Zero Gravity Companyn esitys on korostetun rauhallisesti etenevä kohtauksellinen kuvaus erilaisista ystävyyssuhteista ja niiden muutoksista.
Ystävyyden ydintä etsimässä
Kuva: Janne Pietiläinen
Suomalainen nykysirkusmaailma on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut hyvin vahvasti miesten hallussa. Kaikki tunnetuimmat ja menestyneimmät ryhmät ovat olleet miesten perustamia ja muutenkin miesvoittoisia.
Tällä en tarkoita, että siinä sinänsä olisi mitään negatiivista, mutta silti oli erityisen ilahduttavaa nähdä uuden, neljän nuoren naisen viime vuonna perustaman Zero Gravity Companyn esikoisteoksen Ydin ensi-ilta Cirko-keskuksessa.
Zero Gravity Company: Ydin
Cirko-keskus
Konsepti: Salla Hakanpää, Susanna Keski-Kohtamäki, Netta Lepistö, Reija Tapaninen, Maarit Utriainen, Ville Walo – Ohjaus: Ville Walo – Lavastus: Anne Jämsä ja Ainu Palmu – Puvut ja rekvisiitta: Anne Jämsä –\!q Valot: Ainu Palmu – Ääni: Joonas Pehrsson
Ryhmän kaikki jäsenet, ilma-akrobaatit Salla Hakanpää, Susanna Keski-Kohtamäki ja Maarit Utriainen sekä nuorallatanssija Netta Lepistö, ovat valmistuneet Turun Taideakatemian sirkuslinjalta.
Esitys on korostetun rauhallisesti etenevä kohtauksellinen kuvaus erilaisista ystävyyssuhteista ja niiden muutoksista. Se ei kerro tarinaa, vaan näyttää erilaisia kohtaamisia, joissa hyvin usein on pinnan alla ja välillä aivan konkreettisestikin läsnä naisten välinen kilpailu ja aggressio. Siinä myös leikitellään naisellisella symboliikalla ja erityisesti hiuksilla. Köysi on kuin rouhea paksu jättiläisletti, ja välillä esiintyjät solmivat itsensä kiinni toisiinsa hiuksistaan.
Ydin myös kysyy, kuka minä olen ja millaisena näyn toisten silmissä. Perinteisiin naiskuviin viitataan naisten poseeratessa humoristisesti nuoralla riippuviin lakanoihin kietoutuneena. Samalla leikitellään myös sirkusperinteeseen kuuluvalla naisen kahtia sahaamisella, joka tällä kertaa tehdään jättiläissaksilla. Oiva idea on myös käyttää nuorallatanssijan tasapainolevyn toista puolta peilinä, josta kukin vuorollaan etsii omaa kuvaansa.
Esiintyjänelikko on taidoiltaan melko tasavahva ja kokonaisuudessa kukin saa vuorollaan tilaa olla keskipisteenä. Lepistön taiturointi matalalla nuoralla on varmaa ja kepeää. Utriaisen lähes lattiaa hipova liinanumero poikkeaa jännittävästi useimmiten nähdyistä.
Zero Gravity Companyn esikoisteos on toimiva ja rakenteellisesti sujuva. Ohjausapua ryhmä on saanut nykysirkuksen konkarilta Ville Walolta. Näyttääkin siltä, että molemmat maamme vanhimpien nykysirkusryhmien, WHS:n ja Cirko Aereon, perustajat ovat ottaneet tehtäväkseen luotsata uusia ryhmiä niiden alkutaipaleella ja näin edesauttaa tällä hetkellä vahvassa nousukiidossa olevan suomalaisen nykysirkuksen kehitystä.
