Eduskunnan kevätistuntokausi käynnistyi tiistaina.
Vauhdikkaasti alkoi
Kuva: Arja Jokiaho
Valtiopäivien kevään istuntokausi alkoi vauhdikkaasti. Maanantain ja tiistain juhlallisuuksien jälkeen valtioneuvosto toi julki kevään kuumat puheenaiheet, kuntauudistuksen ja puolustusvoimien uudistuksen. Samana päivänä tuli tieto Nokian suunnitelmista lakkauttaa kännykkätuotanto Salosta.
Näistä kolmesta kaksi asiaa on ollut tiedossa jo vuosia, vaikka kaikkia yksityiskohtia tai aikatauluja ei ole paljastettu. Puhelinjätti Nokia kertoi suunnittelemistaan henkilöstövähennyksistä sekä työ- ja elinkeinoministeriölle että julkisuuteen jo viime vaalikaudella. Vähennysten määrästä saattoi päätellä, että ne pakostikin kohdistuvat tuotantoon.
Upseeriliitto kompastui kokoomuksen asettamaan kukkaruukkuun.
Silti on ymmärrettävää, että Salossa ollaan nyt järkyttyneitä. Nokia on huono työnantaja, jos se ei ennakoi suunnitelmiensa vaikutuksia paremmin. Nyt kysytään aiheellisesti, miksi irtisanomiset tulevat aina kertarysäyksellä. Eikö toimintoja voisi sopeuttaa vähittäin?
Jos valtion puolelta on jäänyt jokin valmistautuminen Nokian supistuksiin tekemättä, on se edellisen hallituksen laiminlyönti. Nykyinen työministeri Lauri Ihalainen reagoinee nopeammin.
***
Puolustusvoimien itsensä valmistelema uudistus taas on looginen seuraus jo edellisen puolustusvoimien komentajan, Juhani Kaskealan aikana tehdystä linjauksesta pienentää reservin kokoa noin sadalla tuhannella taistelijalla, siis neljännesmiljoonaan. Ikäluokkien pienentyessä koulutustarve vähenee. Reserviä ei kannata mitoittaa suuremmaksi kuin on varaa varustaa.
Koulutuspaikkoja eli varuskuntiakaan ei siten tarvita entistä määrää. On totta, että lähes kaikki varuskunnat ja varikot ovat paikallisesti tärkeitä työllistäjiä, ja siksi niillä on suuri merkitys toimintapaikkojensa kuntien talouteen. Kunnallistalouden pönkittäminen ei ole kuitenkaan varuskuntien olemassaolon syy. Siksi on hyvä, että esitykset supistusten kohdentamisesta on tehty puolustusvoimien sisällä. Siellä asia parhaiten tunnetaan, eikä ratkaisuilla oletettavasti tehdä aluepolitiikkaa.
Puolustusvoimien uudistus ei ihan kertarysäyksellä toteudu, mutta tilanne on vaikea etenkin puolustusvoimissa palvelevan siviilihenkilöstön kohdalla. Vaikka puolustusvoimat tarjoaisikin uutta työtä lakkautuvan tilalle, saattaa tarjoukseen tarttuminen edellyttää muuttoa aivan toiselle puolelle maata. Siksi korvaavia työpaikkoja on etsittävä koko valtionhallinnosta, ei vain puolustusvoimista. 2200 henkilön vähennyksestä irtisanottavien osuus ei voi olla yli puolet, niin kuin suunnitelmassa nyt esitetään.
***
Suomen puolustuskykyyn varuskuntien määrällä ei ole vaikutusta. Siksi persut kohkasivat eduskunnan kyselytunnilla 9.2. aivan väärästä tulokulmasta. Kaikkien nykyisten varuskuntien jatkaminen, mikä jo nyt tarkoittaa osittaista tyhjäkäyntiä monessa varuskunnassa, sen sijaan saattaisi puolustuskykyä uhata. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että vastaavat leikkaukset kohdistettaisiin materiaalihankintoihin.
Perussuomalaiset on puheenjohtajansa Timo Soinin suulla myös uhannut vetäytyä puolustusselonteon valmistelua seuraavasta parlamentaarisesta ryhmästä. Se tarkoittaisi, että vaalivoitostaan piittaamatta hallitusvastuuta pakoillut puolue jättäisi käyttämättä nekin vaikutusmahdollisuudet, joita poliittisella oppositiolla on.
Puolustusvoimien säästötarpeen 200 miljoonaksi hallitusneuvotteluissa nostanut kokoomus näkyi harhauttaneen keskiviikkoiseen (8.2.) Iltalehteen Upseeriliiton pääsihteerin syyttämään säästöjen suuruudesta SDP:n puheenjohtajaa. Siksi on hyvä muistuttaa, että SDP:n tavoite sekä vaaliohjelmassa että hallitusneuvotteluissa oli 150 miljoonaa vieläpä niin, että osa siitä olisi saatu kasaan materiaalihankintojen tilapäisellä alentamisella.
Kimmo Sasille semmoinen ei kuitenkaan sopinut, vaan kokoomus vaati 200 miljoonan euron leikkauksia. Kuuden puolueen hallitusohjelma on aina kompromissi, ja tässä SDP joutui antamaan periksi. Upseeriliitto kompastuikin kokoomuksen asettamaan kukkaruukkuun.
