Eläkkeelle siirtymisikää on jo onnistuttu nostamaan.
Pehmeät keinot ovat kovia pidentämään työuria
Kuva: Lauri Oilinki
Työmarkkinaosapuolet vääntävät edelleen kättä siitä, miten parhaiten pidentää työuria. Eläkeneuvotteluryhmässä on erimielisyyttä myös tavoista turvata työeläkkeiden rahoitus.
SAK panee etusijalle työllistymisen ja varsinkin nuorten työpaikan saannista huolehtimisen. Se ajaa myös varhaista puuttumista työnteon ongelmiin, jotta työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen ehkäistään tai se ainakin myöhentyy. Palkansaajakeskusjärjestö on syystä huolissaan havainnosta, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömyys lisää riskiä menettää työkyky tykkänään.
Työurat eivät pitene yhdellä tempulla.
Loppupäästä työssä pysyminen taas on SAK:laisessa katsannossa kiinni työelämän laatua parantavista hankkeista, joita käsitellään niin sanotussa Ahtelan työryhmässä. Oheen tarvitaan työpaikkakohtaisia toimia olosuhteiden ja ilmapiirin parantamiseksi.
Käännettävänä on iso kivi, sillä SAK:n luottamusmieskyselyn mukaan yli 60 prosenttia työpaikoista ei juurikaan edistä eläkeikää lähestyvien työntekijöiden pysymistä töissä. Näin siitä huolimatta, että pelkästään ikääntyneiden arvostuksen lisääminen kaunistaisi työvuositilastoja.
Työnantajapuoli on linnoittautunut eläkeiän alarajan pikaisen noston taakse. EK on peräti koplannut tämän kovaksi kutsumansa keinon eläkkeiden rahoituksesta sopimiseen. Oletettavasti EK uskoo pakkokeinon purevan niin, ettei työeläkemaksuja tarvitse nostaa. Kun työnantajan ja työntekijän osuuteen jaettuna korotuspaine on vain prosentista puoleentoista kymmenessä vuodessa, rasitus ei kuitenkaan tunnu kohtuuttomalta ottaen huomioon, että siten varmistettaisiin nuorten riittävä eläketurva.
Eläkkeelle siirtymisikää on onnistuttu hivuttamaan ylöspäin odotettua nopeammin. Eläkeiän nosto saattaisi jopa pysäyttää hyvän kehityksen. Jos ja kun samalla purettaisiin varhaiseläkkeet ja lisäpäivät, ikääntyneitä työntekijöitä tippuisi tyhjän päälle. Superkertymien vuoksi eläkemenot eivät vähenisi yksi yhteen. Ja eriarvoistuminenkin vauhdittuisi, sillä työssäkäyntipakko tuskin koskisi yli 63-vuotiaita johtotehtävissä toimivia. EK:n logiikka eläkeiän nostossa ei hevin avaudu.
Työurat eivät pitene yhdellä tempulla vaan monipuolisen keinovalikoiman avulla. Työ on oikeilla raiteilla, vauhtia vain tarvitaan lisää.
