Torstain Keskisuomalainen kertoi suurimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien muhkeista palkankorotuksista.
Rikkaiden rikastuminen sai uutta vauhtia
Oikeistopuoleet ovat viime aikoina riehakoineet sillä, että heidän hallituskaudellaan tuloerot olisivat kasvun sijaan jopa pienentyneet.
Tilastoihin onkin syntynyt tällainen harha siksi, että taantuman aikana isotuloisimpien osinko- ja muut pääomatulot notkahtivat alaspäin.
Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen sanookin (HS 24.3.), että niin tuloerojen kasvu kuin niiden tilapäinen supistuminenkin johtuu lähes pelkästään siitä, mitä tuloluokkien yläpäässä tapahtuu.
Tilanne "korjaantuu" entiselleen, kun talous alkaa kasvaa. Rikkaat alkavat taas rikastua ja köyhät köyhtyä.
Näin siis tapahtuu, jos nykyisiä systeemejä ei muuteta. Hesarin torstaina julkaiseman kyselyn mukaan kansalaiset eivät hyväksy tuloerojen jatkuvaa kasvattamista.
Ylivoimainen enemmistö kannattaa esimerkiksi pääomatuloverojen muuttamista progressiiviseksi. Myös varallisuusveron palauttaminen saa kansalta kannatusta.
Enemmistön näkemykset sopivat hyvin yhteen sosialidemokraattien esittämien linjausten kanssa. SDP:n veromallissa pääomatulojen vero korotetaan 30 prosenttiin ja progressio nostaa veroprosenttia 10 000 ja 50 000 euron kohdalla.
Varallisuuksia demarit verottaisivat siten, että muussa kuin asuntokäytössä olevien kiinteistöjen kiinteistövero muutetaan progressiiviseksi.
Rikkaiden rikastuminen näyttää saaneen jo viime vuonna uutta vauhtia. Torstain Keskisuomalainen kertoi suurimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien muhkeista palkankorotuksista.
Palkat bonuksineen nousivat yleisesti kymmeniä prosentteja. Messevimmän korotuksen sai Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh: 92,5 posenttia, rahassa 1,1 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi Koneen Matti Alahuhta kuittasi tililleen rahallisesti vielä suuremman korotuksen, 1,4 miljoonaa, prosenteissa "vain" 61,6.
Johtajien ahneus ylittää kaikki mahdolliset kohtuullisuuden rajat. Se pudottaa pohjan pois paitsi EK:n palkkamalttipuheilta, myös hyvin pian koko markkinatalouden oikeutukselta, kuten Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Keskisuomalaisessa osuvasti totesi.
Kansainvälisen työväenmarssin harvemmin lauletun neljännen säkeistön viime vuosisadan alussa kirjoitetut sanat ovat yllättävän ajankohtaiset:
On kurjan kurjat kunniassaan raharuhtinaat nuo röyhkeät/Ei koskaan tee ne itse työtä, vaan ne työtä ryöstävät/Varat kansan hankkimat on menneet, kaikki konnain kukkaroon/Pois kansa velkaansa jo vaatii, nyt ryöstösaalis tuotakoon.
