Ansaittu vaikutusvalta Euroopassa on osattava käyttää hyödyksi.
Mahtimaat ja muut
Suomen vaikutus- ja arvovalta Euroopan unionissa on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan EU-jäsenyytemme aikana. Asia on helppo päätellä seuraamalla Euroopan muiden mahtimaiden kiinnostusta Suomea kohtaan. Kun Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble lentää päiväksi (7.11.) Suomeen osallistuakseen vain yhteen puhetilaisuuteen, ja käyttää paluumatkan kolme tuntia keskusteluun Suomen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen kanssa, ei se ole sattumaa tällaisena aikana, jolloin europpalaisilla rahaministereillä riittää kiireitä muutenkin.
Suomen valtiovarainministerin kysyntä muihin Euroopan maihin ylittää selvästi sen, mikä aikataulullisesti on mahdollista toteuttaa.
Rahoituskriisin ratkaisussa ollaan päätymässä niihin lääkkeisiin, joita sosialidemokraatit kriisin alusta asti ovat suositelleet.
Tähän on kaksi selvää syytä. Ensinnäkin Suomi on hoitanut oman taloutensa hyvin. On hyvä pitää mielessä, että Suomenkin vuotuinen alijäämä olisi noin puolet nykyisestä ilman porvarihallituksen viime vaalikauden virheitä eli väärin ajoitettuja ja kohdistettuja veronalennuksia. Euroopan ja maailman mittakaavassa asiaamme ovat silti hyvällä tolalla. Tämä antaa meille kokoamme suuremman puhevallan. Samalla olemme Pohjoismasta ainoa EU-maa, joka kuuluu yhteisvaluutta-alueeseen, joten meillä on mahdollisuus myös käyttää puhevaltaamme. Muut joutuvat sopeutumaan toisten tekemiin päätöksiin, vaikka ongelmat vaikuttavat kaikkiin.
Toiseksi Suomen nykyinen linja, joka alunperin on sosialidemokraattien linja, on osoittautunut kestäväksi. Euroopan velkamaiden rahoituskriisin ratkaisussa ollaan päätymässä niihin lääkkeisiin, joita sosialidemokraatit kriisin alusta asti ovat suositelleet.
***
Jo vuosi ennen viime kevään eduskuntavaaleja SDP edellytti Kreikan ensimmäisen lainapäätöksen yhteydessä veronmaksajille tulevan riskin jakamista sijoittajien ja yksityisten rahoituslaitosten kanssa. SDP:n mielestä veronmaksajien antamille lainoille piti saada ensisijaisuus muihin velkojiin nähden, lainoille piti saada vakuudet ja Kreikassa piti käynnistää velkasaneeraus.
Vielä tuolloin SDP:n ehdot eivät toteutuneet, joten puolue äänesti eduskunnassa Kreikan lainatuen hylkäystä.
Vaalien jälkeen SDP:n linja muuttui Suomen linjaksi, ja nyt nuo kaikki ehdot ovat toteutuneet. Nykyinen hallitus on pistänyt euromaiden avoimen tukipiikin kiinni, niin kuin kansanedustaja Kari Rajamäki SDP:n ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa 8.11. totesi.
Suomen suojaamattomat saatavat kriisimaista ovat edellisen hallituksen päätöksiä. Vanhasen hallituksen päätöksillä Kreikan lainaohjelmaan on myönnetty suomalaista rahaa tähän mennessä 890 miljoonaa euroa ilman vakuuksia.
***
Ansaittu vaikutusvalta on osattava käyttää hyödyksi. Lopullista sinettiä vailla on vielä sosialidemokraattien pitkäaikainen vaatimus rahoitusmarkkinaverosta. Kokoomus on vuosia toistellut, että sen toteuttaminen on mahdotonta, mutta taipui viime keväänä hyväksymään rahoitusmarkkinaveron tavoitteeksi, jota ajetaan aluksi vaikka euromaille, jos mailmanlaajuisesta verosta ei päästä sopuun.
Suomen hallituksessa kokoomus vielä nikottelee vastaan, kun yhteiseksi sovittu tavoite uhkaa toteutua. Saksan Angela Merkelin ja Ranskan Nicolas Sarkozyn sitouduttua hankkeeseen rahakaupan saaaminen verotuksen piiriin on silti todennäköisempää kuin koskaan aiemmin.
***
Paavo Lipponen on sanonut, että Maastrichtin sopimuksella syntyi eurooppalainen Saksa, mutta nyt tarvittaisiin saksalaista Eurooppaa. Mari Kiviniemi taas arvostelee hallitusta Suomen viemisestä Saksan ja Ranskan kelkkaan. Olisikin kiinnostavaa saada tietää, missä kelkassa Suomen pitäisi hänen mielestään olla? Kreikan ja Italian kelkassako?
Saksan kelkka sopii Suomelle oikein hyvin. Ranskakin on enenevästi osa etelän "solidaarisuusliikettä". Unionin ydin on parhaan luottoluokituksen maissa, ja siinä porukassa Suomen asema on vahva.
Kansainväliset luottoluokittajat ja esimerkiksi OECD näkevät Suomen taloudellisen tilanteen vakaana. Huoli liittyy talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Siksi tarvitaan kuntauudistus ja muita rakenteellisia uudistuksia. Nyt pitäisi kotimaisessa keskustelussa kiinnittää huomio niihin, eikä lyhyen aikavälin poliittisiin tavoitteisiin. Jälkimmäisestä on esimerkkinä pääministeri Jyrki Kataisen viime aikaiset puheet uusien menoleikkausten tarpeesta. Sellaisista ei tiettävästi ole hallituksessa laajemmin keskusteltu, ja kyse taitaakin olla enemmän kokoomuksen poliittisesta retoriikasta kuin todellisen taloustilanteen vaatimuksista. Taustalla on tietysti myös porvaripuolen pohjustusta eläkeiän pakkonoston pitämiseksi keskustelussa.
Talouden näkökulmasta käpertyminen leikkauskeskusteluun, onpa kyse sitten valtion menojen tai eläkkeiden leikkauksista, ei johda mihinkään kestävään ratkaisuun. "Täytyy parantaa kilpailukykyä, ja se edellyttää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa", SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi 7.11. Tampereella.
***
Kreikan uudeksi pääministeriksi nousee Lukas Papademos. George Papandreou joutui eroamaan suistettuaan koko Euroopan uuteen epävarmuuteen ilmoittamalla Kreikassa järjestettävän kansanäänestys tukipaketin lainaehtojen hyväksymisestä. Papandreoun manööveri juuri sen jälkeen, kun euromaiden huippukokouksessa oli vaivalla päästy sopuun Kreikan kohtelusta, tuli Saksalla ja Ranskalle puun takaa. Tiettävästi Papandreou ei ollut informoinut aikeestaan edes omaa valtiovarainministeriään. Tämä suisti rahoitusmarkkinat uuteen epävarmuuteen.
Papandreoun näkökulmasta kansanäänestyksellä uhkaaminen oli ehkä ainoa mahdollisuus laittaa oppositiossa oleva konservatiivipuolue kuriin. Sehän on politiikallaan Kreikan ongelmiin ajanut, ja vielä oppositiossakin vaatinut vain lisää veronalennuksia maassa, jossa verojen maksaminen on muutenkin päällimmäinen ongelma.
Keskinäisriippuvaisessa Euroopassa kovin isoja liikkeitä ei kannata tehdä muita varoittamatta. Erityisesti Kreikan liikkumatila on tällä hetkellä harvinaisen rajattu.
Kreikkaa suurempi epävarmuuden aiheuttaja on kuitenkin Italian poliittinen järjestelmä, jonka pitäisi nopeasti osoittaa uskottavaa kykyä päätöksentekoon, ja aivan erityisesti toimeenpanoon. Pääministeri Silvio Berlusconi on kyllä tehtaillut päätöksiä ja lupauksia, niiden toimeenpano vain on pahasti kesken.
