Kansainvälisen Guggenheim-selvitystyöryhmän raportti tuli julkiseksi vuoden, hyvin salassapidettyjen valmistelujen jälkeen.
Katajanokan Guggenheim painottuisi arkkitehtuuriin ja muotoiluun
Kuva: Kari Hulkko
Mikäli Helsinkiin päätetään perustaa Guggenheim-verkostoon kuuluva museo, se keskittyisi arkkitehtuuriin ja muotoiluun, mikä on uutta olemassaoleville Guggenheim-museoille.
Uusi museorakennus nousisi Katajanokalle, Eteläsataman rantaan Kanavaterminaalin tilalle. Kansainvälisen Guggenheim-selvitystyöryhmän raportti tuli julkiseksi vuoden, hyvin salassapidettyjen valmistelujen jälkeen. Raportti julkistettiin tiedotusvälineille ja kaupunginluottohenkilöille Finlandia-talossa.
Helsingin Guggenheim-hanke toteutuu, jos enemmistö kaupunginvaltuustosta painaa nappia. Aikaa päätöksentekoon on 15.2. Moni ihmetteli Finlandia-talossa, miksi niin kiireinen aikataulu, kun valmisteluunkin on käytetty yli vuosi.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta (kok.) ei saatu selvää vastausta. Hän antoi ymmärtää, että aikataulusta on sovittu Guggenheim-säätiön kanssa.
Museorakennuksen hinnaksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa ja se olisi Helsingin oma investointi, kaupungin tontille. Kaupunki toivoo kuitenkin valtion osallistumista kustannuksiin.
Taidemuseontoimintaan on laskettu nykyisten kustannusten lisäksi Guggenheimista koituvan 3,7 miljoonna euron vuotuinen lisäys. Nykyisin kaupungin taidemuseon nettomenot ovat 4,3 miljoonaa vuodessa.
Osa menoista kompensoituisi selvityksen mukaan kuitenkin verotuloilla.
Laskelmissa selvitysryhmä olettaa, että kävijöitä uuteen museoon riittäisi 500 000 ihmistä vuodessa, joista 300 000 tulisi kotimaasta. Lipun hinta olisi 12 euroa. Guggenheim-säätiön apulaisjohtajan Juan Ignacio Vidarte myönsi, että hinta on korkea Suomen museolippuihin verrattuna, mutta normaali Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa.
Guggenheim-säätiön toisen apulaisjohtajan Ari Wisemanin mukaan Helsingin museosta tulisi saman kokoinen kuin New Yorkin museosta. Museo laajentaisi suomalaista taide-elämää ja symboloisi Helsingin pyrkimystä tunnetuksi kulttuuripääkaupungiksi.
– Suomessa on nyt useita laadukkaita museoita, mutta kulttuurielämästä puuttuu tietty keskipiste, kun museot joutuvat olemaan useassa paikassa, Wiseman sanoo.
Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmia on nyt Tennispalatsissa, Meilahdessa ja Kluuvissa. Jatkossa Helsingin taidemuseon näyttelytoiminta olisi tarkoitus keskittää Guggenheimiin.
Kokoelmatoimintaa hoitaisi joku muu yksikkö.
Wisemanin mukaan Guggenheim-säätiöllä ei olisi rahoitussitoumuksia hankkeessa, vaan se tarjoaisi museolle konsulttiapua. Guggenheim-brändi eli lisenssikustannukset Helsingille olisivat noin 23 500 euroa. Nämä kattaisivat koko sopimuskauden eli 20 vuoden ajan. Kaupunginjohtaja Pajunen sanoi edellyttävänsä, että kaupunki saa lisenssille yksityisiä rahoittajia.
Museosta kohtaamispaikka
Guggenheim selvityksessä uutta museota maalaillaan sosiaalisena ja yhteisöllisenä paikkana, jonne taiteilijat ja yleisö voivat kokoontua. Omia kokoelmia museolla ei olisi, vaan se keskittyisi vaihtuviin näyttelyihin, performansseihin ja erilaisiin tapahtumiin. Hankkeen primusmoottorina toimineen, Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallén-Kallela-Sirénin mukaan kyseessä olisi "uuden sukupolven museo", jossa nuorison taidekasvatuksella olisi myös tärkeä rooli.
Uutta museota hallinnoimaan perustettaisiin voittoa tuottamaton, suomalainen säätiö. Gallén-Kallela-Sirénin mukaan säätiön hallituksen jäsenistä enemmistö, eli neljä olisi Helsingin edustajaa ja kolme muuta Guggenheim-säätiöstä.
Mikäli uusi museo päätetään perustaa, sen suunnittelusta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu.
Sari Saloranta
Demari.fi
Lisää aiheesta
