiivisesti äänestävien RKP:läisten äänet mennevät jakoon myös toisella kierroksella, puolueen konservatiivien ja liberaalien jakolinjojen mukaisesti.
Paavo Arhinmäkikään ei 5,5 prosentin kannatuksellaan onnistunut saamaan uurnille läheskään kaikkia eduskuntavaaleissa (8,1 prosenttia) vasemmistoliittoa äänestäneitä. Vasemmistoliittolaiset eivät välttämättä äänestä aktiivisesti toisella kierroksella, mutta Haavisto saanee niiden tuen, jotka äänestämässä käyvät.
Perussuomalaisten jytky jäätyi tammipakkasiin. Timo Soinin (9,5, keväällä 19,1) arvokonservatiivien tukijoiden enemmistön voi olla vaikea siirtyä Haaviston taakse. Heidän aktiivisuutensa ratkaissee pitkälle äänestysprosentin.
Lopuksi on arvoitus, mitä tekee keskustan kenttäväki, joka tuki Paavo Väyrystä enemmän kuin puolueensa johtoa keväällä (17,5, keväällä 15,8). Monelle syntymäalkiolaiselle ajatus kokoomuslaisen äänestämisestä on mahdoton.