Kolumnit 09.02. 08.43 Päivitetty 09.02. 08.44 Kommentoi

Kuntajakoselvitysalueet yms.

Kuntarakennetta uusiksi laittavan työryhmän ehdotuksen julkistus poikkesi melko lailla tavanomaisesta ministeriön raportin luovutustilaisuudesta. Yleensä työryhmän puheenjohtaja esittelee aikaansaannoksen, josta saa hakemalla hakea varsinaista uutta sisältäviä ehdotuksia.

Sen jälkeen ministeri lukee paperista vastauspuheenvuoronsa, jonka pohjateksti työryhmälle osoitettuine kiitoksineen on useimmiten samaisen puheenjohtajan kynästä. Median edustajat raapivat päätään yrittäessään keksiä, miten mietinnöstä saisi syntymään jonkinasteisen uutisen.

Karttavaiheessa kaikki heräävät.

Eilen Säätytalossa kaikki meni toisin. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) avasi itse tilaisuuden ja perusteli ponnekkaasti, miksi kuntauudistus on pakko tehdä ja miten on määrä edetä. Vasta sen jälkeen oli työryhmän vuoro kertoa, että se on "saanut toimeksiantonsa valmiiksi". Ja sitten ministeri ääneen. Minkä perään valmisteluryhmän vetäjä, ylijohtaja Päivi Laajala pääsi vihdoin esittelemään varsinaisia ehdotuksia, joissa on uutisoitavaa liiankin kanssa.

Tosin kliimaksia eli kuntakarttoja jouduttiin odottelemaan vielä melko tovi. Niitä edelsi tukeva byrokratiapläjäys strategisen ja tehostavan kuntaliitoksen reunaehdoista ja ohjauskeinoista sekä asian moninaisista tarkasteluista ja toteuttamistavoista. Kuultiin myös tukku hallintokielen uudissanastoa, jonka perässä oikolukuohjelmat eivät pysy.

Mahtavatko kunnalliset luottamushenkilötkään, tavallisista kuntalaisista puhumattakaan, pysyä kärryillä ja hereillä, jos kuntakierroksella kuntajakoselvitysalueet ja kuntajakoselvittäjät, kuntaperusteiset palvelurakenneratkaisut, palvelurakenteiden integrointi, kuntajakolakimenettely sekä erilaiset suuntautumisvaihtoehdot soljuvat virkamiesten suusta samaan tahtiin kuin julkistustilaisuudessa?

Sinänsä sillä ei ole niin väliä, koska karttavaiheessa kaikki kuitenkin heräävät.

***

Kuntauudistus on niin iso asia, että sen esillepanoon kannattaa satsata. Kyse on lopulta tavallisia kansalaisia koskevista arkisista asioista.

Työryhmä oli toki huomannut, että kuntarakenne pitäisi saada vastaamaan paremmin "ihmisten arjen muotoutumista", mutta uudistuksen hyötyjä sen paremmin ministeri kuin virkamiehetkään eivät osannut arkikielellä kertoa. Luokalle koko porukka jäi siitä, että se ei osannut sanoa edes summittaista euromääriä perinpohjaisella rakennemuokkauksella saavutettavista säästöistä.

Katariina Kivistö

Demari.fi