Lehdet uuteen asentoon

• Jaa Facebookissa
• Twitter
• Lähetä sähköpostilla
• Tulosta
• Jaa palvelussa

Vuoden vaihtuessa päättyy merkittävä osa suomalaista lehdistöhistoriaa. Neljä sosialidemokraattista sanomalehteä lakkaa ilmestymästä.

Nämä ovat viikkolehtinä ilmestyneet Viikko Eteenpäin Kotkasta, Viikko-Häme Lahdesta ja Hämeenlinnasta sekä Viikko Vapaus Mikkelin ja Savonlinnan talousalueilta. Oululainen Pohjolan Työ on ilmestynyt viimeiset kaksi vuotta kahdesti viikossa Pohjois-Suomen alueella, sitä ennen 3-päiväisenä lehtenä. Pohjolan Työ ilmestyi 74 vuotta, kaikki kolme viikkolehteä olivat yli satavuotiaita. Yhteensä niille kertyi siis melkein neljäsataa vuosikertaa.

Historiansa ajan lehdillä on ollut merkittävä rooli omilla levikkialueillaan. Esimerkiksi Viikko-Häme, silloin Hämeen Kansa -nimisenä, oli pitkään Hämeenlinnan alueen suurin sanomalehti.

Lehtiä on kutsuttu työväenlehdiksi, palkansaajalehdiksi ja sd-lehdiksi. Niiden toimituksissa, myynnissä ja hallinnossa on työskennellyt suuri määrä sosialidemokraattisen liikkeen keskeisiä vaikuttajia. Monet heistä päätyivät lehden palvelukseen hankittuaan ensin kannuksensa muissa työväenliikkeen tehtävissä, osalle lehtityö oli vasta uran alkupiste.

Tämän ajan esimerkkejä työväenlehtitaustaisista vaikuttajista ovat vaikkapa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, joka ennen kansanedustajaksi siirtymistään työskenteli Pohjolan Työn toimittajana 1974-79, ja Paavo Lipposen presidenttikampanjan viestintäpäällikkö Mikko Karlsson, joka aloitti Vapauden Savonlinnan aluetoimittajana tammikuussa 1981.

Yllättävän moni kansanedustaja on ollut sd-lehdessä ainakin kesätoimittajana. Moni journalistina elämäntyönsä tehnyt tai sellaisena työtään edelleen jatkava on uransa jossakin vaiheessa toimittanut myös sosialidemokraattista lehteä.

***

Lehtikuolemien syynä on lehtien viestintätuen loppuminen. Tilaus- ja mainostuottojen ohella viestintätuki on ollut lehdille elintärkeä tulomuoto, monilla viikkolehdillä neljänneksen luokkaa koko lehtiyhtiön liikevaihdosta. Ahtaassa markkinaraossa, jättimäisten maakuntalehtimonopolien puristuksessa, viestintätuen loppuminen on ratkaiseva isku lehdille, joiden kustannusrakenteessa ei enää ole karsittavaa. Viime vuosina erityisesti jakelun hinta on kallistunut jyrkästi.

Aiempi valtion lehdistötuki on muutaman vuoden maksettu viestintätukena puolueille, jotka ovat voineet päättää tuen käytöstä varsin vapaasti. Äkkiseltään tuntuu omituiselta, että lehtien ilmestyminen lakkaa tukipäätöksellä. SDP:n puoluehallitus siis saa aikaan sen, mihin porvarilehdistö ei yli sadassa vuodessa ole pystynyt. Todellisia vaihtoehtoja ei kuitenkaan enää ollut.

Puolueiden saama viestintätuki on sidoksissa niiden menestykseen eduskuntavaaleissa. SDP:n eduskuntapaikkojen vähentyessä myös viestintätuki on pienentynyt. Sd-lehtien suuri määrä on ollut SDP:lle vahvuus, mutta samalla se on kasvattanut epäsuhtaa porvaripuolueisiin, jotka ovat käyttäneet saman tai suuremmankin viestintätuen muihin tarkoituksiin. Asian kääntöpuolena tosin on, ettei sd-viestintäyhtiöillä ole sellaisia epäselvyyksiä alv-tilityksissään kuin kokoomuksen, vihreiden ja keskustan lehtiyhtiöillä nyt on. Tarve käyttää osa viestintätuesta puolueen muuhun viestintään ja esimerkiksi verkkoviestinnän kehittämiseen on joka tapauksessa kasvanut.

***

Sd-viikkolehtien ilmestymisen jatkuminen olisi edellyttänyt jo 2008, viimeistään vuonna 2009, määrätietoista päätöstä yhteistyön merkittävästä tiivistämisestä kaikkien sd-lehtien kesken. Se olisi tarkoittanut yhteistä levikkijärjestelmää, suurelta osin keskitettyä ilmoitusvalmistusta, yhteisten sisältöjen lisäämistä ja todennäköisesti keskitetympää hallintoa. Uutispäivä Demaria lukuunottamatta lehdillä ei juuri ollut tällaiseen halukkuutta.

Joka tapauksessa viikkolehtien tuotetta olisi pitänyt uudistaa. Puoluehallituksen tukipäätös loppuvuodesta 2009 antoi siihen hyvät mahdollisuudet. Vuosien 2010 ja 2011 viestintätukea koskevalla päätöksellä viikkolehtien tukea kasvatettiin, kahden 3-päiväisen lehden muuttuminen viikkolehdiksi mahdollistettiin kahden vuoden siirtymäajalla ja Uutispäivä Demarin saamaa tukea leikattiin. Samalla lisättiin resursseja lehtien yhteisesti käyttämään verkkopalveluyhtiöön.

Kahden vuoden "rauhoitusajan" kuluessa mitään nähtäviä uudistus- tai yhteistyöprojekteja ei kuitenkaan ollut vireillä, ja 3-päiväistenkin lehtien muutos viikkolehdiksi eteni vain puolitiehen. Yhteisessä verkkoportaalissakin oli mukana vain osa lehdistä.

Tällainen jälkiviisaus on tietysti turhaa. Olisin tosin voinut tämän kertoa jo vuosia sitten, jos vaikkapa joku puoluehallituksen jäsen olisi asiasta kysynyt, mutta eipä ole tullut puheeksi. Enkä ole ollut puoluehallituksen kokouksissa läsnä silloin, kun viestintätukia on käsitelty, muka jäävinä.

Viikkolehtinä ilmestymistään ensi vuonnakin jatkavat Keski-Suomen Viikko Jyväskylässä, Viikko Pohjois-Karjala Joensuussa ja Uusi Aika Porissa. Aiempaa pienemmällä viestintätuella niiden asema on kuitenkin vaikea. Aikakauslehtimuotoinen Dooriskin jatkanee ilmestymistään.

***

Uutispäivä Demarin saama viestintätuki pienentyi tänä vuonna kolmatta vuotta peräkkäin. Ensi vuodeksi se hieman kasvaa, niin että tuki on euromääräisesti hieman korkeampi mutta reaaliarvoltaan alempi kuin vuonna 2007. Tuen kasvu on samaa suuruusluokkaa kuin ensi vuonna uutena kustannuseränä sanomalehtien tilaustuotoista perittävä arvonlisävero vie.

Lehden tilaus- ja ilmoitustuotot ovat kehittyneet samaan tahtiin kuin muillakin suomalaisilla sanomalehdillä. Kustannusten nousu lehtialalla, erityisesti jakelussa, ylittää kuitenkin yleisen inflaation selvästi.

Näistä syistä toimituksen vahvuus on pienentynyt, mikä on tapahtunut luonnollisen poistuman kautta. Eläkkeelle lähteneiden tilalle ei ole voitu palkata uusia tekijöitä eikä kaikkia määräaikaisia työsuhteita jatkaa. Tällä hetkellä Uutispäivä Demarin toimittajia on kaksi vähemmän kuin alkuvuodesta. Olemme kuitenkin poikkeuksellinen suomalainen lehtiyhtiö, sillä väkeä ei ole tämän lehden tekemisestä pitkään aikaan tarvinnut vähentää yt-neuvottelujen ja irtisanomisten kautta.

Tällaisessa tilanteessa lehden täytyy tietenkin uudistua. Yhtäältä sen on palveltava aiempaa paremmin myös niiden alueiden lukijoita, joilla tähän asti on ilmestynyt paikallinen sd-lehti. Toisaalta väen vähennyttyä on myös tekemisen tapoja muutettava. Jotta uutta voi tulla tilalle, täytyy entistä esitystapaa muuttaa ja päivittää.

Uutispäivä Demarin lehtiuudistusta olemmekin valmistelleet jo pari vuotta. Emme jatkuvasti, vaan pääasiassa talon oman väen voimin, päivittäisen lehdenteon ohessa. Edellisestä isommasta lehtiuudistuksesta onkin kulunut jo vuosikymmen.

Parin kuukauden kuluttua pitäisi olla valmista. Niinpä vuosi 2012 on Uutispäivä Demarin vuonna 1895 alkaneessa historiassa merkittävän uudistumisen aikaa. Se näkyy ensin painetussa lehdessä ja loppukeväästä demari.fi -verkkolehdessä. Uudistuksen suunta on parempaan.