Ensi vuoden alku on poliittisille päättäjille vaativaa aikaa.
Tulevan vuoden toiveissa loppuvuosi tuo valoa
Kuva: Kari Hulkko
Uusi vuosi ei näytä alkavan suomalaisten mielissä myönteisen odotuksen merkeissä. Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamusindikaattori painui joulukuussa lähelle nollaa. Kansalaisten usko maan talouden tulevaisuuteen horjuu. Luottamus oman talouden kestävyyteen ja työpaikan säilymiseen on myös koetuksella. Yrityksissä tunnelmat ovat osin samanlaiset.
Luottamuksen hiipuminen on ymmärrettävää, sillä uutiset maailmalta eivät ole vahvistaneet uskoa tulevaisuuteen. Talouskriisin tiedetään heijastuvan myös Suomeen. Rahamaailmassa vallitseva epäluottamuskin näkyy meillä.
Talousennustajat uskovat, että notkahdus ei kestä kauaa.
Suomi on kuitenkin selvästi monia muita maita vahvemmassa asemassa kohtaamaan uuden vuoden kaikkine vaikeuksineen. Kevään eduskuntavaalit muuttivat suuresti poliittisia voimasuhteita. Niiden jälkeen kyettiin kuitenkin muodostamaan enemmistöhallitus, joka on toteuttanut ohjelmaansa määrätietoisesti. Politiikan kenttä on vakaa, vaikka edessä onkin vaikeita päätöksiä.
Kuluneena syksynä aikaan saatu raamiratkaisu selkeytti ja rauhoitti työmarkkinakenttää pitkäksi aikaa eteenpäin.
Heti ensi vuoden alussa käydään presidentin vaalit. Presidentin tehtävä on edelleen tärkeä, mutta presidentinvaalit eivät hetkauta politiikan vakautta. Syksyn kunnallisvaalit synnyttävät poliittiseen kenttään enemmän jännitteitä, mutta niihin on vielä aikaa.
Talousennustajat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että talouden notkahdus ei kestä kovin kauaa. Uusi kasvu saadaan ennusteiden mukaan käyntiin jo syksyllä, joten tämän hetken heikoista näkymistä huolimatta vuodesta näyttäisi tulevan nousujohteinen.
Alkuvuosi on joka tapauksessa tiukkaa aikaa myös politiikan päätöksenteossa. Odotettua heikompi talouskehitys edellyttää toimia, joilla turvataan julkisen talouden kestävyys pitkäksi aikaa.
Kaikkein tärkeintä kestävyyden kannalta on huolehtia siitä, että ihmiset voivat ja jaksavat tehdä töitä. Hallituksen on tiukasta taloustilanteesta huolimatta syytä tehdä kaikki mahdollinen, jotta talousnotkahdus ei pääse oleellisesti heikentämään työllisyystilannetta. Työllisyyden säilyminen mahdollisimman korkeana edesauttaa selviämistä ja toipumista talousnotkahduksesta, mutta se on myös paras keino turvata hyvinvointivaltion toimintaa ensi vuoden jälkeenkin.
