Lapset vedenhakumatkalla, Bakawa 2008.
Kuvia katoavasta maailmasta
Kuva: Martti Anttila
Valokuvaaja Martti Anttila on kuvannut Intian suuria jokia neljännesvuosisadan ajan. Tuona aikana nuo pyhät virrat ovat kokeneet valtavan muutoksen. Syypää on ihminen, joka on toisaalta saastuttanut joet ja toisaalta hyödyn tavoittelussaan padonnut ne kuoliaaksi.
Anttila on tutustunut perusteellisesti aiheeseensa. Jo nuorena miehenä hän oleskeli pitkiä aikoja Intiassa ja ryhtyi munkiksikin. Myöhemmin hän tehnyt monta kuvausmatkaa itään.
Näyttelyn tiedot
Pyhiinvaeltajan päiväkirja. Martti Anttilan valokuvia Intian pyhiltä joilta Helinä Rautavaaran museossa Espoossa 7.8.2011 saakka.
Tuo perusteellinen paikallisen elämän ja kulttuurin tuntemus näkyy myös Anttilan kuvissa. Hän tietää mitä on kuvaamassa, ulkokohtainen sensaation tai erikoisuuksien tavoittelu puuttuu kokonaan.
Kuvat ovat mustavalkoisia, niissä on häivähdys perinteistä dokumentarismia. Mutta valintaan on toinenkin syy: Anttila on pyrkinyt vättämään sellaista eksoottisuuden ja koristeellisuuden korostamista, minkä väri helposti tuo mukanaan.
Intia on jyrkkien vastakohtien maa. Toisaalla on rikkautta ja loistoa, toisaalla ääretöntä köyhyyttä. Anttila on kuvannut tätä köyhää puolta.
Kuvista näkee, että ihmiset ovat köyhiä, mutta köyhyys ei niissä kuitenkaan ole pääosassa. Anttila on kuvannut Intian suurten pyhien jokien ympärille kehittynyttä ikivanhaa kulttuuria ja siihen liittyvää harrasta uskonnollisuutta.
Mukana on kuvia pyhiinvaeltajajoukoista matkalla tai lähdössä matkalle. Toisaalta on myös välähdyksiä paikallisesta arkielämästä: karjamarkkinoita, kalastajia ja käsityöläisiä. Mukaan mahtuu myös uneliaita ja herkkiä idyllejä.
Ganges sivujokineen on saastunut pilalle. Narmada sen sijaan on puhdasvetinen, mutta sitä ja sen ympärille syntynyttä kulttuuria on tuhottu jokeen rakennetulla rappusmallisella patosarjalla; sillä on tarkoitus tuottaa sähköä ja juomavettä.
Yli 1 300 kilometria pitkä Narmada on pyhä joki, jonka ympäri kulkee pyhiinvaeltajien reitti. Anttila on kuvannut hienosti tuota jokea. Rannalla näkyy pyhiinvaeltajien ryhmiä sekä kävelemässä että lepäämässä. Mutta sittenkin itse mahtava virta on kuitenkin pääosassa. Mukana kuvissa on myös alueelta pakkosiirrettyjä ihmisiä.
Ja lopulta myös pyhien jokien alueen luonto kaikkinensa on mukana Anttilan valokuvissa.
Martti Anttila on kuvannut hienosti katoamassa olevaa kulttuuria. Kokonaisuus on ainutlaatuinen. Ihmiset, kulttuuri, joet ja muu luonto tulevat kuvissa konstailemattomasti ja sympaattisesti esiin.
Aiheessa itsessään on paljon dramatiikkaa, mutta Anttila ei sorru sen korostamiseen. Pikemminkin kuvista henkii surumielisyys katoavan kulttuurin vuoksi.
