Persulleen meni
Perussuomalaisten puoluetoimitsija Matti Putkonen on jo kuukausia pitänyt puolta suomalaisesta toimittajakunnasta pilkkanaan uhopuheilla persujen rynnistyksestä SAK:laisten ammattiliittojen vaaleissa. Laajoja juttuja aiheesta ovat tehneet ainakin Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat ja Yleisradio.
Kuvalehden kansijuttu (SK 38/2011) kertoi neljän sisäsivun jutussa "operaatio metallista", jonka persut kuulemma olivat käynnistäneet. Helsingin Sanomat otsikoi 19.9.2011 pääuutisensa "Perussuomalaiset haastaa vasemmiston ammattiyhdistysliikkeessä". Sisäsivun jutun pinta-ala oli isompi kuin tämän lehden koko sivu.
Perussuomalaiset ovat itse julistaneet itselleen täksi vuodeksi kolme tärkeää merkkipaalua; presidentinvaalit, metalliliiton vaalit ja kuntavaalit. Kaksi kolmesta on takana, ja persulleen meni.
Haastamisen lopputuloksen hesari kertoi yhden palstan pikku-uutisessa 1.2.2012. Metalliliiton liittokokoukseen pyrkii koko maassa kuusi perussuomalaista ehdokasta, mikä on alle viisi promillea ehdokkaiden määrästä.
Persuja enemmän ehdokkaita on esimerkiksi keskustalla ja kommunisteilla, kummallakin kymmenen. Demarien osuus ehdokkaista kasvoi merkittävästi. SDP:n listalla on 159 ehdokasta enemmän kuin kaikilla muilla yhteensä, kaikkiaan 725 ehdokasta.
Kuntatyöntekijöiden JHL:n vaaleissa perussuomalaiset sai kasaan kokonaista kaksi ehdokasta, eli alle kaksi promillea kaikista. JHL:ssä ehdokkuuteen tarvitaan neljän liiton jäsenen tuki. Persujen kahden vaaliehdokkaan lista tarkoittaa siis, että heillä on yhteys kaikkiaan kahdeksaan kuntatyöntekijään Suomessa. Parinsadantuhannen jäsenen liitossa sellainen ei tietenkään kovin suuri joukkovoima ole.
Jokohan Putkosen tietotoimiston luotettavuus nyt on punnittu?
***
Liittovaalien ehdokasasettelunsa lässähdettyä persut ovat keskittyneet arvostelemaan vaalijärjestelmää, joka jokaisessa liitossa on hieman erilainen. Mikään muu ryhmä, esimerkiksi kepulaiset, ei ole siihen kuoroon yhtynyt. Säännöt ovat kaikille samat.
Ammattiliittojen vaaleissa liittojen jäsenet äänestävät heitä, jotka koetaan parhaiksi hoitamaan jäsenistön palkka- ja työsuhdeasioita. Aika monessa liitossa he ovat sosialidemokraatteja.
Monessa tapauksessa tällainen luottamus työpaikoilla on tulosta vuosikymmenten työstä jäsenten hyväksi. Samanlaista luottamusta ei näköjään voi saavuttaa vain omaa liittoa arvostelemalla ja vaihtoehdoksi julistautumalla, jos ei itsellä ole minkäänlaisia näyttöjä.
Perussuomalaiset ovat itse julistaneet itselleen täksi vuodeksi kolme tärkeää merkkipaalua; presidentinvaalit, metalliliiton vaalit ja kuntavaalit. Kaksi kolmesta on takana, ja persulleen meni.
***
Kun SMP tuli mukaan metallin vaaleihin 1983, heillä oli kahdeksan ehdokasta. Kokoomuksen listalla oli silloin sama määrä. Kepulla oli vuoden 1983 vaaleissa peräti 96 ehdokasta, jotka saivat yhteensä 4,2 prosentin kannatuksen. Keskustan vaikutusvalta metalliliitossa oli kuitenkin suurimmillaan vuoden 1987 vaalien jälkeen, kun demarit jäivät 49,4 prosenttiin ja kepu pääsi vaa'ankieleksi valtuustopaikallaan. Keskustan edustaja tosin istui käytännössä demariryhmässä. Niissä vaaleissa myös vähemmistökommunistien Deva oli voimalla mukana.
Viime kerralla ryhmien kannatukset jakautuivat prosentein 60,9–37,8 sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton kesken. Kommunistit saivat läpi yhden valtuutetun.
Viime vaalien tasapainopiireissä Hämeessä ja Pirkanmaalla on tällä kerralla demareilla selvästi enemmän ehdokkaita kuin vasemmistoliitolla. Metallin liittokokousvaalien ennakkoäänestys alkaa 2. maaliskuuta, uurnavaalit ovat 25.–27. maaliskuuta. Liiton 21. liittokokous järjestetään 26.–30. toukokuuta Tampereella.
Piirros: Tapio Soivio
